Amerikansuomalaiset nousivat kapinaan - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Amerikansuomalaiset nousivat kapinaan

Amerikansuomalaiset ovat nousseet koronarajoituksia vastaan Michiganin saunavyöhykkeellä. Erik Kiilusen mielestä koronavirus on suuri huijaus ja osa juonta, jonka päämäärä on muuttaa Yhdysvallat sosialistiseksi valtioksi. IS lähti katsomaan, mistä on kysymys.

Gypsy pyörii haulikkoa kantavan Erik Kiilusen jalkojen ympärillä lumihangessa. Nuori beagle ei millään jaksaisi lähteä vainuamaan jäniksiä toista kertaa saman päivän aikana.

– Laiskapaska, Kiilunen moittii koiraa lempeästi.

Kiilunen sanoo sanan suomeksi, mutta hänen aksenttinsa on amerikkalainen. Neljännen polven amerikansuomalainen ei osaa montaa sanaa esi-isiensä kieltä. Kiilusen isä Matt puhui ainoastaan suomea viisivuotiaaksi asti, mutta hänen kielitaitonsa hiipui ajan kuluessa.

Matt Kiilunen omistaa Gypsyn ja kaksi muuta jahdissa olevaa koiraa. Hän ei kuitenkaan ole mukana. Matt on 84-vuotias ja kärsinyt keuhkosairauksista. Vielä kesällä 2019 hän kävi metsällä kolme kertaa viikossa. Täällä Pohjois-Michiganissa sellainen ei ole tavatonta.

Erik Kiilunen (oik.) harrastaa monen pohjoismichiganilaisen tavoin metsästystä.

Isä-Kiilusen voimat alkoivat hiipua jo ennen kuin hän sai alkuvuodesta koronaviruksen. Se vei miehen sairaalaan viideksi päiväksi.

Olihan se pelottavaa, mutta Erik Kiilusen mieli ei muuttunut: hänen mielestään koronavirus on suuri huijaus ja osa juonta, jonka päämäärä on muuttaa Yhdysvallat sosialistiseksi valtioksi.

Samaa mieltä ovat sadat elleivät tuhannet alueen asukkaat, joista monilla on suomalaiset juuret ja suomalainen nimi. Kiilusesta on tullut heidän karismaattinen johtohahmonsa.

Kehitys on toistunut pienillä paikkakunnilla ympäri Amerikan: talouden hiipuminen, uskonnolliset liikkeet ja konservatiiviset arvot tekivät Donald Trumpista presidentin ja mahdollistivat koronaviruksen hurjan leviämisen.

Vaikka piirteet ovat yhteiset, jokaisen paikkakunnan tarina on ainutlaatuinen. Täällä sitä ei voi kertoa ilman kuparia ja sen perässä tulleita suomalaisia.

Työläiset kuvattiin Calumetissa 1906 ennen laskeutumista kaivokseen.

Talvella 1846 Superior-järveen työntyvältä Keweenaw’n niemimaalta löytyi valtava lohkare luonnonkuparia. Seurasi kuparikuume.

Keskelle tietöntä erämaata syntyi lukemattomia pieniä kaivoksia. Niistä harva pysyi pystyssä muutamaa vuotta pidempään, mutta menestyneimmät kasvoivat jättiläisiksi. Ne maksoivat vuosikymmenten ajan satumaisia osinkoja omistajilleen.

Yhdysvaltain sisällissota kolminkertaisti kuparin hinnan, mutta samaan aikaan moni kaivosmiehistä joutui rintamalle. Quincyn kaivoksen toimistotyöntekijällä Christian Taftesilla oli ratkaisu työvoimapulaan.

Taftes oli kotoisin Tornionjokilaaksosta ja puhui sujuvasti ruotsia, suomea ja norjaa. Hän matkusti 1864 Norjan Ruijaan ja värväsi sata työntekijää englantilaisten omistamista kaivoksista. Heidän joukossaan oli myös suomalaisia.

Quincyn kaivos on nykyisin museo.

Työ kynttilän valossa maan alla oli raskasta ja vaarallista, mutta se voitti kotiolot Kalotissa. Suomalaiset houkuttelivat kirjeillään tuttaviaan ja sukulaisiaan Amerikkaan, ja heitä saapui lopulta niin paljon, että suomalaisista tuli ensimmäiseen maailmansotaan mennessä alueen suurin etninen ryhmä.

