Tony Timpa kuoli kuin George Floyd, mutta harva on kuullut hänestä – suomalaisprofessorin mielestä poliisin rasismia liioitellaan - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Tony Timpa kuoli kuin George Floyd, mutta harva on kuullut hänestä – suomalais­professorin mielestä poliisin rasismia liioitellaan

Jukka Savolaisen mukaan tutkimukset eivät tue väitettä, jonka mukaan poliisi ampuisi Yhdysvalloissa mustaihoisia herkemmin kuin valkoisia.

George Floydia esittävä maalaus Minneapolisissa. Jukka Savolainen on Waynen valtionyliopiston sosiologian ja kriminologian professori.

1.4. 6:14

Poliisi piti polveaan maassa makaavan miehen selässä 13 minuutin ajan. Mies aneli henkensä puolesta yli 30 kertaa.

– Tapatte minut, hän valitti.

Poliisit naureskelivat ja vitsailivat. Jossain vaiheessa mies lakkasi hengittämästä.

Tony Timpa kuoli dallasilaisten poliisien käsissä 2016. Video hänen pidätyksestään tuli julki heinäkuussa 2019. Timpa oli aseistamaton. Mielenterveysongelmista kärsinyt mies soitti poliisit paikalle itse.

  • Alla olevalla videolla näkyy Timpan pidätys poliisin vartalokameroiden kuvaamana. Videon sisältö voi järkyttää herkimpiä.

Timpan kuolema ja poliisien vapauttaminen siihen liittyvistä syytteistä olivat paikallisia uutisia Texasissa. Huomio jäi kuitenkin pieneen murto-osaan siitä kohusta, jonka George Floydin kuolema Minneapolisissa toukokuussa 2020 aiheutti.

Floydin selässä polveaan pitäneen poliisin Derek Chauvinin oikeudenkäynti alkoi maanantaina. Huomio on valtaisa. Keskustelu amerikkalaisen poliisin rasismista ja mielenosoitukset mustien henkien puolesta ovat velloneet lähes vuoden.

Miksi Timpan kuolema tai sen näyttänyt video eivät aiheuttaneet samankaltaista kohua? Johtuuko se siitä, että Timpa oli valkoihoinen?

Tähän tulokseen päätyi afroamerikkalainen kommentaattori Coleman Hughes.

– Syvällä sisimmässään useimmat ihmiset eivät tunne samanlaista järkytystä, kun poliisit tappavat valkoisen henkilön, Hughes kirjoitti kesäkuussa.

– Black Lives Matterin peruslähtökohta – rasistiset poliisit tappavat aseistamattomia mustia ihmisiä – on epätosi.

Tutkimukset eivät tue

Waynen valtionyliopiston sosiologian ja kriminologian professori Jukka Savolainen on vertaillut tutkimuksia amerikkalaisten poliisien väitetystä rasismista. Savolaisen kirjoittaman kommentaarin on määrä ilmestyä Kriminologia-julkaisun ensimmäisessä numerossa.

Professori Jukka Savolaisen mielestä poliisi on Yhdysvalloissa aivan liian väkivaltainen, mutta tutkimukset eivät täysin tue väitteitä poliisin rasismista.

Savolaisen mukaan tutkimustieto ei välttämättä tue väitettä, jonka mukaan Yhdysvalloissa mustaihoisten riski kuolla poliisin käsissä on suurempi kuin valkoihoisilla.

– Suhteessa väkilukuun on toki suurempi riski: yli kaksinkertainen mutta alle kolminkertainen, Savolainen sanoo.

– Voidaan tosin myös ajatella, että miehillä on suurempi riski kuin naisella. Se johtuu miesten käyttäytymisestä. Miehellä on noin 20 kertaa suurempi riski kuolla poliisin käsissä kuin naisella.

Mustaihoiset syyllistyvät Yhdysvalloissa vakaviin väkivaltarikoksiin suhteellisesti huomattavasti useammin kuin valkoihoiset. Osittain tästä syystä poliisi myös kohtaa mustaihoisia valkoisia useammin.

