Aleksandr, 32, ja Leonid, 25, tekivät yövuorossa virheiden sarjan – näin Tshernobyl räjähti - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Aleksandr, 32, ja Leonid, 25, tekivät yövuorossa virheiden sarjan – näin Tshernobyl räjähti

Tshernobylissä yritettiin huhtikuussa 1986 kokeilla tuhoisin seurauksin, tuottaisiko irti kytketty generaattori jäähdytyspumpuille riittävästi sähköä. Tuhoisasta onnettomuudesta tulee kuluneeksi 35 vuotta.

25.4. 7:30

26. huhtikuuta 1986. Kello 1.23.30 Tshernobylin ydinvoimalaitoksen nelosreaktorin yövuoron esimies Aleksandr Akimov, 32, tajusi jotain hirvittävää. Reaktoria valvova tietokone oli minuutti aikaisemmin vaatinut reaktorin välitöntä pysäyttämistä, mutta niin ei toimittu.

Nyt reaktoria tarkkaileva operaattori Leonid Toptunov, 25, luetteli Akimoville lukemia reaktorin lämmöntuotannosta, joka kasvoi huimaa vauhtia.

23 minuuttia aikaisemmin reaktorin yövuoro oli Akimovin johdolla käynnistänyt koesarjan ratkaisevan viimeisen vaiheen. Kokeella oli tarkoitus testata, riittääkö voimalaitoksesta irti kytketty, omillaan pyörivä turbiini-generaatori-yhdistelmä tuottamaan jäähdytyspumpuille riittävästi sähköä ennen kuin hätäsähkögeneraattorit ehtivät apuun.

Koe oli ymmärrettävä, mutta sen toteuttamisessa tiedettiin olevan riskejä. Jotta se onnistuisi, reaktoria pitäisi ajaa riskirajalla tai jopa ohjeiden vastaisesti. Myös reaktorin lukuisat automaattiset turvajärjestelmät pitäisi ohittaa. Ja niin oli tehty.

Nyt reaktoria yövuorossa ohjannut Akimov ja Toptunov sekä kaksi käyttöharjoittelijaa olivat omillaan valloilleen päässeen reaktorin kanssa.

AZ-5. Se oli katkaisija, jonka käyttämistä kukaan ei toivonut. AZ-5:een sai koskea vain vakavimmassa luokan 5 hätätilanteessa.

Vaalean­sinisessä valvonta­pöydässä AZ-5 oli suojassa kirkkaan pleksi­kuvun alla. Kello 1.23.40 Akimov riuhtaisi kuvun auki ja iski AZ-5:n pohjaan. Tuo aika tallentui reaktorin Skala-ohjaus­tietokoneeseen.

Reaktorin pysäyttävät säätösauvat alkoivat laskeutua reaktoriin 40 senttimetrin sekuntivauhdilla. Tuskastuttavan hitaasti, sillä reaktorin ytimeen olisi matkaa vielä seitsemän metriä.

Kolmosreaktorin ohjauskeskus kuvattuna vuonna 2018.

Valvomossa alkoi odotus, ehtisivätkö säätösauvat laskeutua ajoissa hidastamaan valloilleen päässyttä reaktoria.

Sitä Akimovin ryhmä ei tiennyt, että hätäkatkaisijan painaminen oli tosiasiassa ollut viimeinen virheliike, joka aivan kohta johtaisi reaktorin räjähtämiseen.

36 tuntia aiemmin kukaan ei olisi osannut aavistaa, millaiseen onnettomuuksien ketjuun tuolloin aloitettu kokeen valmistelu voisi johtaa.

Reaktorin lämpötehoa alettiin tiputtaa normaalista 3 200 megawatista (MW) laskemalla hitaasti säätösauvoja reaktoriin.

Grafiittihidasteisessa RBMK-tyyppisessä reaktorissa oli sellainen ominaispiirre, että sen tehon laskiessa tarpeeksi alas, noin 700 MW:n luokkaan, se muuttuu epävakaaksi.

25. huhtikuuta kello 13.05 reaktorin teho oli laskenut niin, että toinen turbiini voitiin kytkeä irti. Koe jatkui edelleen hätäjäähdytysjärjestelmän irtikytkemisellä.

Työntekijä kulki vaurioituneen nelosreaktorin ohjauskeskuksessa maaliskuussa 2021.

Tshernobylin ydinvoimala kuvattuna vuonna 2015.

Vähän sen jälkeen sähköntuotannon ohjauskeskus Kiovasta ilmoitti, että Tshernobyl 4:n on tuotettava sähköä 500 MW:n teholla vielä kello 23:een asti, jolloin sähkönkulutus kääntyy laskuun. Reaktorin ajaminen ilman hätäjäähdytystä oli sääntöjen vastaista, mutta niin tehtiin. Itse koe keskeytettiin yhdeksäksi tunniksi.

Kello 23 Kiova antoi lopulta luvan laskea tehoa, mikä mahdollisti kokeen jatkamisen. Sillä välin Akimovin ryhmä oli tullut iltavuoroon. Hänen piti viedä maaliin päivällä puolitiehen jäänyt koe.

