Ruotsista tuli Euroopan koronapesäke – ruotsalaisprofessorit arvioivat, missä mentiin vikaan: ”Ei näytä hyvältä” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Ruotsista tuli Euroopan koronapesäke – ruotsalaisprofessorit arvioivat, missä mentiin vikaan: ”Ei näytä hyvältä”

Ruotsalaisprofessori kertoo olevansa huolissaan kotimaansa koronatilanteesta ja syyttää viranomaisia toimettomuudesta.

Ruotsissa koronatartunnat ovat yhä nousussa ja muuhun Eurooppaan verrattuna uusien tartuntojen ilmaantuvuus on huomattavasti suurempi.

14.4. 20:37

Ruotsissa koronatartunnat ovat yhä nousussa ja muuhun Eurooppaan verrattuna uusien tartuntojen ilmaantuvuus on Ruotsissa huomattavasti suurempi.

Ruotsissa on ilmoitettu seitsemän päivän keskiarvon mukaan 625 uudesta tartunnasta miljoonaa ihmistä kohti, mikä on eniten Euroopassa, The Guardian uutisoi. Esimerkiksi Puolassa vastaava luku on 521, Ranskassa 491, Italiassa 237 ja Saksassa 208.

Vielä suurempi ero on, kun Ruotsia verrataan naapurimaihin: Suomessa seitsemän päivän keskiarvo uusien tartuntojen määrässä miljoonaa ihmistä kohti oli samalla ajanjaksolla 65, Tanskan 111 ja Norjan 132.

– Ruotsissa on valitettavasti jatkunut (tartuntamäärien) kasvu. Tällä viikolla nähdään, mihin suuntaan ollaan menossa. Mutta on selvää, että meillä tartuntojen leviäminen on suurta eikä ole mitään selkeitä merkkejä tilanteen laantumisesta, valtionepidemiologi Anders Tegnell vahvisti tiistaina tiedotustilaisuudessa.

Professori Fredrik Elgh on huolissaan koronatilanteesta.

Uumajan yliopiston virologian professori ja Norlannin yliopistollisen sairaalan ylilääkäri Fredrik Elghin mukaan Ruotsin koronatilannetta selittävät useat asiat.

– Meillä ei ole ollut riittävästi rajoituksia, ihmiset ovat väsyneitä pandemiaan eivätkä ole riittävästi noudattaneet ohjeita ja suosituksia osaksi senkin takia, että niissä on ollut paljon epäselvyyksiä ja johtavat viranomaiset ovat vähätelleet kasvomaskien ja lyhytaikaisten sulkujen tarvetta. Ja suurin osa tartunnoista johtuu brittimutaatiosta, joka tarttuu herkemmin ja aiheuttaa vakavamman taudin, Elgh avaa syitä siihen, miksi tartunnat lisääntyvät Ruotsissa.

Karoliinisen instituutin tartuntatautien professori Anders Björkman ei sen sijaan usko ihmisten väsymyksellä olevan erityisen suurta merkitystä tilanteeseen. Hän pitää mahdollisena, että Ruotsissa on aliarvioitu brittimutaation tarttuvuutta.

– Avainkysymys on, että tämä virus on yli 50 prosenttia tarttuvampi ja se saa tämän aikaan, Björkman sanoo.

Hänen mukaansa Ruotsissa pohditaan usein, miksi tilanne naapurimaissa on niin paljon parempi. Hänen mielestään olisi täyttä ”hölynpölyä” ajatella, että ruotsalaiset olisivat esimerkiksi norjalaisia huonompia viruksen kontrolloimisessa.

– Olen alusta asti sanonut, että täällä viruksella on paremmat leviämismahdollisuudet, sillä Ruotsi on yhteiskuntana tavallaan lähempänä Keski-Eurooppaa. Viruksen tartuttavuusluku oli naapurimaita merkittävästi korkeampi jo alussa ennen kuin mitään merkittäviä toimia oli tehty, lähes sama kuin vaikka Belgiassa. Siksi sanon, että meidän on oltava hallinnassa hieman parempia kuin muut, Björkman sanoo.

