George Floyd -oikeuden­käynti alkaa – NYT: Näitä asioita valamies­ehdokkailta tentataan, 15-sivuisessa lomakkeessa piilee ansoja - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

George Floyd -oikeuden­käynti alkaa – NYT: Näitä asioita valamies­ehdokkailta tentataan, 15-sivuisessa lomakkeessa piilee ansoja

Valamiesehdokkaille esitettiin 15-sivuinen kysymyslomake, jossa piilee myös ansoja liian innokkaille.

8.3. 20:42

Yhdysvaltain lähiaikojen seuratuin oikeudenkäynti alkaa Minneapolisissa maanantaina, mutta varsinaiseen asiaan ei päästä vielä moneen viikkoon.

Tuomari on myöntänyt mustan George Floydin taposta syytetyn ex-poliisin Derek Chauvinin oikeudenkäynnin valamiehistön valitsemiseen alustavasti peräti kolme viikkoa aikaa, ja syyttäjien ja puolustuksen urakasta löytää 12 sopivaa henkilöä ennakoidaan rankkaa.

Floydin kuolema Chauvinin käsittelyssä räjäytti Yhdysvalloissa käyntiin valtavat Black Lives Matter -mielenosoitukset jälkiseuraamuksineen viime kesänä, ja oikeudenkäynti punnitsee jälleen maan rotusuhteita.

Tapauksen vahvan politisoitumisen vuoksi pidetään ensiarvoisen tärkeänä, että valamiehistöön valikoituisi mahdollisimman puolueeton kokoelma minneapolisilaisia kansalaisia.

Kun oikeudenkäynnin ytimessä on esimerkiksi järkyttävä video Chauvinin polven alla anelevasta Floydista, ja toisaalta tiedot uhrin rosoisesta taustasta sekä lisäksi hyvin erilaiset käsitykset poliisin voimankäyttöoikeuksista, keskeisenä pidetään valamiehen kykyä ennakkoluulottomuuteen.

– Riippumatta siitä, mitä mahdollinen valamies on nähnyt tai kuullut, pystyvätkö he sivuuttamaan sen ja perustamaan päätöksensä oikeudessa esitettyihin todisteisiin ja lakiin, jonka tuomari heille selittää, pohti CNN:n haastattelema Hennepinin piirikunnan entinen oikeusavustajien päällikkö Mary Moriarty.

Mielenosoitukset tapauksen johdosta jatkuivat sunnuntaina Minneapolisissa.­

Oikeustalon ulkopuolella on muun muassa kansalliskaartin joukkoja.­

Yksi kiperä kysymys on myös se, voiko valamies tämän takia olla itse musta. Periaatteessa heitä pitäisi olla mukana, koska Minneapolisin asukkaista viidesosa on mustia.

– Täydellisessä maailmassa halutaan henkilö (valamies), joka ei ole muodostanut mielipidettä. Tiedätkö ketään mustaa, jolla ei olisi mielipidettä George Floydista, kysyi Indianan yliopiston oikeustieteen professori Aviva Orenstein Reutersin haastattelussa.

Valamiesehdokkaat läpivalaisuun

Valamiesehdokkaille on etukäteen esitetty peräti 15-sivuinen kysymyslomake, joilla selvitetään heidän ennakkotietojaan ja mahdollisia asenteitaan.

New York Times on käynyt läpi paketin keskeisiä kysymyksiä, jotka paljastavat paljon siitä, mihin valintaprosessissa pureudutaan. Sekä syyttäjät että puolustus ovat saaneet ehdottaa kysymyksiä, jotka tuomari on hyväksynyt.

Koko paketin ensimmäiseen kysymykseen on varattu lomakkeessa vapaa vastaustila. Se kuuluu:

Mitä tiedät tapauksesta mediaraporttien perusteella?

Asiantuntijoiden mukaan kysymyksen tavoitteena ei ole löytää mahdollisimman vähän tietävää, koska sellaista esittävä valamiesehdokas voidaan tulkita epärehelliseksi. Kysymyksellä yritetään poissulkea henkilöt, jotka vaikuttavat liian intensiivisesti tapaukseen perehtyneiltä.

Tästä eteenpäin kysymyslomake alkaa pureutua syvemmälle itse valamiesehdokkaaseen ja hänen taustaansa ja mielipiteisiinsä.

