Viron sairaalat äärirajoilla: Sairaanhoitaja kertoo, mikä koronapotilaiden hoitamisessa on raskasta – IS:n reportaasi Tallinnasta - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Koronaepidemian painolasti on murtamassa Viron terveydenhuollon kantokykyä.­

Kohtalon kuukausi

Viron sairaaloissa lähestytään ylintä kriisitasoa. Rajoitusten ja rokotusten uskotaan tuovan tilanteeseen helpotusta kuukauden sisällä. Usko on kuitenkin koetuksella.

Perjantaina Viron sairaaloissa hoidetaan yhteensä 691:tä koronapotilasta. Epidemian painolasti on murtamassa maan terveydenhuollon kantokykyä. Kriisivalmiutta kuvaavalla kolmen tason asteikolla Virossa kamppaillaan kakkostason äärirajalla. Muille kuin koronapotilaille tarjotaan varmuudella vain ensiapua.

Henkilökuntapulaa paikkaamaan kutsutaan jo opintojen alkupuolen hoitaja- ja lääkäriopiskelijoita. Puolustusvoimien resurssit ovat valmiina tarjoamaan hätäapua. Terveysministeri Tanel Kiik totesi puolitoista viikkoa sitten, että Virossa saatetaan joutua pyytämään apua naapurimaista, Latviasta ja Suomesta.

Asiantuntijat arvioivat, että tiukkojen rajoitusten ja rokotusten myötä tilanne helpottaa kuukauden sisällä. Kukaan ei halua ennustaa, mikä on edessä, jos näin ei tapahdu.

Viron noin 700 koronapotilaasta yli puolet eli 390 on hoidettavana Tallinnan sairaaloissa. Torstaina Itä-Tallinnan keskussairaala vaikuttaa ulospäin rauhalliselta. Ensihoitaja desinfioi ambulanssia. Etuovista poistuu nuori nainen, jonka silmä on peitetty lapulla.

Suurinta osaa pääkaupungin sairastuneista hoidetaan Mustamäellä, Pohjois-Viron aluesairaalassa. Potilaille varatut sängyt täyttyivät siellä tällä viikolla. Lisää tilaa saatiin läheisestä lastensairaalasta, jossa on hiljaista kausivirusten hävittyä lähes kokonaan.

Iltavuoroon valmistautuva kardiologi Eno-Martin Lotman kertoo, että sairaala on organisoitu kokonaan uudelleen. Koronaviruksen aiheuttamalle taudille varattuja osastoja on neljä, teho-osastoja kaksi. Lisäksi on yksi psykiatrinen covid-osasto.

– Työskentelen kolmella eri osastolla. Ne ovat täynnä eri puolilta sairaalaa kerättyä, tartuntatauteihin perehdytettyä henkilökuntaa. Myös alueen asukkaat ovat tarjonneet apua.

Lotman on tottunut työskentelemään kriittisissä olosuhteissa. SARS-CoV-2-keuhkokuumeen aiheuttamiin komplikaatioihin tarvitaan kuitenkin erityisosaamista.

– Lisähappea annetaan monin eri tavoin kuten lääkitystäkin. Intuboitavat siirretään teholle. Potilaat ovat myös keskenään hyvin erilaisia, on nuoria ja vanhoja, kroonisesti sairaita ja perusterveitä.

Kardiologi Eno-Martin Lotman torstai-iltapäivällä ennen iltavuoron alkamista Pohjois-Viron aluesairaalan edessä. – Kliininen työ on totta kai haastavaa, mutta vielä vaikeampaa on ennustaa pandemian kokonaisvaikutusta yhteiskuntaan.­

Pohjois-Tallinnan aluesairaala on kokonaisuudessaan valjastettu pandemian hoitamiseen.­

Aluesairaalan covid3-osastolla työskentelevä sairaanhoitaja Monika Pau on lainassa veripalvelusta. Perjantaina hän hoitaa ensin aamuvuoronsa vakityöpaikassa ja jatkaa sitten suoraan iltavuoroon covid-osastolle.