Ruotsin strategia herätti pandemian alkuvaiheessa ihmetystä, sillä toisin kuin valtaosa Euroopan maasta, yhteiskuntaa ei laajamittaisesti suljettu eikä rajoja laitettu kiinni. Rajoituksia ja suosituksia on pandemian edetessä kiristetty, mutta ne ovat yhä joiltain osin lievempiä kuin esimerkiksi Suomessa.

Toisin kuin Suomessa, Ruotsin kansanterveysviranomainen suosittelee kasvomaskeja ainoastaan joukkoliikenteeseen ruuhka-aikoina. Paikalliset viranomaiset voivat kuitenkin suositella kasvomaskeja laajemmin ja esimerkiksi Tukholmassa kasvomaskia suositellaan käytettävän joukkoliikenteessä kaikkina aikoina.

Ruotsissa kaupat ovat Suomen tavoin auki, mutta ravintolat ja baarit on pidetty auki tartuntojen lisääntymisestä huolimatta tietyin rajoituksin koskien aukioloa ja asiakkaiden määrää.

– Olen hyvin huolissani lähitulevaisuudesta. Tartunnat lisääntyvät nopeasti samaan aikaan, kun meillä on paljon ihmisiä sairaalassa ja tehohoidossa. Se, tarvitsevatko nyt tartunnan saaneet sairaala- tai tehohoitoa, selviää kahdessa viikossa. Tilanne ei näytä hyvältä, Elgh sanoo.

Hän kritisoi viranomaisia ja hallitusta toimettomuudesta ja haluttomuudesta puhua siitä, että Ruotsin suhteelliset tartuntaluvut ovat Euroopan suurimpia.

– On pelottavaa nähdä meidän virkamiesten välttelevän siitä puhumista ja nähdä (ruotsalais)median ja julkisen palvelun näyttävän kaunisteltuja graafeja, jotka näyttävät asiat valoisampina kuin mitä ne todellisuudessa ovat.

Poliisi kantaa mielenosoittajaa, joka osoitti mieltä hallituksen koronarajoituksia vastaan Malmössä maaliskuussa.

Björkman ei pidä Ruotsin koronastrategiaa itsessään epäonnistuneena, mutta olisi kaivannut viranomaisilta ja hallitukselta enemmän päättäväisyyttä ja painokkuutta.

– Mielestäni Ruotsin viranomaisten olisi pitänyt viestittää voimakkaammin, että on entistä tärkeämpää välttää kokoontumisia, pitää etäisyyttä, pysyä kotona ja tehdä etätöitä, ellei liikkuminen ole täysin välttämätöntä. Sitä pitäisi painottaa, ja sitä meiltä on tavallaan puuttunut, jos nyt halutaan kritisoida kansanterveysviranomaista ja hallitusta, hän sanoo.

Björkman ei kuitenkaan pidä täyttä koronasulkua eli niin sanottua lockdownia tarpeellisena, sillä hänen mukaansa se ei ole juuri sen tehokkaampi keino kuin voimakas rajoitusstrategia. Björkmanin mukaan esimerkiksi kouluja ei voida enää sulkea.

Elghin sekä Björkmanin mukaan Ruotsissa on käynnissä koronavirusepidemian kolmas aalto. Ensimmäinen nähtiin viime keväänä ja toinen viime vuoden lopussa.

– Näin voidaan todellakin sanoa. Sairaalahoitoa tarvitsevien määrä ja tehohoidossa olevien potilaiden määrä ovat tasaisesti nousseet samaan aikaan tartuntalukujen kanssa, Elgh sanoo.

Suurin osa tartunnoista todetaan nyt alle 70-vuotiailla aikuisilla. Ikäryhmistä eniten tartuntoja todetaan 40-49-vuotiailla, kansanterveysviranomaisen tuoreimmassa, viime perjantaina julkaistussa viikkoraportissa kerrotaan.

