Kommentti: ”Operaatio Lukashenka” saattaa käynnistyä tänään – tätäkö Putin yrittää? - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Kommentti: ”Operaatio Lukashenka” saattaa käynnistyä tänään – tätäkö Putin yrittää?

Vladimir Putinin valmistelema yllätys voi koskea Valko-Venäjää ja sen johtajan Aljaksandr Lukashenkan kohtaloa, Arja Paananen kirjoittaa.

Aljaksandr Lukashenka ja Vladimir Putin tarvitsevat nyt toinen toisiaan kenties enemmän kuin koskaan. Kuva on vuodelta 2015.

21.4. 7:14

Presidentti Vladimir Putin pitää keskiviikkona poliittisen linjapuheen, jota on etukäteen kuvailtu Venäjällä erittäin tärkeäksi ”uuden ajan aluksi”.

Maailmalla on pelätty, että Putin saattaisi käynnistää jonkin uuden sotilasoperaation Krimin vesihuollon turvaamiseksi tai Itä-Ukrainan imaisemiseksi Venäjän yhteyteen.

Mutta entäpä jos kaikessa onkin kyse suuresta Valko-Venäjä -operaatiosta?

Ohessa on koottuna muutamia viime aikojen tapahtumia ja vihjailuja, jotka viittaavat Valko-Venäjän suuntaan.

Putin tarvitsee nopeaa ja taattua voittoa

Jos Putin aloittaisi nyt sotatoimet Itä-Ukrainassa, vastustus olisi aivan toisenlaista kuin se oli vuonna 2014. Se olisi sitä sekä Ukrainan itsensä että kansainvälisen yhteisön taholta, sekä sotilaallisesti että kaikilla muilla tavoin. Mitään ”pikavoittoa yllätysmomentilla” ei olisi tarjolla Krimin valtauksen tapaan.

Kaiken lisäksi Venäjä on valmistautumassa isännöimään Pietarissa miesten jalkapallon EM-kisoja kesäkuun puolivälistä lähtien. Uusi sotilaallinen aggressio Ukrainaa vastaan ennen kisoja voisi tarkoittaa noloa Pietarin-pelien menettämistä.

 Ukraina-aggression sijaan Putinille olisi helpompaa järjestää nopea ja voitokas peliliike Valko-Venäjällä.

Keskiviikon puhe tulee olemaan myös ensimmäinen kerta, kun Putin astuu kunnolla livenä suuren poliittisen yleisön eteen koronaviruspakoilun jälkeen. Putin tarvitsee vakuuttavan lähdön uudelle poliittiselle tulemiselleen myös viime kesän perustuslakimuutosten ja syyskuussa odottavien valtiollisten parlamenttivaalien vuoksi.

Ukraina-aggression sijaan Putinille olisi siksi helpompaa järjestää nyt nopea ja voitokas peliliike nimenomaan Valko-Venäjällä, jonka itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukashenka on entuudestaan Venäjälle myötämielinen.

Viime kesän vilpillisistä presidentinvaaleista lähtien Lukashenka ollut käytännössä täysin riippuvainen Putinin tuesta. Häntä on myös taivuteltu sinnikkäästi tiiviimpään Venäjä-yhteistyöhön, viimeksi viime viikolla pääministeri Mihail Mishustinin Minskin-vierailulla.

Venäjän pääministeri Mihail Mishustin kävi Aljaksandr Lukashenkan vieraana viime perjantaina Minskissä. Aiheena oli maiden yhteistyön tiivistäminen.

Lukashenka vihjaili ajasta ”ilman minua”

Sekä Venäjän että Valko-Venäjän tiedustelupalvelut kertoivat viime viikonloppuna yllätysuutisen, jonka mukaan ne olivat onnistuneet estämään Lukashenkaa vastaan juonitellun vallankaappaus- ja salamurhasuunnitelman.

Lukashenka itse kertoi julkisuuteen hiuksia nostattavia yksityiskohtia, joiden mukaan vallankaappaajilla oli ollut jo valmiina vankikellari hänen perhettään varten. Kaiken takana oli kuulemma ollut Yhdysvaltain korkeimman johdon tukema salaliitto hänen surmaamisekseen ja hänen lastensa sieppaamiseksi toukokuun voitonpäivän juhlien aikaan.

Tarina vallankaappausyrityksestä annettiin julkisuuteen vain hieman sen jälkeen, kun Kreml oli kertonut Lukashenkan saapuvan tämän viikon torstaina Putinin vieraaksi Moskovaan.