 Yritän parhaani mukaan kuunnella ja tukea. Onnellinen potilas toipuu paremmin.

Pau myöntää että potilaiden pelkoa, yksinäisyyttä, kärsimystä ja hämmennystä on välillä raskasta todistaa.

– Yritän parhaani mukaan kuunnella ja tukea. Onnellinen potilas toipuu paremmin, Pau kertoo.

Muutama viikko sitten hän avusti potilasta saamaan puhelinyhteyden puolisoonsa.

– Asetin puhelimen potilaan korvalle ja kuulin miten puoliso lauloi hänelle.

Covid-potilaita hoitavien tehtävälista on pitkä.

– Autamme potilaita syömään ja juomaan, vaihtamaan vaatteita ja asentoa. Lisähappilaitteita on vahdittava herkeämättä. Leikkauksista toipuvien potilaiden haavoja on puhdistettava, veriarvoja seurattava. Kaikki on tietenkin myös dokumentoitava.

Sairaanhoitaja Monika Pau perjantaiaamuna matkalla töihin nelosen ratikassa. Edessä on kaksi peräkkäistä työvuoroa. – Pandemia on irrottanut minut ammatilliselta mukavuusalueelta. Olen oppinut sopeutumaan ja myös arvostamaan työtäni uudella tavalla.­

Pandemia kestää vielä pitkään, joten muista sairauksista kärsivien potilaiden hoidon lykkääminen on vain väliaikainen ratkaisu. Eno-Martin Lotman korostaakin, että tartuntatautien hoitolaitosten valmiutta ja tehohoitoa pitää Virossa parantaa. Muutakin kehitettävää on.

– Ihmisille on välitettävä johdonmukaista ja tutkittua tietoa. Kieleen liittyvät haasteet on tiedostettava ja estettävä väärän tiedon leviäminen. Virossa tarvitaan lisää julkista luottamusta lääketieteelliseen järjestelmään ja lääketieteen ammattilaisiin.

Virossa luottamus on epidemian aikana horjunut myös hallituksen ja terveyslautakunnan asiantuntijoiden välillä. Bioteknologiaan erikoistunut Martin Kadai irtisanoutui kesällä lautakunnan asiantuntijatehtävistä.

– Viron kriisinhallintasuunnitelman mukaan päätökset tehdään alimmalla mahdollisella tasolla. Tämä periaate ei toteutunut. Mikromanageeraus sopii erityisen huonosti kriisitilanteeseen. Toivon, että kokemuksesta on otettu opiksi.

 Aktiivisesti vastustaviin keskittyminen on resurssien tuhlausta. Tärkeintä olisi levittää tietoa heille, joilla on jonkin verran epäilyksiä.

Toivo lepää Kadain mielestä rokotussuunnitelmissa. Rokotevastaisuus tosin kerää hänen mielestään liikaa huomiota.

– Sitä on ollut aina. Aktiivisesti vastustaviin keskittyminen on resurssien tuhlausta. Tärkeintä olisi levittää tietoa heille, joilla on jonkin verran epäilyksiä.

Koronatestejä on 1,3 miljoonan asukkaan Virossa tehty noin 1,1 miljoonaa, Suomessa noin 3,7 miljoonaa. Torstaina testatuista noin 21 prosenttia osoittautui Virossa positiiviseksi, Suomessa noin kolme prosenttia. Kuolleisuusaste on Virossa 0,8 prosenttia (menehtyneitä 769) ja Suomessa 1,2 prosenttia (menehtyneitä 805).

Perjantaihin mennessä vähintään yhden rokoteannoksen oli sekä Virossa että Suomessa saanut noin 12 prosenttia väestöstä. Viron eduskunta ilmoitti keskiviikkona, että rokotussuunnitelma on jumissa rokotteiden huonon saatavuuden takia.