Syytetyn poliisin Derek Chauvinin kovat otteet George Floydia vastaan tallentuivat videolle.­

Osapuolet haluavat esimerkiksi selvittää, kuinka paljon valamies tietää poliisin, rikostutkinnan sekä lääkäreiden työstä itse tai esimerkiksi lähipiirinsä kautta, tai onko tällä kokemusta rikosten tai huumeiden käytön vaikutuksista. Nämä nousevat keskeiseen osaan itse oikeudenkäynnissä, jossa pohditaan poliisin voimankäyttöä ja myös sitä, vaikuttiko huumeiden käyttö Floydin käytökseen ja kuolemaan.

Mitä podcasteja kuuntelet tyypillisesti?

Tämä kysymys pyrkii New York Timesin mukaan selvittämään ehdokkaan mahdollisia piileviä asenteita, joita tämä ei kenties edes itse tiedosta.

Onko sinua koskaan pidetty aloillasi tai otettu niskaotteeseen, esimerkiksi poliisin toimesta tai itsepuolustuskurssilla?

Käytetty termi on englanniksi chokehold, joka tarkoittaa pidäteltävän ottamista takaapäin otteeseen kietomalla käsivarsi tämän kaulan ympärille. Kyseessä on kiistelty poliisinkin käyttämä taltuttamiskeino, joka monin paikoin on nykyisin kielletty. Tämän kysymyksen tarkoituksena on selvittää kuinka paljon valamiesehdokkaalla on kokemusta voimakeinoista. Joissain tapauksissa sellaisesta voi olla hyötyä tapauksen arvioinnissa, mutta toisaalta valamiesehdokas ei saisi liikaa käpertyä omiin kokemuksiinsa.

Asenteita tentataan

Kysymyslomakkeessa on myös pitkä rasti ruutuun -osio, jossa henkilöä pyydetään kuvaamaan, onko hän samaa vai eri mieltä väitteen kanssa tai ruksaamaan kohdan, ettei hänellä ole mielipidettä. Osion lauseet ovat amerikkalaisen rotu- ja poliisikeskustelun keskeisimpiä:

Mustat ja muut vähemmistöt eivät saa samanlaista kohtelua kuin valkoiset oikeusjärjestelmässä.

Poliisi kohtelee tässä maassa valkoisia ja mustia tasapuolisesti.

Minneapolisin poliisi käyttää todennäköisemmin voimaa mustia kohtaan kuin valkoisia.

Koska poliisin työ on niin vaarallista, heidän virkatoimissa tekemiään päätöksiä ei pidä kyseenalaistaa.

Ihmiset eivät nykyisin anna poliisille heidän ansaitsemaansa arvostusta työstään.

Paikallispoliisi pyrkii peittelemään liiallista voimankäyttöä mieluummin kuin korjaamaan sitä.

New York Timesin analyysin mukaan tämä on osio on myös ongelmallinen, koska paikoitellen Yhdysvalloissa, ja myös Minneapolisissa, on kiistaton tosiasia, että väärinkäytöksiä on tapahtunut. Jos rotuvähemmistöön kuuluva valamiesehdokas kertoo kysymyksissä aidon mielipiteensä, hän saattaa joutua puolustuksen poissulkemaksi.

George Floydin kuvasta tuli mielenosoittajien vakiovaruste tapauksen jälkeen. Kuva mielenilmauksesta Minneapolisista lauantailta.­

Kysymyspatteristo päättyy tiedusteluun valamiesehdokkaan omasta halusta päätyä mukaan oikeudenkäyntiin. Ensin kysytään suoraan, haluaako hän toimia valamiehenä, ja vastausvaihtoehtoina ovat kyllä, ei ja en ole varma. Sitten penätään perustelua.

Miksi ajattelet näin valamiehenä toimimisesta tässä tapauksessa?

New York Timesin analyysin mukaan kyllä-vastaukseen kytkeytyy eräänlainen miina. Jos henkilö vastaa kyllä, hänen voi epäillä haluavan mukaan ajamaan omaan mielipidettään tapauksessa, varsinkin jos perusteluna on jokin viittaus oikeudenkäyttöön, rotuun tai poliisitoimeen. Lehden mukaan vailla epäilyjä olisi käytännössä vain kliseinen toteamus, että henkilö ”on aina halunnut toimia valamiehenä”.

Koko valamiesehdokkaille esitetty kysymyslomake on luettavissa tästä linkistä (New York Times).

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?