Aleksandr Akimov tunsi epäluuloa koetta kohtaan. Hän ei tiennyt tarkkaan, mitä edellinen vuoro oli tehnyt. Hän oli käyttöinsinööri, ilman ydinfyysikon koulutusta ja osaamista.

Oli tiedossa, että kyseisen RBMK-tyypin reaktorin ajaminen alhaiselle teholle aiheuttaa monimutkaisia tapahtumaketjuja ja johtaa reaktorin epävakaaseen tilaan. Epävakaassa tilassa käyvän reaktorin ymmärtämiseen olisi tarvittu hiukkasfyysikkoa ja sitä Akimov ei ollut sen enempää kuin hänen oikeana kätenään ollut nuori Toptunovkaan.

Sukellusvenereaktoreiden parissa aikaisemmin työskennellyt Akimovin esimies Anatoli Dyatlov oli kuitenkin järkkymätön. Hän vaati tammikuusta asti suunnitellun kokeen saattamista nyt loppuun ennen reaktorin vuosihuoltoa.

Päätös kokeesta oli lähtenyt hyvin matalalta tasolta kiovalaisen sähkötarviketehtaan ja voimalaitoksen oman johdon uteliaisuudesta.

Kello 00.05 reaktorin teho oli laskettu kokeen aloitusrajalle 700 megawattiin. Tehon laskiessa reaktoriin oli kuitenkin syntynyt ksenon-135-isotooppia. Isotoopilla on sellainen ominaisuus, että se alkaa hidastaa reaktiota ja laskea lämpöä. Ilmiötä kutsutaan reaktorin ”myrkyttymiseksi”.

Reaktorin teho putosi itsestään 500 MW:iin ja laski yhä. Jostain syystä, ehkä nostaakseen tehoa, Toptunov nosti ohjaussauvoja ylöspäin. Tämän ja reaktorin ”myrkyttymisen” vuoksi kello 00.28 reaktorin lämpöteho oli laskenut 30 MW:iin.

Miehet tiesivät, että tehon nostaminen söisi reaktoria hidastavan ksenonin pois. Ehkä siksi Toptunov ryhtyi kohtalokkaaseen tekoon, jolla arveli palauttavansa tehot.

Hän nosti parisataa ohjaussauvaa kokonaan ulos reaktorista, mikä oli kiellettyä. Tehot alkoivatkin kello 1:n maissa nousta noin 7 prosenttiin, mutta se ei riittänyt. Reaktorin ominaisuuksien vuoksi sitä ei olisi saanut lainkaan käyttää alle 20 prosentin teholla. Akimov olisi halunnut lopettaa kokeen, mutta Dyatlov vaati sen jatkamista.

Akimov ja Toptunov päättivät myös itse auttaa asiaa ja nostivat käsikäyttöiset ohjaussauvat ylös. Se oli kohtalokas päätös.

Reaktori oli nyt kuin viritetty aikapommi. Se alkoi kiihtyä, mutta miehet eivät huomanneet sitä. Höyrynmuodostus kumoutui reaktoriin pumpattavalla vedellä.

Läheisestä Prypjatin kaupungista tuli ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen aavekaupunki. Kuva vuodelta 2011.

Aika pysähtyi lastentarhassa Prypjatissa vuonna 1986.

Tietokone huomasi vaaran ja vaati reaktorin pysäyttämistä. Akimov ja Toptunov eivät totelleet sitä vaan uskoivat reaktorin olevan tasapainossa.

Kello 01.23.04 Akimov ja Toptunov päättivät aloittaa kokeen viimeisen vaiheen eli generaattorikokeen. Sen toteuttamiseksi reaktorin pikapysäytin täytyi lukita. Sitten höyrynsyöttö katkaistiin turbiinilta.

Generaattorin hidastuessa siltä voimansa saavien neljän syöttövesipumpun jäähdyttävä virtaus myös laskea. Reaktori alkoi kuumentua. Painevesireaktoreissa kiehuminen hidastaa reaktoria, mutta Tshernobylin RBMK-reaktorissa lämmöntuotto vain kiihtyy.

25 sekuntia myöhemmin Akimov teki viimeisen epätoivoisen teon. Hän löi pohjaan AZ-5-hätäpysäytyspainikkeen – kohtalokas virhe. Laskeutuva hätäpysäytyssauva syrjäytti vettä ja jäljelle jäänyt vähäinen vesi höyrystyi. Se kiihdytti edelleen reaktiota. Reaktorin teho nousi valtavaksi ja se räjähti.

Akimov ja Toptunov saivat kuolettavat säteilyannokset. Kumpikin kuoli ehtimättä kertoa kaikkea onnettomuudesta. Koetta itsepintaisesti vaatinut Dyatlov tuomittiin 10 vuodeksi vankilaan. Hän kuoli sydänkohtaukseen 1995 – ja syytti loppuun asti reaktorin huonoa suunnittelua.

Juttu on julkaistu alun perin vuonna 2016.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?