Keweenaw’n niemimaan halki oli kaivettu jo 1860-luvun alussa kanaali, joten suomalaiset alkoivat kutsua sen pohjoispuolelle jäävää seutua ”Kuparisaareksi”.

Kuparisaaresta tuli erityisesti Ruotsin, Norjan ja Suomen pohjoisosien suomalaisväestön silmissä myyttinen paikka. Tulijoita eivät haitanneet edes syrjäinen sijainti ja runsaslumiset talvet. Ne vain tekivät olon kotoisaksi.

Samoilla seuduilla, joista suomalaiset virtasivat Amerikkaan, oli kiertänyt karismaattinen saarnamies Lars Laevi Laestadius. Suomessa hänen seuraajansa pysyivät kansankirkon sisällä, mutta Amerikassa lestadiolaiset ajautuivat riitoihin evankelis-luterilaisten kanssa.

Maailman ensimmäinen lestadiolainen kirkko perustettiin Kuparisaaren Calumetissa 1873.

Suomalaisten muuttoaalto Kuparisaarelle pysähtyi ensimmäiseen maailmansotaan, mutta yli sata vuotta myöhemminkin heidän jättämänsä perintö näkyy alueella kaikkialla.

Heti lentokentän vieressä on kylä nimeltä Paavola. Tie jatkuu jo vuosikymmeniä sitten suljetun Quincyn kaivoksen ohi Hancockin pikkukaupunkiin, jota hallitsee Finlandia University. Sen perustivat suomalaiset 1896 nimellä Suomi Opisto.

Hancockissa jopa osalla kaduista on suomenkieliset nimet. Valtakadulla eli Quincy Streetillä vakuutusyhtiö Tervon vieressä on Kaleva Cafe. Sen listalla on pannukakkua. Herkkua tarjoillaan samalla nimellä monessa seudun ravintolassa. Myös nisua eli korvapuustia saa kaikkialta.

Vuoden 2010 väestönlaskennassa seudun asukkaista kolmannes ilmoitti olevansa suomalaisamerikkalainen. Lähes kaikki heistä muistavat, millä suomalaisella paikkakunnalla heidän juurensa ovat. Lappi, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa ovat vahvasti edustettuina.

Useimmat suomalaistaustaiset osaavat myös muutaman sanan suomea. Monilla on kotonaan sauna. Kesällä vietetään juhannusjuhlia.

Calumetin keskustassa myydään kiukaita.

Hancockissa sijaitsee myös suomalaisia perinteitä vaaliva Finnish American Heritage Center. Silti alueen todellinen suomalaiskaupunki oli aikanaan Calumet.

Calumet tarkoittaa paikallisella intiaanikielellä rauhanpiippua. Kaupunki syntyi 1800-luvun lopussa Calumet & Heclan valtavien kuparikaivosten viereen. Vuosisadan vaihteessa Calumetissa asui 8 000 suomalaista, ja sitä kutsuttiin amerikansuomalaisten pääkaupungiksi.

Pine Street eli ”Mäntykatu” oli Calumetin suomalainen sydän. Siellä oli suomalaisten omistamia saunoja, kauppoja, leipomoita, saluunoita ja valokuvausliikkeitä. Kun suomalainen oli ansainnut Kuparisaarella tarpeeksi rahaa, hän yleensä osti paksuketjuisen taskukellon, otatti itsestään valokuvan ja lähetti kuvan vanhaan maahan.

Suometar oli yksi Calumetissa ilmestyneistä sanomalehdistä.

Monen suomalaisen ensimmäinen työpaikka oli kaivoksessa. Toisin kuin Norjasta tulleilla pioneereilla, myöhemmillä saapujilla ei ollut alan työkokemusta. Kielitaidottomat suomalaiset pantiin yleensä raskaimpiin ja huonopalkkaisimpiin hommiin. Päällysmiesten paikat oli varattu englantia äidinkielenään puhuville.

Moniin muihin siirtolaisryhmiin verrattuna suomalaiset olivat varsin koulutettuja: lähes kaikki osasivat lukea ja kirjoittaa. He seurasivat vanhan kotimaansa tapahtumia ja tilasivat ahkerasti alueella ilmestyneitä suomenkielisiä sanomalehtiä, kuten vasemmistolaisia Työmiestä ja Köyhälistön Nuijaa.

