Kommentti: EU:n kärki on yhä tylsä – eikä Venäjä ole ainoa pulma - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Kommentti: EU:n kärki on yhä tylsä – eikä Venäjä ole ainoa pulma

Matka ihmisoikeuksien puolustamisen mahdiksi on Euroopan Unionilta vielä pitkä, kirjoittaa erikoistoimittaja Seppo Varjus.

Aleksei Navalnyita tukeneiden mielenosoittajien kova kohtelu on yksi syy EU:n venäläisviranomaisille suunnittelemiin pakotteisiin.­

23.2. 11:09

EU haluaa ja sen pitää esiintyä ihmisoikeuksien ja demokratian puolustajana. Tehtävä on nykymaailmassa vaikea.

Maanantaina EU:n ulkoministerit sopivat alustavasti henkilöpakotteista korkeille venäläisille virkamiehille. Näiden katsotaan olevan vastuussa oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin epäoikeudenmukaisesta kohtelusta ja tätä tukevien mielenosoittajien vainoamisesta.

EU ei ole aikaisemmin asettanut henkilöpakotteita. Nämä Venäjä tilasi tieten tahtoen. Kun EU:n korkea edustaja Josep Borrell vieraili maassa, Kreml karkotti samaan aikaan mielenosoitusta seuranneita unionimaiden lähettiläitä.

Pakotteiden kohteena on uutistoimistolähteiden mukaan vain neljä virkamiestä, joukossa ylin syyttäjä ja kansalliskaartin komentaja.

Heille ei välttämättä ole murskaava isku, jos he eivät pääse matkailemaan EU-alueella. Mahdollinen varojen jäädytyskin EU-alueella toimii vain, jos sellaisia on.

Rankaisutoimet voivat olla jopa vähäisempiä kuin Venäjä odotti.

Venäjä voi pelata sikaa, EU ei

EU:n sisällä Venäjän autoritääristä hallintoa vastustavat poliitikot puhuvat kovien talouspakotteiden puolesta. Talouspakotteita asetettiin Krimin miehityksen ja Ukrainan sodan vuoksi. Ne ovat selvästi purreet.

Tosin on vaikea sanoa, mikä on pakotteiden seurausta, mikä Vladimir Putinin kolmelle mantereelle ulottuvien sotien. Osin säästösyistä niistä osa on jo ulkoistettu palkka-armeijoille.

Venäjän sisällä oppositio suhtautuu talouspakotteisiin varovaisesti. Ne satuttavat tavallisia venäläisiä. Jos oppositio tukee talouspakotteita kovaäänisesti, se on helppo leimata lännen talutusnuorassa olevaksi petturien porukaksi.

Oppositio on toivonut pakotteita Putinin siunauksella Venäjän rikkauksia hallitseville oligarkeille. Näillä on omaisuutta ja bisneksiä EU:n alueella.

Tämä on kuitenkin ongelmallista. Vaikkapa Venäjä voisi määrätä pakotteita aivan kenelle huvittaa. Oikeusvaltioperiaatteella toimivan EU:n pitää osoittaa, että teolla ja rangaistuksella on jokin yhteys.

Oligarkit eivät ole osallistuneet henkilökohtaisesti Navalnyin ja hänen kannattajiensa vainoamiseen. Yleinen yhteys Putinin hallintoon ei riitä.

Venäjä tukee aina kun mahdollista EU:n populisteja kaaosta kylvääkseen. Jos joku maltillinen hallitus tämän seurauksena unionin alueella kaatuu, Kremlissä poksautellaan kuohuvaa.

EU toimii julkisesti. Sen on liki mahdotonta ilmoittaa päämääräkseen hallinnon vaihtamisen Venäjällä. Poliittinen kamppailu ei ole symmetristä.

Kiina, Afrikka, Lähi-itä...

EU:n kamppailu ihmisoikeuksien puolesta ei voi kohdistua vain sen lähialueille. Uskottavuuden vuoksi vaaditaan, että asiat ovat kunnossa myös EU:n sisällä.

Kokonsa vuoksi EU:n pitäisi olla maailman suurmahtien joukossa. Tähän se on liian hajanainen, mutta uskottavuus vaatii tekoja.

Vaikkapa Myanmarin kenraalien tuomitseminen on suhteellisen helppoa. Heillä ei ole taloudellista ja poliittista vaikutusvaltaa Euroopassa. Maanantaina ministerit totesivatkin olevansa valmiita asettamaan pakotteita sotilasjohdolle maailman toisella puolella.

Kiina on huomattavasti isompi ongelma, on ollut jo vuosikymmeniä. Niiden aikana sen vaikutusvalta on vain kasvanut. Ei ole edelleenkään itsestäänselvyys, että EU on täysillä mukana, jos Yhdysvaltain uusi hallinto yrittäisi tosissaan kurittaa Kiinaa sen lukuisista ihmisoikeusrikkomuksista.

Tulevaisuudessa ongelmia tulee lisää. Mitä tehdä Afrikassa, jossa Kiina ja Venäjä kasvattavat valtaa koronakriisin aikanakin? Entä Lähi-idän maat, joissa eri EU-mailla on omat epädemokraattiset suosikkinsa?

Joissain arvioissa myös toinen Aasian suurvalta Intia on matkalla yhä autoritaarisempaan suuntaan. Se on kuitenkin Yhdysvaltain liittolainen Kiinaa vastaan.

Helppoja ratkaisuja ei tule olemaan. Kun nyt edes Venäjään pystyttäisiin ensin jotenkin vaikuttamaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?