Venäjän sotilaalliset mahdollisuudet Ukrainassa ovat joustavat – mutta Krimin valtauksen kaltainen temppu ei enää onnistuisi - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Venäjän sotilaalliset mahdollisuudet Ukrainassa ovat joustavat – mutta Krimin valtauksen kaltainen temppu ei enää onnistuisi

Venäjä pitää tavoitteensa loppuun saakka pimennossa, ja se on osa operaatiota Ukrainan ja sen tukijoiden painostamiseksi.

Venäläissotilaat purkavat T-72-panssarivaunujen junakuljetusta Gvardeiskojen asemalla lähellä Krimin pääkaupunkia Simferopolia maaliskuussa 2014. Krimin valtauksen jälkeen Venäjä on varustanut niemimaata voimakkaasti.

21.4. 6:01

Venäjä on koonnut Ukrainan-vastaiselle rajalleen ja miehittämälleen Krimin niemimaalle kaksi armeijaa ja kolme maahanlaskujoukkojen yhtymää, yhteensä arviolta yli 100 000 sotilasta.

Joukot on sijoitettu laajoille tukikohta-alueille eikä niitä läntisten lähteiden mukaan ole hajautettu tai siirretty eteen työnnettyihin asemiin. Tämä antaa varoitusaikaa, sillä muutokset ryhmityksissä voidaan havaita.

Venäjän keskittämiin joukkoihin sisältyy ukrainalaislähteiden mukaan kaikkiaan 56 pataljoonan taisteluosastoa. Ne ovat taktisesti joustavia, nopeasti liikkuvia ja itsenäiseen taistelutoimintaan kykeneviä osastoja. Yhdessä tällaisessa taisteluosastossa on panssarivaunukomppania, kolme mekanisoitua jalkaväkikomppaniaa, panssarintorjuntakomppania, kaksi tai kolme patteria telatykistöä, raketinheitinpatteri ja kaksi ilmatorjuntapatteria. Sen tulivoima on jopa suurempi kuin amerikkalaisen prikaatin taisteluosaston, kertoo Yhdysvaltain maasotainstituutin tutkimus.

Mutta mitä Venäjä voi tällaisella joustavalla sotilaallisella voimalla tehdä? Mikä on presidentti Vladimir Putinin tavoite?

Putin ehkä paljastaa salaisuuden linjapuheessaan keskiviikkona. Tai sitten hän kertoo tavoitteistaan tavalla, joka on yhtä arvoituksellinen kuin Linnunradan keskustan supermassiivinen musta aukko. Tiedämme, että se on siellä jossakin ja että se on iso, mutta sitä ei näe läpitunkemattoman verhon takaa.

Venäjä on jo pakottanut Ukrainan ja sitä tukevat länsimaat – Suomi mukaan luettuna – arvailemaan. Juuri näin Venäjä toimii. Ehkäpä arvailu päättyy vasta sitten, kun Venäjän joukot lähtevät liikkeelle tai kotiutuvat tukikohtiinsa.

Sotilaallisia tavoitteita voi olla useita. Tässä niistä muutamia.

Ukrainan kansalliskaartin sotilaat harjoittelivat Mariupolin satamakaupungissa maanantaina. Mariupolin pelätään joutuvan hyökkäyksen kohteeksi, jos Venäjä päättää tavoitella maakäytävän avaamista Krimille.

Maakäytävän avaaminen Krimille

Laittomasti anastetun Krimin ainoa napanuora äiti-Venäjään kulkee Kertshinsalmen yli rakennetun uuden maantie- ja rautatiesillan kautta. ”Putinin sillaksi” kutsuttu, lähes 20 kilometriä pitkä maakannas ja kaarisilta valmistuivat vuonna 2018.

Jos Venäjä haluaa toisen maayhteyden, se pitäisi avata Donetskin alueelta Ukrainan eteläosien kautta niemimaalle. Silloin venäläisjoukot hyökkäisivät kahdelta suunnalta Ukrainan satamakaupunkeihin Asovanmeren rannikolla.

Samalla Venäjä voisi ratkaista Krimin vesihuoltoa koskevan ongelman ja ottaa haltuunsa Dneprjoelta niemimaalle rakennetun kanavan. Ukraina katkaisi kanavan menetettyään niemimaan seitsemän vuotta sitten. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi varten Venäjä voisi tehdä maihinnousun Ukrainan ja Krimin välisen kannaksen lounaispuolelle. Krimin vesihuolto on niin kriittinen asia, että Venäjä voi ryhtyä rajoitettuun iskuun pelkästään sen turvaamiseksi.

Mahdolliseen maihinnousuun sopivia venäläisaluksia on jo koottu Mustallemerelle. Niiden joukossa on mediatietojen mukaan neljä Roputsha-luokan maihinnousutukialusta, joista kukin pystyy kuljettamaan mukanaan 10 taistelupanssarivaunua ja 340 sotilasta.

Nopea isku kannakselle sijoitettujen ukrainalaisjoukkojen selustaan voitaisiin toteuttaa myös Krimille sijoitetuilla maahanlaskujoukoilla.