Nämä tekijät huomioon ottaen ei ollut yllätys, että työväenliike levisi voimakkaasti suomalaisten keskuudessa. Kun Kuparisaaren kaivoksissa syttyi kesällä 1913 lakko, suomalaiset olivat eturintamassa vaatimassa lyhyempiä työpäiviä, parempaa palkkaa ja ammattiliiton tunnustamista.

Työtaistelusta tuli verinen. Lakkolaiset pahoinpitelivät ja jopa surmasivat rikkureita, ja kaivosyhtiöt palkkasivat kovaotteisia turvamiehiä.

Jouluaattona 1913 Calumetin italialaisessa hallissa oli lakkolaisten joulujuhla, jonne oli kerääntynyt satoja lapsia ja heidän vanhempiaan. Kun joku huusi tulen olevan irti, syntyi paniikki. Rytäkässä puristui hengiltä 73 ihmistä, suurin osa lapsia. Uhreista 50 oli amerikansuomalaisia.

Tulipaloa ei ollut. Jotkut kertoivat nähneensä, että perättömän huudon takana olleella miehellä oli rintamerkki, joka kertoi hänen kuuluvan lakkoa vastustavaan järjestöön. Miestä ei kuitenkaan koskaan tunnistettu, eikä ”Calumetin paniikista” tuomittu ketään.

Italian Hallista on jäljellä rauniot.

Pian tragedian jälkeen lakko hiipui. Kaivosyhtiöt lyhensivät työpäiviä mutta eivät hyväksyneet ammattiliittoa neuvottelukumppanikseen. Monet suomalaiset lakkoilijat joutuivat mustalle listalle eivätkä enää saaneet töitä alueen kaivoksista.

Kuparisaaren kulta-aika oli ohi. Kaivokset alkoivat ehtyä, ja ne työllistivät yhä vähemmän ihmisiä. Seudulta muutti kymmeniätuhansia ihmisiä, heidän joukossaan myös tuhansia suomalaisia.

Jotkut saivat töitä lännen kaivoksilta, toiset muuttivat Detroitiin, jossa Henry Ford lupasi kaikille työntekijöilleen viiden dollarin päiväpalkan. Tuhannet lähtivät rakentamaan Neuvosto-Karjalaa, usein traagisin seurauksin.

Jäljelle jääneistä suomalaisista moni ryhtyi maanviljelijäksi. Useimpien siirtolaisten tavoitteena oli alun perinkin ollut työskennellä kaivoksissa vain niin kauan, kunnes heillä oli tarpeeksi rahaa maan ostamiseen. Lestadiolaiset saarnaajat ylistivät maanviljelyn autuutta.

Suomalaiset ostivat hakkuuaukeita ja muuttivat niitä pelloiksi. Kaivoksissa opitusta räjähteiden käsittelystä oli hyötyä kantojen raivaamisessa.

Suomalaisyhteisöjen nimiä on säilynyt näihin päiviin asti Pohjois-Michiganin maaseudulla: Aura, Nisula, Kiva, Tapiola, Suomi, Toivola, Elo… Osa kylistä oli kanaalin eteläpuolella, mutta paikalliset mielsivät ne silti osaksi Kuparisaarta.

Monet näissä yhteisöissä elävistä neljännen tai viidennen polven siirtolaisista ovat perimältään edelleen täysin suomalaisia. Seka-avioliittoja muiden ryhmien kanssa vähensi osaltaan uskonto: lestadiolaiset pyrkivät naimaan vain muita uskossa olevia.

Calumet on nykyisin yhtä aikaa uljas ja surullinen näky. Punaisesta hiekkakivestä tehdyt yli satavuotiaat liikerakennukset ovat komeita, mutta niistä moni on tyhjillään.

Calumetin asukkaiden keskiansio on kolmannes Michiganin osavaltion keskiarvosta. Seutua riivaa paha huumeongelma.

Calumetin kadut ovat nykyisin hiljaiset.

Kylää elättää lähinnä turismi, mutta sekin on pienimuotoista. Paksun lumen peittämille kaduille on parkkeerattu moottorikelkkoja. Kauppa myy saunakiukaita.

