Tshekki näytti selviävän koronasta helpolla, mutta sitten iski katastrofi – näin maahan syntyi pandemiapainajainen - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Tshekki näytti selviävän koronasta helpolla, mutta sitten iski katastrofi – näin maahan syntyi pandemiapainajainen

Vaalit lähestyivät, hallitus epäröi, korona riehui.

Kaarlensillalla oli maanantaina hiljaista, kun ulkonaliikkumiskielto astui voimaan.­

2.3. 5:32 | Päivitetty 2.3. 5:49

Uudet koronavirustartunnat ovat laskussa suurimmassa osassa maailmaa, mutta poikkeuksiakin on. Yksi niistä on Suomi, jossa suunta on ollut huolestuttava kahden viikon ajan.

Suomeakin pahempi tilanne on tällä hetkellä Tshekissä. Maa selvisi Suomen tavoin suhteellisen vähällä koronan ensi-iskusta vuosi sitten. Kymmenen miljoonan asukkaan maassa kirjattiin 500:s koronakuolema vasta syyskuussa.

Talvi on kuitenkin ollut Tshekissä äärimmäisen synkkä. Maassa on nyt tilastoitu yli 20 000 koronaviruksesta johtuvaa kuolemaa. Asukaslukuun suhteuttettuna luku on maailman suurin, jos kääpiövaltiot jätetään laskuista.

Kolme virhettä

CNN listaa artikkelissaan syitä Tshekin kammottavaan tilanteeseen. Haastateltujen asiantuntijoiden mukaan hallitus on reagoinut sairaalahoidossa olevien potilaiden määrän perusteella, kun sen olisi pitänyt tarkkailla tartuntatilannetta. Se tarkoittaa, että toimet ovat olleet myöhässä.

– On valtava ero siinä, pannaanko toimet käyttöön ajoissa vai odotetaanko kymmenen päivää. Kun uusiutumisluku on 1,4, tarkoittaa kymmenen päivän viive epidemian kaksinkertaistumista, Oxfordin yliopiston tutkija Jan Kulveit sanoi.

Tshekin hallituksen entisen koronavirusneuvonantajan Rastislav Madarin mukaan hallitus teki kolme virhettä. Kesällä se kieltäytyi määräämästä maskipakkoa asiantuntijoiden suosituksista huolimatta. Joulun alla avattiin kaupat. Ja kun uusi brittivariantti alkoi tammikuussa levitä, hallitus hidasteli vastatoimissaan.

– Nämä olivat kolme suurta virhettä, ja nyt vain rukoilemme, että ei tule neljättä, Madar sanoi BBC:lle.

Vaalit vaikuttivat

Prahalaisen Kaarlen yliopiston tutkijan Dagmar Dzurovan mukaan hallituksen epäröintiin vaikutti politiikka. Tshekissä järjestettiin lokakuussa paikallisvaalit.

– Silloin epidemia alkoi taas levitä, mutta oli vielä aikaa pysäyttää se. Sitä ei kuitenkaan tapahtunut, koska vaalit olivat tulossa, Dzurova sanoi.

Samaa mieltä on Madar.

– Oppositio otti innolla hyödyn irti. Se arvosteli toimenpiteitä, kutsui maskeja kuonokopiksi ja kyseenalaisti miksi meidän pitäisi käyttää niitä, kun tapauksia on vielä vähän, Madar sanoi.

Politikointi ei loppunut paikallisvaalien jälkeen, sillä tämän vuoden lokakuussa Tshekissä järjestetään parlamenttivaalit.

– Hallitus ei kuuntele asiantuntijoita ja käsittelee pandemiaa poliittisten tarpeiden perusteella. Kun toimenpiteistä kerrotaan kansalle, sen tekevät poliitikot, yleensä pääministeri, mikä tarkoittaa että osa ihmisistä on taipuvainen boikotoimaan sääntöjä poliittisista syistä, Dzurova sanoi.

Tiukka sulku

Tammikuussa Tshekki koki karun herätyksen. Se alkoi tutkia liian myöhään herkästi tarttuvan brittivariantin levinneisyyttä. Kun sekvensointi vihdoin aloitettiin, paljastui että brittivariantti oli jo maassa vallitseva.

Tämän viikon alussa Tshekki tiukensi sulkutoimenpiteitään. Ihmiset eivät saa poistua asunnoistaan kuin välttämättömistä syistä. Kaikki koululaiset siirtyivät etäopetukseen. Matkustaminen alueiden välillä on kiellettyä.

Pääministeri Andrej Babis myönsi viime viikolla parlamentissa puhuessaan, että hallitus ”on tehnyt aivan liian paljon virheitä”. Hänen mielestään nyt on kuitenkin turha miettiä menneitä vaan pitäisi keskittyä sulun onnistumiseen.

– Ymmärrän, että se on vaikeaa, mutta se on erittäin tärkeää, Babis sanoi.

– Meidän täytyy tehdä tämä yhdessä, ja toivon että kaikki ymmärtävät sen ja antavat meille viimeisen mahdollisuuden hoitaa tämä yhdessä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?