”Venäläisen identiteetin” suojeleminen

Jos presidentti Putinin tarkoituksena on suojella Ukrainan venäjänkielisen ja venäläismielisen väestön henkeä ja terveyttä, hän voi tehdä sen joko suppeassa tai laajassa mitassa. Ensimmäinen vaihtoehto on joukkojen vyöryttäminen Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavaltoihin”, toinen laajan ”kansantasavaltojen liiton” luominen Ukrainan sisään.

Putin piti tammikuun lopussa Davosin talousfoorumin arvovaltaiselle yleisölle videoidun puheen, jossa hän arvosteli Yhdysvaltain ”entistä aggressiivisempia käytännön toimia” Venäjää vastaan. Tällainen toiminta, pelaaminen ilman sääntöjä, kuten Putin asian ilmaisi, ”lisää vaarallisella tavalla yksipuolisen sotilaallisen voimankäytön riskiä”.

Seuraavana päivänä Venäjän englanninkielisen RT-uutiskanavan johtaja Margarita Simonjan piti tulikivenkatkuisen puheen Donetskissa ja sanoi: ”Donbassin asukkaat haluavat asua kotonaan ja olla osa suurta, yltäkylläistä äidinmaatamme. Äiti-Venäjä, ota Donbass takaisin kotiin!”

Oliko Putinin ja Simonjanin viestien ajoitus sattumaa?

– Moskovan viranomaiset kiistivät, että Simonjanin vaatimus Ukrainan teollisen sydänmaan liittämisestä (Venäjään) edustaisi virallista linjaa. Kiistämiset olivat kuitenkin laimeita, ja ne näyttivät vahvistavan sen, ettei hän ilmaissut ainoastaan omaa mielipidettään, kirjoittaa venäläistoimittaja Konstantin Eggert analyysissaan Chatham House -tutkimuslaitoksen verkkosivuilla.

Siviiliväestö elää uuden sodan pelossa Ukrainan ja kapinallisten ”kansantasavaltojen” välisellä kontaktilinjalla. Kuva Avdiivkasta 16. huhtikuuta.

Tutkija James Sherr puolestaan pitää Donetskin ja Luhanskin alueiden valtausta kaikkein epätodennäköisimpänä vaihtoehtona Venäjälle.

– Jos näin tapahtuisi, Venäjää hyvin voimakkaasti suosivat Minskin sopimukset romahtaisivat. Samoin kävisi hankkeille yhdistää tasavallat Ukrainaan, Venäjän sanelemin ehdoin. Venäjä menettäisi silloin suorimman tapansa vaikuttaa Ukrainan tulevaisuuteen, Sherr kirjoittaa Viron puolustus- ja turvallisuuspoliittisen tutkimuslaitoksen ICDS:n verkkosivuilla.

Sherr pitää sen sijaan täysin mahdollisena ”dramaattista ja tuhoisaa” paikallista eskalaatiota, jonka yhteydessä Venäjä sijoittaisi ”rauhanturvajoukkoja” kapinallisalueiden ja Ukrainan väliselle kontaktilinjalle. Tällöin nykyinen aluejako säilyisi ennallaan, mutta Venäjä saisi joukkonsa ”rauhanturvaamisen” varjolla aivan Ukrainan kylkeen – ja ne pidettäisiin nopeassa toimintavalmiudessa.

Käsite Novorossija on kummitellut Venäjän johdon poliittisessa kielenkäytössä jo Ukrainan vuoden 2004 oranssivallankumouksen ajoista saakka. Novorossija, Uusi Venäjä, tarkoittaa venäläismielistä ”kansantasavaltojen” liittoa, johon kuuluisi suuri osa Ukrainan itä- ja eteläosasta aina Odessaa myöten.

Laajentaakseen Novorossijan aluetta Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavaltojen” ympärille pitäisi Venäjän aloittaa hyvin laaja invaasio, joka vaatisi satojen taistelupanssarivaunujen käyttöä. Tämän skenaarion todennäköisyyttä pienentää operaatioiden vaikeus ja korkea hinta. Panssarivoimat ja joukot joutuisivat ylittämään hankalia luonnonesteitä kevään kelirikkoaikana, taistelemaan kaupunkiympäristössä ja turvaamaan polttoainehuoltonsa vaikeissa oloissa.

Ukrainan sotilas vartiopaikallaan Luhanskin alueella 16. huhtikuuta. Jännitteet Ukrainan hallitseman alueen ja kapinallisalueiden välisellä kontaktilinjalla ovat kiristyneet viime viikkoina.

Koko Ukrainan valtaaminen

Tätä vaihtoehtoa sotilasasiantuntijat pitävät käytännössä poissuljettuna. Ukrainan rajoille keväällä 2021 kootut voimat eivät riitä laajaan valtausoperaatioon, miehityksestä puhumattakaan.

Ukrainan asevoimat ei myöskään enää ole yhtä helppo pala venäläisille kuin vuonna 2014, jolloin ne eivät tehneet Krimillä minkäänlaista vastarintaa Venäjän tunnuksettomia ”vihreitä miehiä” vastaan.

Seurasin Krimin valtausta paikan päällä. Ukrainalaisten sotilaiden pelkoa, hämmennystä, alistumista ja häpeää oli vaikea katsella. Venäjän kannalta Krimin valtaus oli täydellinen menestys. Enää se ei onnistuisi samalla tavalla.

Lähteet: Chatham House, ICDS, Carnegie Moscow Center, The Moscow Times, The Institute of Land Warfare

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?