Venäläis­toimittaja otti Sputnik-rokotteen – viikkojen päästä paljastui yllätys vasta-ainetestissä - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Venäläis­toimittaja otti Sputnik-rokotteen – viikkojen päästä paljastui yllätys vasta-ainetestissä

Pietarilainen toimittaja Ilja Kazakov kävi vastikään testaamassa, oliko Sputnik V -rokote aktivoinut hänen immuunipuolustuksensa koronavirusta vastaan.

Ilja Kazakov kävi testauttamassa pietarilaisella klinikalla vasta-aineensa sen jälkeen, kun oli kulunut kolme viikkoa hänen toisesta Sputnik-piikistään.­

23.2. 6:47

Uutissivusto Fontankan toimittaja Ilja Kazakov, 31, otti tammikuussa venäläisen Sputnik V -rokotteen koronavirusta vastaan yhtenä ensimmäisten joukossa Pietarissa.

Kazakoville kävi niin, että hän sai toisesta rokoteannoksesta voimakkaammat sivuvaikutukset kuin ensimmäisestä piikistä.

Seurasi yksi painajaismainen yö, mutta tuolloin Kazakov lohdutti itseään sillä, että sivuvaikutukset mitä todennäköisimmin kertoivat vain siitä, että rokote toimii ja elimistö reagoi siihen puolustusjärjestelmällään.

Helmikuun puolivälissä, kolme viikkoa toisen rokotepiikin jälkeen, Kazakov päätti testata, oliko hänelle syntynyt koronaviruksen vasta-aineita.

Kazakov kävi Pietarissa yksityisellä klinikalla antamassa verinäytteen ja jäi odottamaan tulosta.

– Parin päivän päästä tuli tulos sähköpostiin. Minulla oli todettu vasta-aineiden määräksi 210, mikä tarkoittaa korkeaa määrää, Kazakov tulkitsee tulosta testitodistuksen perusteella.

Helix-laboratorion mukaan lukema välillä 0–12 olisi tarkoittanut negatiivista tulosta ja kaikki sen ylittävä kertoo puolestaan siitä, että elimistössä on vasta-aineita.

Kazakov kertoo yllättyneensä siitä, kuinka iso lukema häneltä mitattiin.

– Se on enemmän kuin monilla muilla tuntemillani rokotetuilla. Ja se on enemmän kuin vaimollani, joka otti rokotteet minun kanssani yhtä aikaa. Hänelle testi antoi vain lukeman 170.

Ilja Kazakov kertoo olevansa nyt huojentunut siitä, että hänen elimistössään on vasta-aineita Sputnik-rokotteen ansiosta.­

Kazakovin mukaan hänellä on myös useita koronaviruksen jo sairastaneita ystäviä, jotka ovat käyneet tervehdyttyään mittauttamassa samalla testillä omia vasta-aineitaan.

– Heillä, oikean viruksen sairastaneilla, vasta-aineiden määräksi on mitattu paljon alhaisempia lukemia kuin minulla, eli välillä 25–50.

Kazakov kertoo olevansa tietoinen, että vasta-ainetesti ei kerro kaikkea, eikä siitä voi vielä päätellä varmuudella myöskään vasta-aineiden pysyvyyttä elimistössä.

– Ajan kuluessa selviää, pysynkö minä pidempään sairastumatta ja onko minulla vahvempi immuniteetti, hän pohtii.

– Joka tapauksessa nyt minulla on vasta-aineita ja olen vähemmän huolissani, kun joku esimerkiksi yskii lähistöllä, käyn leikkauttamassa hiuksiani tai tapaan ihmisiä työn puolesta.

Ote Ilja Kazakovin saamasta testituloksesta.­

Kazakov lähetti kopion saamastaan testituloksesta myös Ilta-Sanomille. IS pyysi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rokoteimmunologian laboratorion tiiminvetäjää, tutkimuspäällikkö Merit Meliniä tulkitsemaan tulosta suomalaisen asiantuntijan näkökulmasta.

Melinin mukaan testituloksesta voi päätellä, että vasta-aineita on mitattu kaupallisella testilaitteella (DiaSorin’s LIAISON).

Melinin mukaan kaupalliset vasta-ainetestit mittaavat tyypillisesti sellaisten vasta-aineiden määrää, jotka tunnistavat viruksen rakenteita.

– Lähes kaikki kehitetyt ja kehitteillä olevat koronarokotteet, kuten myös Sputnik, perustuvat viruksen piikkiproteiiniin. Joten mittaamalla piikkiproteiinin tunnistavia vasta-aineita voidaan todeta, onko niitä muodostunut ja missä määrin, Melin kuvailee.

Melinin mukaan testitulos näyttää kertovan, että rokotetulle on muodostunut piikkiproteiinin tunnistavia vasta-aineita, mutta se ei vielä todista aukottomasti rokotteen tuomasta suojasta.

– Selkeästi positiivinen tai jopa korkea vasta-ainetestin tulos toki kertoo siitä, että rokote on herättänyt hyvin immuunivasteen ja vasta-aineita on muodostunut rokotteelle. Yksittäisen vasta-ainetestin perusteella ei kuitenkaan voi arvioida suojaa yksilötasolla.

– Suojan kannalta olennaisia ovat erityisesti neutraloivat vasta-aineet, jotka kohdistuvat piikkiproteiinin reseptoriin sitoutuvaan osaan. Tällä hetkellä ei ole vielä määritelty sellaista vasta-ainemittaria, joka kertoisi siitä, että lievältä tai vakavalta taudilta suojaava immuniteetti olisi muodostunut.

Melinin mukaan toisaalta myöskään matala vasta-ainetaso ei välttämättä kerro heikosta suojasta.

– Lisäksi myös soluvälitteisellä immuniteetilla on merkitystä suojan kannalta. Näin ollen myöskään matala vasta-ainetaso ei välttämättä kerro siitä, etteikö suojaa olisi muodostunut, hän korostaa.

Melinin mukaan koronavirusinfektion sairastaneilla on nähty muodostuvan hyvin erilaisia määriä vasta-aineita Suomessakin.

– Vasta-aineiden määrässä on suurta yksilöllistä vaihtelua. Tiedetään myös, että vakavan, sairaalahoitoa vaatineen koronavirustaudin sairastaneilla vasta-aineita muodostuu tyypillisesti huomattavasti korkeampia määriä kuin lieväoireisen taudin sairastaneilla.

Suomessa nyt käytössä olevilla kolmella rokotteella on nähty Melinin mukaan kliinisissä immunogeenisuustutkimuksissa, että rokotuksen seurauksena muodostuvat vasta-ainetasot ovat keskimäärin samaa tasoa tai hieman korkeampaa tasoa kuin taudin sairastaneilla keskimäärin.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?