Yksi Calumetin harvoista ravintoloista on Amy Heikkisen, 41, omistama Cafe Rosetta. Se ei ole auki, mutta Heikkinen on järjestelemässä paikkoja. Hän näyttää niin suomalaiselta, että sopisi Prisman kassajonoon.

– Kaikki isovanhempani ovat suomalaisia, Heikkinen sanoo.

Amy Heikkinen pelkää koronarajoitusten tuhoavan hänen kahvilansa.

Cafe Rosettasta on tullut koronaviruspandemian aikana Kuparisaaren kuuluisin ravintola. Se on kapinoinut viime kesästä asti Michiganin osavaltion asettamia rajoituksia vastaan.

Kun viruksen kolmas aalto iski syksyllä Yhdysvaltoihin, kaikkien Michiganin ravintoloiden piti sulkea ruokailutilansa. Cafe Rosetta piti ovensa auki. Ravintolan puolesta järjestettiin mielenosoituksia, joihin osallistui aseistettuja miehiä.

Lopulta terveysviranomaiset veivät ravintolan lisenssin.

– He haluavat tehdä meistä esimerkin: iskeä kovaa ja näyttää kaikille muille, että jos heidän määräyksiään ei ota vakavasti, joutuu kärsimään rangaistuksen.

Cafe Rosettassa on tarjolla kasvomaskeja.

Heikkinen on kuuden lapsen yksinhuoltaja, joka onnistui tekemään ravintolastaan tuottoisan bisneksen ennen koronaa. Ravintola työllistää 30 osa-aikaista työntekijää.

Hiljaisella äänellä puhuva Heikkinen kiittää menestyksestään Donald Trumpia.

– Hän ymmärtää bisneksestä enemmän kuin kukaan muu poliitikko.

Heikkinen ei käytä maskia. Hän sanoo, että lääkäri on kirjoittanut hänelle siitä vapautuksen kilpirauhasen vajaatoiminnan perusteella.

Heikkinen ei muutenkaan usko terveysviranomaisten suosituksiin. Hän on puhunut koronasta vaihtoehtohoitajien kanssa ja tullut siihen tulokseen, että virukselta suojautuu parhaiten vahvistamalla omaa immuunijärjestelmäänsä.

Terveysviranomaiset veivät Cafe Rosettan lisenssin.

Alkuvuodesta Cafe Rosettan taistelu alkoi saada koko Yhdysvaltain laajuista julkisuutta, kun Erik Kiilunen liittyi Heikkisen tueksi.

Kaksi yritystä omistava Kiilunen oli jo aikaisemmin aloittanut oman kampanjansa koronarajoituksia vastaan. Hän värväsi viestintätoimiston, joka alkoi rummuttaa myös Cafe Rosettan asiaa.

Pian kaksikko antoi haastatteluja konservatiivisille uutisvälineille ympäri maata. Heikkinen kertoo, että kahvila on saanut jo 70 000 dollarin verran lahjoituksia oikeuskuluja varten.

Erik Kiilunen pitää Suomea kommunistisena valtiona.

Juho Erkki Kiilunen matkusti Lappajärveltä Amerikkaan ensi kertaa 20-vuotiaana 1887. Hän palasi Suomeen, meni naimisiin ja matkusti perheensä kanssa uudelleen Yhdysvaltoihin 1902. Perhe asettui Calumetin lähistölle, jossa Kiilunen työskenteli seppänä.

Perheen kolmas poika Matt osasi takoa ja hitsata terästä jo kymmenvuotiaana. Hän työskenteli kalastajana Superior-järvellä ennen kuin perusti yrityksen, joka valmisti nostokoukkuja ja jäätalttoja. Yritys alkoi myöhemmin tehdä hitsausmateriaaleja, ja kun Matt kuoli 1990, se työllisti 50 ihmistä.

Matt nimesi yhden pojistaan itsensä mukaan. Hän on Erik Kiilusen isä.

Erik Kiilunen työskenteli isoisänsä perustaman yrityksen johdossa vuoteen 2009, kunnes paloi loppuun. Hän muutti puoleksi vuodeksi mökilleen ja päätti alkaa toteuttaa elämäntavoitteitaan, jotka oli kirjannut ylös 30-vuotiaana. Listalla oli viisi kohtaa.