Sairaalahoidon ja tehohoidon tarve ovat kasvaneet kansallisesti. Kuolemien väheneminen on pysähtynyt.

Ihmiset jonottivat rokotukseen Tukholmassa 8. huhtikuuta.

Elghin mukaan koronakuolemien vähenemisen taustalla on todennäköisesti rokotuskampanja, jossa ensin rokotetaan hoivakodeissa olevat vanhukset ja muut iäkkäät, joilla on suurin riski kuolla koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Elgh huomauttaa kuitenkin, että sairaala- ja tehohoidossa olevien potilaiden määrän kasvu voi kuitenkin pian alkaa näkyä myös koronakuolleisuudessa.

Rokotteet eivät ne tuo nopeaa pelastusta tilanteeseen. Ruotsissa ainakin ensimmäisen rokotteen on saanut hieman pienempi osa väestöstä kuin sen naapurimaissa.

Lisäksi Ruotsissa, samoin kuin esimerkiksi Suomessa, rokotteiden antaminen uhkaa hidastua adenovirusvektorirokotteisiin liittyvien ongelmien takia.

AstraZenecan adenovirusrokotetta annetaan Ruotsissa ainoastaan yli 65-vuotiaille rokotteeseen liittyvän veritulppariskin takia. Euroopan lääkeviraston mukaan kyseisellä rokotteella on yhteys veritulppiin, joskin veritulpat ovat erittäin harvinainen haittavaikutus, jonka ilmaantuvuudeksi on arvioitu noin yksi miljoonaa ihmistä kohden.

Yhdysvaltalaisviranomaiset puolestaan kehottivat keskeyttämään Johnson & Johnsonin adenovirusvektorirokotteen antamisen, kun kuudella rokotteen saaneella todettiin veritulppa. Rokote oli ehditty antaa hieman alle seitsemälle miljoonalle amerikkalaiselle. Lääkeyhtiö on keskeyttänyt toimitukset Eurooppaan.

Ruotsissa aloitettiin rokotukset Suomen tavoin iäkkäistä ja koronapotilaiden kanssa suoraan tekemisissä olevista terveydenhuollon työntekijöistä ja iäkkäistä.

Elghin mukaan nuorempien, terveiden aikuisten rokotukset saattavat lykkääntyä myöhäisempään kevääseen ja kesään, jolloin Ruotsiin on määrä saapua enemmän mRNA-teknologiaa käyttäviä rokotteita.

Björkmanin mukaan rokotustahdissa on kyse lähinnä logistiikasta ja toteutuksesta, mutta hän pitää siitä huolimatta Ruotsin rokotusohjelman etenemistä liian hitaana.

– Samalla tiedämme myös, että merkittävä syy tähän on se, että valmistajat eivät ole toimittaneet rokotteita aikataulun mukaisesti. Joten asiasta on vaikeaa syyttää viranomaisia. Ehkä isoin syyllisyys lankeaa niille, jotka ajattelivat rokotteiden olevan valmiina nopeammin kuin todellisuudessa.

Björkman kertoo hämmästelleensä sitä, kuinka valtiot olivat valmiita maksamaan oitis miljardeja tehdessään lääkeyhtiöiden kanssa sopimuksia rokotetoimituksesta.

– Ja tietenkin kun tällaisia valtavia rahasummia on tarjolla, yhtiöt automaattisesti sanovat, että me hoidamme homman. Ja nyt maat syyttävät yhtiöitä, vaikka niiden olisi pitänyt tajuta, että kun tarjotaan isoja rahoja, kuka tahansa myyjä lupaa hiukan enemmän kuin voi tarjota. Ehkä kyse oli ylioptimistisuudesta.

Björkman huomauttaa, että esimerkiksi varsin vaikeassa tilanteessa viime aikoina ollut Ranska näyttää nyt saavuttaneen maksimitason tartunnoissa, jotka ovat nyt vähenemään päin.

– Uskon, että myös Ruotsi saavuttaa sen erittäin pian. Puhutaan muutamista viikoista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?