Tuore tutkimus: Yli kolmasosa korona­tartunnan saaneista kärsii myöhemmin psykiatrisista tai neurologisista oireista - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Tuore tutkimus: Yli kolmasosa korona­tartunnan saaneista kärsii myöhemmin psykiatrisista tai neurologisista oireista

Asiantuntijoiden huoli koronaan liittyvästä henkisestä oireilusta on kasvanut sitä mukaa, kun näyttöä asiasta on saatu lisää.

Koronapotilasta hoidettiin Britanniassa Milton Keynesin yliopistollisessa sairaalassa tammikuun lopulla.­

7.4. 10:29

Tuoreen tutkimuksen mukaan yli kolmasosa koronavirustartunnan saaneista koehenkilöistä sai puolen vuoden sisällä myös diagnoosin psykiatrisista tai neurologisista oireista. Tutkijoiden mukaan tulos saattaa ennakoida mielenterveydellisten ja neurologisten ongelmien aaltoa, joka maailmalla voi olla edessä pandemian jälkeen.

Lancet-tiedelehdessä tiistaina julkaistussa tutkimuksessa oli mukana yli 230 000 enimmäkseen yhdysvaltalaista koehenkilöä. AFP:n mukaan kyseessä on tähän mennessä laajin julkaistu tutkimus henkisistä vaikutuksista, joita pitkään jatkuvilla koronan oireilla on sairaudesta toipuviin.

Tutkijoiden mukaan ei ole täysin selvää, kuinka koronavirus kytkeytyy koehenkilöillä havaittuihin psykiatrisiin oireisiin. Oireilun kerrottiin kuitenkin olleen koronapotilailla merkittävästi yleisempää kuin vertailuryhmällä, johon kuuluvat toipuivat samalla aikajaksolla influenssasta tai muista hengitystieinfektioista.

Tämä osoittaa tutkijoiden mukaan koronaviruksen vaikutuksen.

– Tuloksemme viittaavat siihen, että aivosairaudet ja neurologiset häiriöt ovat yleisempiä covid-19:n jälkeen kuin influenssan tai muiden hengityselininfektioiden jälkeen, kertoi tutkimustyötä johtanut Oxfordin yliopiston psykiatri Max Taquet Reutersin mukaan.

Neljästätoista tarkastellusta diagnoosista yleisimmät tutkimushenkilöillä havaitut olivat ahdistus, jota tavattiin 17:llä prosentilla tutkituista, sekä masennus, josta kärsi 14 prosenttia. Koronaviruksen aiheuttaman sairauden vakavuudella ei vaikuttanut olevan merkitystä oireilun esiintyvyyteen.

13 prosenttia koehenkilöistä sai tutkimuksen yhteydessä elämänsä ensimmäisen mielenterveyteen liittyvän diagnoosin.

Koronapotilas piteli juuri saamiaan pääsiäismunia Roomassa sijaitsevassa San Filippo Nerin sairaalassa pääsiäissunnuntaina.­

Harvinaisempia, mutta tutkijoiden mukaan silti merkittävässä määrin havaittuja oireita olivat koronaviruksen jälkeiset halvaukset, dementia sekä muut neurologiset häiriöt. Tehohoitoon joutuneista potilaista noin 7 prosenttia sai puolen vuoden sisällä aivohalvauksen ja lähes 2 prosenttia dementiadiagnoosin.

– Vaikka yksilölliset riskit suurimpaan osaan oireista ovat pieniä, vaikutukset koko väestön tasolla voivat olla merkittäviä, tutkimuksen johdossa niin ikään ollut Oxfordin yliopiston psykiatrian professori Paul Harrison sanoi.

Harrisonin mukaan monessa tapauksessa oireet olivat kroonisia.

Taquetin mukaan tutkimuksessa ei kyetty määrittämään oireiden syntymiseen liittyviä biologisia tai psykologisia mekanismeja. Hän piti kuitenkin tärkeänä, että asiaa ryhdytään tutkimaan kiireisesti, jotta kyseiset mekanismit voidaan tunnistaa ja oireet joko ehkäistä tai hoitaa paremmin.

CNN:n mukaan koronatartunta ei kuitenkaan välttämättä kasvata kaikkiin neurologisiin sairauksiin liittyviä riskejä. Taquet kertoi uutiskanavalle, että koehenkilöillä ei havaittu juurikaan Guillain-Barrén syndroomaa tai Parkinsonin tautia, jotka toisinaan liitetään virusinfektioihin.

Asiantuntijoiden huoli koronaan liittyvästä psykiatrisesta ja neurologisesta oireilusta on kasvanut sitä mukaa, kun näyttöä asiasta on saatu enemmän. Samojen tutkijoiden jo aiemmin työstämässä tutkimuksessa havaittiin, että viime vuonna noin viidennes koronatartunnan saaneista sai kolmen kuukauden sisällä psykiatrisen tai neurologisen diagnoosin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?