Venäjän presidentti Vladimir Putin viestitti puheessaan keskiviikkona jälleen suorasukaisesti ulkomaille, että maa turvautuu kaikkiin tarvittaviin keinoihin omia intressejään suojatakseen. Putin käytti puheessaan myös kansainvälisestä politiikasta tuttua ilmaisua ”punainen linja”, jonka jälkeen seuraukset tulisivat muille kalliiksi.
– Toivon, ettei kenellekään tule mieleen ylittää Venäjän suhteen niin sanottua punaista linjaa. Ja missä se menee, me tulemme määrittelemään sen jokaisessa konkreettisessa tapauksessa erikseen, presidentti sanoi.
Aleksanteri-instituutin apulaisprofessorin, Venäjä-tutkija Katri Pynnöniemen mukaan tämä sanoittaa erinomaisesti Venäjän toimintatapaa, jossa se varaa itselleen aina mahdollisuuden yllätykselliseen toimintaan ja jättää vastustajan arvuuttelemaan liikkeitään.
– Venäjä määrittelee sen kansallisiin intresseihinsä kohdistuvan uhan, jonka nojalla he ovat mielestään oikeutettuja toimimaan, Pynnöniemi selittää.
– Punainen linja on joka kerta monen tekijän summa. Vaikka linjan pääelementit pysyvät, etukäteen on vaikea tietää millaisen muodon se saa missäkin konfliktissa.
Pynnöniemi ei siksi myöskään lähde arvuuttelemaan itse, missä punainen linja kulkisi esimerkiksi meneillään olevassa Ukrainan kriisissä – tai vaikkapa kuvitteellisessa tilanteessa Suomen suhteen.
”Putin kuvasi puheessa Venäjän reagointia ”epäsuoraksi ja nopeaksi” ja näin vahvisti osaltaan mielikuvaa Venäjän kyvystä kyvystä säädellä konfliktin luonnetta.
Punaisella linjalla ei välttämättä tarkoiteta mitään fyysistä rajaa, vaan sen voi mieltää myös laajemmin sotilaspoliittiseksi. Venäjä on esimerkiksi tehnyt selväksi, että se vastustaa määrätietoisesti Ukrainan länsi-integraatiota ja naapurimaidensa uusia Nato-jäsenyyksiä. Mutta olisivatko sellaiset punaisen linjan ylityksiä? Sitä Putin ei paljasta.
– Putin kuvasi puheessa Venäjän reagointia ”epäsuoraksi ja nopeaksi” ja näin vahvisti osaltaan mielikuvaa Venäjän kyvystä kyvystä säädellä konfliktin luonnetta, Pynnöniemi sanoo.
Putinin puheessa kiinnitettiin huomiota myös siihen, kuinka suorasukaisesti hän vihjaili Yhdysvaltojen osuudesta Valko-Venäjän johtajan Aljaksandr Lukashenkan väitettyyn ”salamurhahankkeeseen”. Se nousi Venäjän viime päivien tv-raporteista nyt suoraan presidentin puheeseen.
Pynnöniemi kytkee tämän Venäjän laajempaan uhkakuvien luomiskertomukseen.
– Poliittinen liikehdintä ja vallankumoukset Venäjän naapurimaissa tulkitaan yrityksiksi heikentää suoraan tai epäsuorasti Venäjää Yhdysvaltojen etujen mukaisesti. Tämä on usein toistettu tarina, joka on yksi osa Venäjän uhkakuvarepertuaaria.
Lukashenkan on tarkoitus vierailla Moskovassa torstaina, ja perjantaina kokoontuu Venäjän liittoneuvosto. Pynnöniemi arvelee silloin saatavan lisää tietoa Putinin aikeista Valko-Venäjän suhteen. On uumoiltu, että väitettyä salamurhahanketta saatettaisiin käyttää hyväksi jonkin mullistuksen toteuttamiseen maiden suhteissa.