– Numero yksi: pitää uskoni Jumalaan. Toiseksi, elää tällä seudulla. Kolmas oli viettää enemmän aikaa perheen ja ystävien kanssa. Neljäs oli valmistaa hyödyllistä tuotetta ja viides oli jäädä eläkkeelle 45-vuotiaana, Kiilunen kertoo.

Viides ei toteutunut, mutta Kiilusta se ei harmita. Toinen Kiilusen yrityksistä tekee erilaisia rakennusalan urakoita ja toinen valmistaa lujitemuovista tehtyä betoniraudoitetta. Yrityksen nimi on Neuvokas, ja Kiilusen tavoitteena on laajentaa sitä lähivuosina niin Eurooppaan kuin Aasiaan.

Erik Kiilusen yritys Neuvokas valmistaa betoniraudoitetta.

Myös Kiilusen suku on täysin suomalainen. Hänen vaimonsa Janinen tyttönimi on Helminen. Janinen veljenpojat Dwight ja Lars Helminen pelasivat Suomessa ammattilaisina jääkiekkoa.

Kiilusilla on kymmenen lasta, joista viisi kouluikäisiä. He tosin käyvät tällä hetkellä kotikoulua, sillä Michiganin kouluissa on maskipakko.

Kiilunen ei usko maskeihin eikä koronaviruksen vaarallisuuteen. Hän esittelee kannettavalta tietokoneeltaan lukuja, joiden mukaan Yhdysvalloissa on tilastoitu muuhun maailmaan verrattuna suhteettoman paljon koronakuolemia.

Kiilusen mukaan se ei johdu esimerkiksi kehitysmaiden puutteellisista tilastoista tai pandemian huonosta hoidosta Yhdysvalloissa. Kiilunen on varma, että viruksen vaarallisuutta on liioiteltu ja tilastoja manipuloitu poliittisista syistä.

Kiilusen kutsuu Michiganin demokraattista kuvernööriä Gretchen Whitmeriä tyranniksi. Whitmerin vuosi sitten määräämät rajoitukset tekivät Kiilusesta poliittisen aktivistin. Rajoitusten myötä Kiilusen urakointiyrityksen tilauskirja tyhjeni.

– Kun 600 000 dollarin arvosta bisnestä menee muutamassa päivässä, sillä saa kyllä minun huomioni, Kiilunen sanoo.

Erik Kiilunen sanoo kehittäneensä tuotantolinjan, joka on monin kerroin kilpailijoita tehokkaampi.

Kiilusen tehtaalla kukaan ei käytä maskeja. Hän itse ei ole käyttänyt maskia kertaakaan ja pilkkaa niitä, jotka käyttävät.

– Kun kaikki vain tottelevat nätisti, jonain kauniina päivänä heräät Neuvostoliitosta. Niin on tapahtumassa.

Kiilunen kuulostaa vauhtiin päästyään Fox Newsin ankkurilta. Hänen mielestään Joe Biden on seniili vanhus, joka voitti presidentinvaalit vilpillisesti. Suomea hän kutsuu kommunistiseksi valtioksi. Hän valittaa joutuneensa sekä Facebookin että Linkedinin sensuroimaksi konservatiivisten mielipiteidensä takia.

Juuri tällä hetkellä Kiilunen on suuttunut Michiganin teknisen yliopiston hallitukselle.

Hancockin vastarannalla Houghtonissa sijaitseva yliopisto on alueen talouden selkäranka. Kun Kiilusen sisko käytti yliopiston parkkipaikkaa mielenosoitukseen Donald Trumpin puolesta, vasemmistolaiset professorit nousivat varpailleen ja syyttivät Trumpin kannattajia muun muassa rasismista.

Kiilusta riepoo yliopiston huomio vähemmistöjä kohtaan.

– Olenko ylpeä siitä, että olen suomalainen? Toki. Vaimoni on sataprosenttinen suomalainen, joten lapsemme ovat viidennen polven amerikansuomalaisia. Mutta sanonko ihmisille olevani suomalaisamerikkalainen? En. Olen amerikkalainen.

Erik Kiilunen (kesk.) käy läpi teknisiä yksityiskohtia liikekumppaneidensa kanssa.

Kiilusen ideologialle on alueella paljon tukea. Kuparisaarella näkyy yli kolme kuukautta vaalien jälkeen edelleen siellä täällä Trump-lippuja. Houghtonin piirikunnassa Trump sai 56 prosenttia äänistä, vaikka Biden keräsi paljon ääniä yliopiston väeltä.