Laagrin terveysasemalla Tallinnassa rokotettiin viikko sitten sunnuntaina 500 ihmistä. Digitaalisen ilmoittautumisjärjestelmän avauduttua rokotettavia ilmaantui toiselta puolen Viroakin.

– Järjestelmä toimi siis liiankin hyvin, mikä ei ollut tarkoitus, naurahtaa aseman johtaja Triinu-Mari Ots.

Keskiviikkoiltana asemalla on hiljaista. Otsin mukaan henkilökunta olisi valmis rokottamaan vaikka yötä päivää, vaan kun ei ole millä rokottaa.

– Pandemian alussa tunsimme itsemme sankareiksi. Nyt sankaruus on haihtunut. Epätietoisuutta aiheuttaa myös AstraZeneca-rokotteen turvallisuus.

Laagrin terveysaseman johtaja Triinu-Mari Ots ja sairaanhoitaja Saana Olland toivovat, että Viroon saadaan nopeasti lisää rokotteita.­

Ensihoitaja puhdisti torstaina Itä-Tallinnan keskussairaalan edessä ambulanssia.­

Vuodet 2006–2016 Viron presidenttinä toiminut Toomas Ilves esitti pääministeri Kaja Kallakselle, että Viro voisi toimii digitalisaation ansiosta samoin kuin Israel Pfizerin kanssa: järjestää nopeasti valtakunnallisen rokotuksen yhteistyössä lääkevalmistaja Johnson & Johnsonin kanssa.

Epidemian alusta lähtien hallituksen tieteellistä neuvostoa johtanut virologian professori Irja Lutsar kertoo periaatteellisella tasolla kannattavansa ehdotusta.

– Ideologiani on se, että pitää tehdä enemmän ja valittaa vähemmän, Lutsar vastaa sähköpostitse myöhään keskiviikkoiltana ja pahoittelee samalla väsymystään. Päivä on kuulemma ollut erityisen rankka.

Sairaanhoitaja Liina Ploompuu järjestelee varastotilaa Laagrin terveysasemalla.­

Traffic-yhtyeen Joonas Sarapuu ja Silver Laas kertovat olevansa motivoituneita työhönsä Itä-Tallinnan keskussairaalassa. – Haluamme tehdä oman osamme, jotta kriisistä päästään ulos. Jatkuvat peruutukset turhauttavat. Tänä vuonna tavoitteena on levyttää ja päästä juhlimaan bändin 15-vuotistaivalta yleisön kanssa.­

Menestyneen virolaisen Traffic-yhtyeen solisti Silver Laas ja kosketinsoittaja Joonas Sarapuu kyllästyivät omaan tekemättömyyteensä ja hankkivat pestin Itä-Tallinnan keskussairaalasta.

– Toimimme juoksupoikina, muun muassa kiikutamme näytteitä paikasta toiseen. Noin 20 000 askelta päivässä, Sarapuu kertoo.

– Halusin tehdä jotain hyödyllistä. Olin myös tympiintynyt makaamaan sohvalla. Keikkojen peruuntuminen on turhauttavaa, Laas toteaa.

 Uutisoinnit sairaaloiden täyttymisestä ja hoitohenkilökunnan pitkistä päivistä pitävät paikkansa.

Kaksikko on sitoutunut työskentelemään juoksupoikina kunnes pahin kriisi ylitetään.

– Uutisoinnit sairaaloiden täyttymisestä ja hoitohenkilökunnan pitkistä päivistä pitävät paikkansa, Sarapuu arvioi.

– Nyt ymmärrän mittakaavan. Henkilökunta antaa kaikkensa päivin ja öin, Laas lisää.

Kaksikon saama palaute on ollut pääosin kannustavaa.

– Ainahan on se yksi prosentti, jonka mielestä tällainen on huijausta, olemme muka hallituksen palkkaamia näyttelijöitä jotka välittävät propagandaa. Se on tietysti surullista, Laas harmittelee.

Itä-Tallinnan keskussairaalan pihassa kasvava puu on koristeltu sydämin.­

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?