Tuore Nato-raportti: Suomen hallitukseen kohdistunut laajaa naisviha­mielistä verkko­häirintää - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Tuore Nato-raportti: Suomen hallitukseen kohdistunut laajaa naisviha­mielistä verkko­häirintää

Nato StratComin raportista uutisoi Politico-lehden Euroopan versio.

Suomen hallitusviisikko asettui yhteiskuvaan hallituksen 1-vuotispäivänä 10. joulukuuta 2020. Vasemmalta oikealle Annika Saarikko, Maria Ohisalo, Sanna Marin, Li Andersson ja Anna-Maja Henriksson.­

18.3. 10:01

Suomen naisvetoinen hallitus saa internetissä osakseen valtavan määrän naisvihamielistä häirintää. Tähän tulokseen on tultu tuoreessa raportissa, jonka julkaisi sotilasliitto Naton strategisen viestinnän osaamiskeskus StratCom keskiviikkona.

Raportti perustuu vuoden 2020 maaliskuun ja heinäkuun välisenä aikana kerättyyn aineistoon. Siitä uutisoi keskiviikkona Politico-lehden Euroopan ja EU:n asioita käsittelevä versio.

Raportin julkaisutilaisuudessa datatutkija Rolf Fredheim kuvaili, kuinka maailman mediassa laajaa huomiota saanut pääministeri Sanna Marinin hallitus vastaanotti tutkimusjakson aikana ”järkyttävän suuria määriä loukkaavia viestejä”.

– Viittä eniten kohteina ollutta ministeriä, jotka kaikki ovat naisia, kohdeltiin musertavalla tavalla ja misogynistisesti kaltoin hyökkäämällä heidän arvojaan vastaan, halventamalla heidän päätöksentekokykyään sekä kyseenalaistamalla heidän kykynsä johtamiseen, Nato StartComin raportissa sanotaan.

Twitterissä julkaistut viestit sisälsivät muun muassa naisvihamielisiä liikanimiä sekä naisiin ja kodinhoitoon liittyviä kielikuvia, joilla viitattiin esimerkiksi pääministeriin. Viesteissä monissa oli mukana myös vähemmän peiteltyä naisvihaa.

Raportin mukaan suurin osa viesteistä tuli bottien sijaan aidoilta tileiltä, joista enemmistö oli kuitenkin anonyymeja.

– Kaikkien on melko helppoa olla samaa mieltä siitä, että on olemassa kansalaisina esiintyviä botteja, jotka levittävät valheellisia viestejä maan rajojen ulkopuolelta, Fredheim sanoi.

Hänen mukaansa on kuitenkin vaikeampaa valvoa verkossa aitoa sisältöä, sillä tasapainottelu sananvapauden vaalimisen ja vihapuheen rajoittamisen välillä on haastavaa.

Politico on haastatellut raporttia koskevassa artikkelissaan myös vihreiden kansanedustajia Iiris Suomelaa sekä Bella Forsgrénia, joilla niin ikään on kokemusta verkkohäirinnästä. Lehden mukaan heidän kokemuksensa vertautuvat vuoden 2019 tutkimukseen, jonka mukaan 28 prosenttia vihapuheen kohteeksi joutuneista kunnallishallinnon edustajista kertoi olevansa siitä johtuen haluttomampi osallistumaan päätöksentekoon.

– Minun on aina mietittävä kaksi kertaa, mihin keskusteluihin osallistun. Kyse ei ole koskaan aiheesta – kyse on siitä, kuinka naisten tai muiden kuin valkoisten ihmisten annetaan puhua! Mikä tahansa kritiikki ei ole tervetullutta. En kuitenkaan tunne, että se olisi vaikuttanut julkiseen toimintaani, vielä, Forsgrén sanoo.

Datatutkija Fredheim halusi kuitenkin painottaa, että Suomen tilanne on edelleen parempi moniin muihin maihin verrattuna.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?