Saksassa viranomaiset ovat ymmällään ja enenevässä määrin huolissaan. Saksassa ollaan tuskastuneita koronavirusrokotusten kanssa mutta täysin eri syystä kuin Suomessa.
Saksassa rokotetta kyllä piisaisi, mutta kaikki kansa ei halua mennä rokotukseen. Kyse on nimenomaan AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston kehittelemästä rokotteesta, joka ei saksalaisille tunnu kelpaavan.
Viime perjantaihin mennessä Saksan 1,5 miljoonasta AstraZenecan rokoteannoksesta oli pistetty vain 150 000. Berliinin rokotuskeskuksessa Tegelissä 3 800 päivittäisestä rokotusajasta käytettiin alle 200.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek pitää saksalaisten reaktioita ylilyöntinä.
– Se on kyllä ihan älytöntä. On sääli, jos jokin rokote mustamaalataan etukäteen sen vuoksi, että riittävää tutkimustietoa ei vielä ollut saatavilla, Nohynek sanoo.
Nohynek viittaa Skotlannissa juuri julkaistuun laajaan – yhä vertaisarvioimattomaan – tutkimukseen, jossa tutkittiin sekä Pfizerin että AstraZenecan rokotteiden ensimmäisten annosten vaikutusta sairaalahoitoa vaativan tautimuodon ehkäisyyn.
Teho oli suurimmillaan 28–34 päivää rokotuksen jälkeen, ja silloin yhden annoksen perusteella AstraZenecan rokote esti joutumasta sairaalaan jopa vielä paremmin (94 %) kuin Pfizerin (85 %).
AstraZenecan rokote ei ole kelvannut saksalaisille odotetusti.
– Luottamusvälit menivät täysin päällekkäin, eli 95 prosentin todennäköisyydellä rokotteet ovat aivan yhtä hyviä. Molemmat rokotteet pienensivät merkittävästi sairaalahoidon tarvetta, Nohynek korostaa.
Asiantuntijat ovat sanoneet, että Saksan rokotusaikataulu voi venyä useilla kuukausilla, jos kansan haluttomuus AstraZenecan rokotetta kohtaan jatkuu.
– Nyt pitää tehdä kaikki se, mitä pystytään rokottaaksemme koko kansan niin nopeasti kuin mahdollista. Jotkut näkevät aina hiuksen keitossa, ja nyt sitä tuijotetaan oikein suurennuslasilla, berliiniläisessä Charitén sairaalassa työskentelevä virologi Christian Drosten sanoi Guardianin mukaan.
Saksassa on edetty niin pitkälle, että terveysministeri Jens Spahn on vedonnut jo useasti kansaan, että AstraZenecan rokote kannattaa käydä ottamassa.
– Minä ottaisin sen rokotteen vaikka heti. On väärin, että rokotetta on tarjolla, mutta sitä ei käytetä, Spahn sanoi viimeksi viime viikolla.
Myös Euroopan komissio painotti vielä erikseen maanantaina, että kaikki Euroopan lääkeviraston EMAn suosittelemat rokotteet ovat sekä tehokkaita että turvallisia.
– EMAn myyntilupasuositus on jo itsessään erittäin voimakas signaali tähän, Euroopan komissio totesi EU Observer -sivustolla.
Berliinin Tegelin rokotuskeskuksessa ei ole ollut suoranaisesti ruuhkaa viime aikoina.
Euroopan komissio jatkoi, että on hyvin tärkeää, että EU-maissa saavutetaan riittävän korkea rokotuskattavuus. Vain siten koronavirus voidaan kukistaa.
Viime viikolla lääketieteellisessä aikakauslehdessä Lancetissa julkaistu tutkimus kertoi, että AstraZenecan rokotteen teho oireista koronatartuntaa vastaan on kolmen kuukauden annosvälillä 76 prosenttia. Pfizerin ja Modernan suojateho on kahden annoksen jälkeen noin 95 prosenttia.
Monet saksalaiset ovat saattaneet pelästyä AstraZenecan pienempää suojatehoa, etenkin virusmuunnoksia vastaan.
Oleellisempaa on kuitenkin se, että kaikki rokotteet suojaavat erittäin hyvin vakavaa tautimuotoa vastaan, myös virusmuunnosten vakavia tautimuotoja vastaan.
Saksan ohella haluttomuutta ottaa AstraZenecan rokotetta on ollut ainakin Italiassa, Itävallassa ja Bulgariassa.
Saksan terveysministeri Jens Spahn on vedonnut useasti saksalaisiin AstraZenecan puolesta.
Tavallisen kansa ohella myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on ollut halutonta ottamaan AstraZenecaa. Heidän joukossaan vastustusta ovat aiheuttaneet rokotteen haittavaikutukset, muun muassa kuumeilu, päänsärky sekä lihas- ja nivelkivut.
Monet sairaaloissa työskentelevät ja muut etulinjan työntekijät ovat joutuneet jäämään rokotuksen jälkeisten haittavaikutusoireiden takia 1–3 päivän sairauslomalle. Tämä on aiheuttanut lisäpainetta jo ennestään kuormittuneeseen terveydenhoitojärjestelmään.
Esimerkiksi Ranskassa terveydenhoitohenkilöstön rokotuksia AstraZenecalla on alettu porrastaa, ja Ruotsin kahdessa sairaanhoitopiirissä rokotukset jopa keskeytettiin, kun lähes neljännes työntekijöistä joutui jäämään pois töistä. Ranskalaisissa sairaaloissa on laskettu, että 10–15 prosenttia rokotetuista sairaanhoitajista sai rokotuksesta jonkinlaisia oireita.
Tyypillisesti lieviä oireita esiintyy, kun keho alkaa muodostaa immuunivastetta rokotuksen jälkeen.
Tegelin käytöstä poistettu lentokenttä Berliinissä on muutettu rokotuskeskukseksi.
AstraZenecan edustaja sanoi uutistoimisto Reutersille, että raportoiduissa haittavaikutuksissa ei ole ollut mitään sellaista yllättävää, joka ei olisi tullut ilmi jo kliinisten tutkimusten eri vaiheissa.
Nohynek sanoi, että rokotusten jälkeisiä reaktioita on tavattu myös Suomessa jonkin verran.
– Jos rokotuksen jälkeen tulee voimakkaita oireita, se tarkoittaa yleensä sitä, että rokote on aloittanut voimakkaan suojaavan puolustusreaktion, Nohynek sanoi.