Itse Donald Trump junior vieraili Kuparisaarella kampanjoimassa isänsä puolesta. Hän pysähtyi myös Cafe Rosettassa. Kiilunen ja muutama muu paikallinen matkustivat 6. tammikuuta Washingtoniin mielenosoitukseen, joka yltyi mellakaksi.

Hancockissa asuva republikaani Greg Markkanen valittiin marraskuussa uudelleen Michiganin osavaltion edustajainhuoneeseen. Hän lupasi vaalisloganissaan pitää ”sisun” osavaltion pääkaupungissa Lansingissa.

– Ihmiset täällä ovat konservatiivisia. He eivät halua valtion puuttuvan asioihinsa, Markkanen selittää republikaanien suosiota.

Greg Markkanen lupasi pitää sisun Michiganin pääkaupungissa Lansingissa.

Janet Metsa haastoi Markkasen demokraattien ehdokkaana. Hän huomauttaa lestadiolaisten abortinvastaisuuden ajavan heitä republikaanien leiriin. Kiilusen vihalle kuvernööri Whitmeriä kohtaan Metsällä on yksinkertainen selitys.

– Hänen teologinen kantansa on, että naisten ei pitäisi olla johtoasemassa, Metsa sanoo.

Yhdysvaltain keskusrikospoliisi pidätti lokakuussa 14 miestä, jotka suunnittelivat Whitmerin kidnappaamista. Metsän mukaan myös Kuparisaarella on ilmassa väkivallan uhka.

– Ihmiset ovat tulleet mielenosoituksiin aseistettuna. Meillä on täällä Keweenaw’ssa oma kapinamme.

Erik Kiilunen pelaa kaksi kertaa viikossa jääkiekkoa. Harrasteporukkaan kuuluvat myös hänen poikansa Hans (vas.) ja Matt (oik.).

Aivan kuten Suomessa, myös Amerikassa lestadiolaiset ovat hajonneet eri lahkoihin. Sekä Kiilunen että Heikkinen kuuluvat First Apostolic Lutheran Churchiin, jonka perusti Suomesta tullut saarnaaja Walter Törölä. Heitä kutsutaan töröläläisiksi.

Osa Kuparisaaren lestadiolaisista kirkoista suhtautuu koronaan vakavasti. Ne ovat rajoittaneet jumalanpalveluksiin osallistuvien määrää ja vaatineet seurakuntalaisilta maskinkäyttöä. Töröläläiset eivät ole rajoituksista piitanneet.

Kiilunen sanoo, että heidän kirkkoonsa kokoontuu joka sunnuntaina 500 maskitonta ihmistä. Hänen mukaansa seurakunnasta seitsemän on kuollut koronavirukseen. Osuus on hurja, mutta se ei Kiilusta hetkauta. Hän sanoo kaikkien kuolleiden olleen vanhoja ihmisiä.

Houghtonin piirikunnassa on 36 000 asukasta, ja koronavirus on vaatinut siellä jo 40 ihmisen hengen. Se on enemmän kuin Pohjois-Suomessa, jossa on yli 700 000 asukasta. Houghtonin julkisuudessa olleissa kuolemantapauksissa suomalaistaustaiset ovat yliedustettuina.

Yhdysvalloissa yli puoli miljoonaa uhria vaatinut pandemia näyttäisi tällä hetkellä olevan taittumassa. Amy Heikkinen luottaa, että Cafe Rosetta saa pian taas avata ovensa.

Tangossa liehuvat Yhdysvaltain ja Michiganin osavaltion liput.

Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että Kiilunen olisi jättämässä aktivismiaan. Hänen perustamansa konservatiivien Patriot’s Club on kerännyt lyhyessä ajassa satoja osallistujia. Seuraavista liikkeistään Kiilunen on vähäsanainen.

– Tässä maassa on paljon ihmisiä, jotka sanovat saaneensa tarpeekseen. Mitä tapahtuu, kun tarpeeksi moni on saanut tarpeekseen ja toinen puoli ei lopeta painostustaan? Vastaa sinä. Minä en aio vastata.

Gypsy saa lopulta vainun. Kiilusen haulikko laukeaa kerran. Hän kohottaa ylpeänä ampumaansa jänistä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?