Kaiken lisäksi Lukashenka vihjaili tv-kameroiden edessä, että hän on nyt tehnyt kenties koko valtakautensa tärkeimmän päätöksen, jolla hän aikoo estää sen, että ”he eivät onnistu” missään, vaikka ”minua ei enää olisikaan”. Heillä Lukashenka viittasi Valko-Venäjän oppositioon ja ulkovaltoihin.

Värikäs tarina salajuonesta saa kuitenkin epäilemään, että kyseessä voi olla etukäteen valmisteltu peitetarina, jolla Lukashenka ja Putin pystyisivät perustelemaan helposti seuraavia juonenkäänteitä.

Pyytääkö Lukashenka aseellista turvaa?

Väitetyn salamurha- ja vallankaappausuhan alla olisi luonnollista, että Putin saattaisi ilmoittaa Lukashenkan pyytäneen aseellista turvaa Valko-Venäjän yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi ulkoista uhkaa vastaan.

Mikäli Putin tarjoaisi Lukashenkalle tällaista turvaa, parhaillaan liikkeellä olevista Venäjän asevoimien joukoista osa saatettaisiin siirtää kätevästi Valko-Venäjälle Lukashenkan suotuisalla hyväksynnällä.

Putin tarvitsee kuitenkin Venäjän parlamentin ylähuoneen eli liittoneuvoston virallisen luvan asevoimien käyttämiseen ulkomailla. Tällä saattaisi selittyä se, miksi liittoneuvoston täysistunto on kutsuttu koolle jo perjantaiksi panemaan toimeen Putinilta odotettavia kiireellisiä käskyjä.

Aljaksandr Lukashenkan vastustajat kuvaavat hänet verisenä diktaattorina. Kuva on viime elokuulta Minskistä.

Esitteleekö Putin uuden liittosuunnitelman?

Toinen vaihto olisi, että Putin ilmoittaisi Lukashenkan pyytäneen Venäjän ja Valko-Venäjän nykyisen valtioliiton syventämistä tai virallisen liittovaltion perustamista. Tämäkin siirto vaatisi todennäköisesti liittoneuvoston hyväksynnän ja ainakin muodollisen hyväksynnän myös molempien maiden kansalta esimerkiksi kansanäänestyksen muodossa.

Ukrainan rajan tuntumaan siirretyillä Venäjän joukoilla voisi olla tässäkin vaihtoehdossa käyttöä. Ne olisivat valmiudessa ikään kuin Lukashenkan valtakoneiston ”henkisenä tukena” ja lännen pelotteena niin kauan, kunnes kaikki muodollisuudet olisi saatu hoidettua.

Siirtyisikö Lukashenka vapaaehtoisesti syrjään?

Lukashenkan vihjailu ajasta, jolloin häntä ei välttämättä enää ole, voisi liittyä myös hänen astumiseensa syrjään Valko-Venäjän presidentin tehtävistä. Venäjä ja Valko-Venäjä saattaisivat perustaa esimerkiksi jonkin yhteisen elimen valtioliiton/liittovaltion hallintaan ja Lukashenka voisi siirtyä sen johtoon.

Tämä tarjoaisi Kremlille mahdollisuuden ajaa Valko-Venäjän johtoon uutta henkilöä, joka olisi hyväksyttävä sekä Moskovan että Minskin eliitin silmissä, mutta joka myös mahdollisesti rauhoittaisi Valko-Venäjällä yhä edelleen käynnissä olevia kansalaisprotesteja.

Putin saattaisi tarjota Lukashenkalle myös turvapaikkaa. Tosin tämä on epätodennäköistä sen vuoksi, että molempien miesten on tärkeää säilyttää illuusio siitä, että muutokset tapahtuvat heidän tahdostaan eikä kyse ole opposition vaatimuksiin taipumisesta.

Valko-Venäjän ”rauhoittaminen” olisi Putinille tärkeää myös sen takia, että Minskissä protestoivat kansalaiset toimivat koko ajan innoitteena Aleksei Navalnyin tukijoiden protesteille Venäjällä.

Valko-Venäjän ”pehmeä valtaaminen” takaisi Venäjälle tiiviin läsnäolon Puolan ja Baltian maiden tuntumaan – eli Naton rajoille – ja myös Ukrainan pohjoispuolelle. Näistä asetelmista Putinin olisi helpompi jatkaa Ukrainan painostamista sen jälkeen, kun Pietarin EM-kisat ja syyskuun venäläis-valkovenäläinen Zapad-sotaharjoitus sekä duumanvaalit olisivat ohi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?