Kommentti: Suomi seisoi EU:n rintamassa – mutta Saksa ja Ranska ratkaisevat - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Suomi seisoi EU:n rintamassa – mutta Saksa ja Ranska ratkaisevat

Suomen urheudesta on apua vain, jos se saa todellista tukea EU:n johtokaksikolta, kirjoittaa erikoistoimittaja Seppo Varjus.

Maanantaina Pietarissa Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto torjui tyylikkäästi Venäjän Sergei Lavrovin hyökkäykset ja mielistelyt. EU:n Venäjä-linja ratkaistaan kuitenkin Euroopan mahtimaissa.­

16.2. 12:05

Maanantaina Pietarissa Suomen david Pekka Haavisto pisti hyvin hanttiin Venäjän goljatille Sergei Lavroville. Venäjän ulkoministeri ei saanut Suomea lipeämään EU:n rintamasta. Kuten presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin ovat ilmoittaneet, Suomi tuomitsee oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin vainon ja vangitsemisen.

Haavisto ei antanut periksi myöskään Ukrainan asiassa. Hän vaati muutenkin puuttumista Venäjän lukuisiin ihmisoikeusrikkomuksiin.

Suomi taisteli Nevan kaupungissa urheasti, mikä ei juuri päitä kääntänyt Euroopan pääkaupungeissa. Kyseessä oli pieni etuvartiokahakka kaukaisessa pohjoisessa.

Suomi pysyy Euroopan rintamassa, mutta se, onko Euroopan rintamaa olemassakaan, ratkaistaan Berliinissä ja Pariisissa.

Merkelin mielenmuutos?

Pietarin maanantaina herättivät huomiota Sergei Lavrovin vihaiset sanat Saksan liittokanslerista Angela Merkelistä. Venäjän ulkoministerin mielestä on Merkelin vika, että Saksa on asettanut politiikan talouden edelle.

Eli siis ei ole katsonut Venäjän toimia sormien läpi ja keskittynyt kaupankäyntiin.

Eurooppalaisesta vinkkelistä näkemys on kummallinen. Tehokkaimmaksi keinoksi Venäjän painostamiseksi on vuosia väitetty Nordstream 2 -kaasuputkihankkeen keskeyttämistä. Itämeren pohjassa kulkevan lähes valmiin putken pitäisi pian tuoda lisää venäläistä kaasua Saksaan ja eurooppalaista valuuttaa Venäjälle.

Merkel on pitänyt viime aikoinakin sitkeästi kiinni siitä, että putki otetaan käyttöön. Edes Yhdysvaltain vastustus ei hetkauttanut Saksaa.

Tuntuu siis älyttömältä, että Lavrov haluaa nyt loukata Merkeliä. Onko taustalla huoli siitä, että Merkelin mieli vielä kääntyy?

Liittokansleri tuntui ottavan murhayrityksen kohteeksi joutuneen Navalnyin kohtalon henkilökohtaiseksi huolekseen, kun myrkytettyä miestä hoidettiin Saksassa.

Vai laskeeko Lavrov vain, että Merkel väistyy joka tapauksessa tänä vuonna ja ettei hänestä enää ole väliä?

Saksan valtionhoitajapuolueessa kristillisdemokraateissa on myös putken vastustajia, mutta sen kannattajat tuntuvat yhä olevan niskan päällä.

Ranskan pulmat

Saksa ja Ranska ratkaisevat EU:n linjan, koska Britannia ei enää ole EU:n jäsen. Se on helpotus Venäjälle, sillä saarivaltakunnassa sen tekoihin suhtauduttiin vihaisemmin kuin manner-Euroopassa.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on Merkelin tavoin ollut ristiriitainen Venäjä-kannoissaan. Hänestä Venäjä olisi pitkällä tähtäimellä useista syistä tärkeä liittolainen Euroopalle. Sitä ennen pitäisi saada alta pois Ukrainan ja Navalnyin kaltaiset ongelmat, ei kuitenkaan Venäjälle täysin periksi antaen.

Ranskalle etelä on itää strategisesti tärkeämpi ilmansuunta. Siirtomaavaltansa perintönä sillä on paljon etuja valvottavana Afrikassa ja Lähi-idässä. Niiden valvonnassa hyödyllinen kumppani voi olla myös Venäjä.

Libyan sisällissodassa Ranska ja Venäjä ovat samalla puolella tukemassa kapinamarsalkka Khalifa Haftaria Turkin aseistamaa hallitusta vastaan. Ranskan asia on venäläisten palkkasoturien asia Libyan aavikoilla.

Macron ei ollut vuonna 2017 Venäjän suosikki Ranskan presidentinvaalien pääehdokkaiden joukosta. Venäjän hallitsemien nettisivujen väitettiin silloin levittäneen vihauutisia hänestä.

Venäjä tuki taloudellisesti oikeistopopulisti Marine Le Penin puoluetta, joka tuolloin käytti nimeä Kansallinen rintama. Ensi vuoden vaaleissa toisella kierroksella odotetaan taas olevan vastakkain Macron ja Le Pen. Kisaista odotetaan nyt tasaisempaa.

Tämäkin vaikuttaa Macronin ja Ranskan laskelmiin.

Venäjän pelit

EU:ssa on 27 jäsenmaata. Vaikka kaksi suurinta määräävät tahdin, muillakin on sanansa sanottavana. Ne voivat koskea esimerkiksi pakotteiden yksityiskohtia, joilla on merkitystä venäläisille oligarkeille.

Vaikuttaakseen niihin Venäjän kannattaa kaikkialla ensin viekoitella ja sitten tukea EU-vastaisia ja kriittisiä puolueita ja poliitikkoja. Se on jo osoittanut taitonsa tässä.

Venäjän pelit voivat vielä heiluttaa Suomenkin poliittista pelilautaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?