Savolaisen mukaan poliisin rasismia pitäisikin tutkia vakioimalla eri tekijät: merkitseekö ihonväri tilanteessa, jossa valkoinen poliisi kohtaa nuoren aseistamattoman miehen? Entä jos latinopoliisi kohtaa keski-ikäisen aseistetun naisen?

Kritiikki osui harhaan

Harvardin yliopiston taloustieteen professori Roland Fryer julkaisi 2019 tutkimuksen, jossa otettiin huomioon suuri joukko erilaisia muuttujia. Hänen tutkimuksensa osoitti, että mustilla ja latinoilla oli valkoihoisia suurempi riski joutua poliisin lievempien voimakeinojen kohteeksi, mutta poliisi ei ampunut vähemmistön edustajia sen useammin kuin valkoisiakaan.

Fryer on itse mustaihoinen, mutta se ei suojannut hänen havaintojaan kritiikiltä. Fryeria kritisoitiin siitä, että hän ei ottanut huomioon sitä, joutuvatko mustat valkoisia herkemmin poliisin kanssa tekemisiin – joko syystä tai syyttä.

Savolaisen mielestä kritiikki osui harhaan. Fryer osoitti, että mustien ja valkoisten todennäköisyys joutua poliisin ampumaksi on sama silloinkin, jos poliisi reagoi hätäpuheluun. Näissä tapauksissa poliisia on mahdoton syyttää rasismista, sillä kohteen valinta ei perustu poliisin omaan harkintaan. Eri asia on se, hälyttävätkö sivulliset herkemmin poliisin vähemmistöjen perään.

Savolainen viittaa kirjoituksessaan myös Georgian valtionyliopiston jatko-opiskelijan Zach Goldbergin selvitykseen, jonka mukaan tiedotusvälineet uutisoivat aseettomien mustien kuolemantapauksista poliisin käsissä peräti yhdeksän kertaa enemmän kuin tilanteista, joissa uhri oli valkoinen.

George Floydin muiston kunniaksi tehty piirustus Minneapolisissa.

Tämä vaikuttaa luonnollisesti yleisön mielikuviin. Tämän vuoden helmikuussa julkaistun kyselyn mukaan poliittisesti vasemmalla olevat amerikkalaiset arvioivat, että poliisin luotiin kuolleista 60 prosenttia on mustia. Konservatiivit arvioivat osuuden olevan 40 prosenttia. Todellinen luku on 25 prosenttia.

Poliisin väkivaltaisuudesta ei epäilystä

Savolainen kuvaa itseään poliittisesti punavihreäksi. Yhdysvaltain ja Suomen kaksoiskansalainen äänesti presidentinvaaleissa Joe Bidenia. Savolainen pitää keskustelua poliisiväkivallasta tarpeellisena, mutta hänen mielestään se keskittyy liikaa rodullistettujen vähemmistöjen kohtaloon.

– Jos tarkoituksena on vähentää tapauksia, jossa poliisit surmaavat kansalaisia, olisi syytä keskittyä poliisin brutaalisuuteen, joka koskee kaikkia ryhmiä ihonväristä riippumatta, Savolainen sanoo.

Savolainen on huolissaan suhtautumisesta Fryerin tutkimukseen. Hänen mielestään se ei ole saanut yhtä paljon painoarvoa kuin tutkimusmenetelmiltään heikommat tutkimukset, jotka näyttävät tukevan väitteitä poliisin rasismista.

Mielenosoittajia Minnesotassa.

Savolaisen mielestä keskusteluilmapiiri Yhdysvalloissa on rajoittunut. Puhutaan cancel culturesta, jolla lytätään valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä.

– Se näkyy erityisesti akateemisessa maailmassa. Se kaventaa millaisia kysymyksiä saa tehdä. Ihmiset eivät uskalla tutkia tiettyjä asioita avoimesti, Savolainen sanoo.

– Tämä on huolestuttava trendi. Tieteellisen keskustelun tavoite on totuus, ei poliittisen ideologian kannattaminen. On kuvaavaa, että ainoastaan afroamerikkalaiset intellektuellit, kuten Fryer, rohkenevat kyseenalaistaa vallitsevia uskomuksia. Heitä on vaikeampi leimata rasisteiksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?