Kommentti: Bidenin ilmastoristiretki kitisten käyntiin – mutta nyt USA:n ja Kiinan kilvasta voivat hyötyä kaikki - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Bidenin ilmastoristiretki kitisten käyntiin – mutta nyt USA:n ja Kiinan kilvasta voivat hyötyä kaikki

Joe Bidenilla on kiire edistyä ilmastoasiassa ennen kuin muut huolet vievät hänen huomionsa ja suosiotaan, kirjoittaa erikoistoimittaja Seppo Varjus.

Joe Bidenin ilmastokokous sai maailman johtajat nettiin puhumaan vastuullisesti.­

22.4. 19:57

Vladimir Putinkin on ihan tavallinen ihminen. Vaikuttaa siltä, että ikävystyneenä hänellä on kova kiusaus kaivaa nenäänsä. Sormen liikkeistä päätelleen.

Putin istuu Moskovassa ja valmistautuu pitämään avauspuheenvuoronsa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin kokoon kutsumassa virtuaalisessa ilmastohuippukokouksesta.

Putin ei tiedä Yhdysvaltain päässä tapahtuneesta kömmähdyksestä. Ranskan presidentin Emmanuel Macronin puhe on keskeytetty ja kuva viety Moskovaan. Putin ei ole saanut aloitussignaalia.

–  Eikö Macron tullut nauhalta? He varmaan vielä katsovat sitä siellä, Amerikan studioissa arvaillaan Moskovan hiljaisuutta.

Lopulta Putin tajuaa, että on hänen vuoronsa. Kuten muutkin valtionjohtajat hän puhuu kiltisti ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeydestä.

Tilanne näkyy alla olevalta videolta:

Joidenkin mielestä Putinin ei ollenkaan kuuluisi olla äänessä, kun hän on viime viikot pelotellut Ukrainaa ja vainonnut omia toisinajattelijoitaan.

Mutta saapa puheenvuoron Brasilian Jair Bolsonarokin, jota ympäristönsuojelijat pitävät Amazonin täystuhona. Presidentti Bolsonaro puhuu sovittelevasti, mutta puolustaa myös ”oikeutta kehitykseen”. Se ei ehkä tarkoita ympäristönsuojelua.

Australian Scott Morrison on hurmaisen hiilimiehen maineessa. Hänen puheensa alussa huulet liikkuvat äänettä. Australian pääministerille huudellaan, että mikki päälle.

Intian pääministerin Narendra Modin puhuessa kuuluu kummaa napsuntaa.

Tällaisiahan ne Zoom-kokoukset ovat tavallisillakin tallaajilla. Maailman mahtajilla uusi tekniikka ei toimi sen paremmin.

Bidenin kiire

Yhdysvaltain edellinen presidentti Donald Trump yritti viedä maansa pois Pariisin ilmastosopimuksesta. Hän aiheutti Yhdysvalloille kauhean mainehaitan.

Biden palautti Yhdysvallat sopimukseen ja yrittää nostaa sen ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun kärkeen. Kyse ei ole vain Trumpille nokittelusta. Parissa vuosikymmenessä ilmastonmuutoksella voi olla seurauksia, jotka saavat koronapandemian tuntumaan kakkukesteiltä. Vajaa kahdeksankymppinen Bidenkin saattaa vielä ehtiä niitä näkemään.

Biden on juuri luvannut kaksinkertaistaa maansa päästövähennysten tavoitteet vuodelle 2030. Tavoitteena on leikata kasvihuonekaasujen päästöt puoleen vuoden 2005 tasosta.

Bidenilla on kiire. Nyt hän pystyy nostamaan ilmastonmuutoksen esiin. Pian vaikkapa uudet kriisit Meksikon rajalla voivat viedä yhdysvaltalaisten huomion ja niistää Bidenin suosiota. Tosin Väli-Amerikan siirtolaisten lähdön pääsyitä on juuri ilmastonmuutosten jo aiheuttama tuho heidän kotiseuduillaan.

Kiinan ja USA:n kyräilystä voi seurata hyvääkin

Toisen suuren teollisuusmahdin Kiinan presidentti Xi Jinping ei tehnyt uusia lupauksia Bidenin kokouksen avauksessa. Kiina ehti jo Trumpin aikana luvata pyrkivänsä hiilineutraaliksi vuoteen 2060 mennessä. Xi napsi silloin pisteet.

Kiinan puheilta vie uskottavuutta se, että maan hiilenkäyttö on pandemian aikana lisääntynyt. Taloudelle on haluttu hakea nopeaa potkua pysähdyksen jälkeen.

Ilmaston ja talouden hyvän yhdistäminen on kaikkialla vaikeaa. Suomesta esimerkiksi käy se kuinka budjettiriihen vaikeimpia ongelmia on se, että turpeen käyttö on vähentynyt nopeammin kuin oli tarkoitus.

Kiina ja Yhdysvallat voivat puhua kauniisti ilmastosta, mutta tuskin luottavat toisiinsa siihenkään liittyvissä asioissa. Yhdysvaltain suuri pelko on, että Kiina ohittaa sen tieteessä ja tekniikassa, minkä jälkeen sen voitto taloudessa olisi vääjäämätön. Kiina pelkää Yhdysvaltain johtoaseman säilymistä. Sen historiassa on karvaat kokemukset lännen kyydistä jäämisestä.

Kumma kyllä tästä voi olla nyt hyötyäkin. Suurvallat kilpailevat myös ympäristötekniikan kehittäjinä ja kauppaajina. Eivät hyvää hyvyyttään vaan siksi, että niissä voivat odottaa valtavat tuotot.

Tämä on siitä harvinainen suurvaltakilpa, että siitä voi oikeasti olla hyötyä koko maailmalle.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?