Yhdeksän vaeltajaa kuoli mystisesti Ural-vuorilla yli 60 vuotta sitten – tutkijoilta vihdoin selitys karmiville tapahtumille

Tutkijat ovat löytäneet todennäköisen selityksen sille, mitä tapahtui vaeltajaryhmälle Ural-vuorilla vuonna 1959.

8.2.2021 1:03

Yhdeksän kokenutta vaeltajaa kuoli epäselvissä olosuhteissa Venäjän Ural-vuorilta helmikuussa 1959. Vuosikymmenten ajan vaeltajien kohtaloa on yritetty selittää mitä ihmeellisimmillä teorioilla: Neuvostoliiton sotilaskokeilla, lumimiehellä ja jopa Maan ulkopuolisella kontaktilla. Nyt tutkijat ovat kuitenkin löytäneet luonnollisemman ja toistaiseksi vakuuttavimman selityksen, National Geographic uutisoi. Tutkijoiden mukaan vaeltajien kuoleman aiheutti todennäköisesti lumivyöry.

Tapaus on tunnettu Djatlovin solan mysteerinä.

Yhteensä kymmenen kokenutta vaeltajaa, yhdeksän Uralin teknisen yliopiston opiskelijaa ja urheiluohjaaja, lähti erämaahan hiihto- ja vuorikiipeily retkelle 23. tammikuuta 1959. Yksi opiskelijoista joutui kääntymään takaisin, mutta loput jatkoivat matkaa insinööriopiskelija Igor Djatlov johtajanaan. Tapahtumapaikka nimettiin myöhemmin Djatlovin mukaan.

Paikalta löytyneiden kamerafilmien ja päiväkirjojen perusteella joukko teki leirin Kholat Syakh -vuoren rinteelle 1. helmikuuta. Kun etsintäryhmä pääsi paikalle muutamaa viikkoa myöhemmin, vaeltajien teltta pilkisti vain lumesta. Vaikutti siltä, että teltta oli viilletty auki sisäpuolelta.

Kevään aikana löytyivät myös vaeltajien jäänteet. Ruumiit löytyivät ympäri rinnettä.

Kuva vaeltajien lumen alle jääneestä teltasta.

Vaikka ruumiissa ei löydetty merkkejä ulkoisesta väkivallasta, joillain oli kallonmurtumia ja kylkiluiden murtumia, osalta puuttui silmä ja yhdeltä kieli.

Rikostutkinnan mukaan vaeltajien kuoleman oli aiheuttanut ”tuntematon luonnonvoima”. Koska neuvostoliittolaiset viranomaiset eivät avanneet asiaa enempää, poiki tapaus useita salaliittoteorioita.

Vuonna 2019 Venäjän viranomaiset tutkivat tapauksen uudestaan ja päätyivät siihen, että lumivyöry oli aiheuttanut vaeltajien kuoleman. Raportista puuttui kuitenkin olennaisia tieteellisiä yksityiskohtia kuten selitys siitä, miten lumimyrsky olisi voinut tapahtua ilman, että siitä oli dokumentoituja todisteita.

Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan lumivyöry kyseisellä paikalla on epätodennäköinen, mutta voi tapahtua tietyissä olosuhteissa. Tutkimuksen mukaan teltta oli ensinnäkin pystytetty rinteeseen siten, että rinne oli jyrkkeni hieman sen yläpuolella. Lumi sai rinteen vaikuttamaan loivemmalta, mutta oli todellisuudessa lähes 30 astetta, jota pidetään minimivaatimuksena monille lumivyöryille.

Teltan pystyttääkseen vaeltajat olivat myös kaivaneet lunta. Jyrkempään osaan rinnettä oli rinteen suuntaisesti kasautunut heikko kerros lunta ja valumatuuli kasasi teltan yläpuolella olleeseen lumikerrokseen entistä enemmän lunta.

Tämän takia lumivyöry tapahtui viiveellä, noin 7,5-13,5 tuntia siitä, kun vaeltajat olivat kaivaneet lumeen teltalle paikan.

Onnettomuudessa kuolleet olivat kaikki kokeneita vaeltajia. Tutkijoiden mukaan onnettomuus oli kuitenkin niin poikkeuksellinen, etteivät vaeltajat olisi mitenkään voineet ennakoida sitä.

Lumivyörysimulaatioissa hyödynnettiin autoille tehtäviä kolaritestejä ja Frozen-animaatioelokuvassa käytettyjä tehosteita. Tarkoituksena oli selvittää, miten vaeltajien vammat olisivat voineet aiheutua.

Simulaatiot osoittivat, että pienikin vyöry saattoi johtaa vakaviin, muttei ainakaan välittömästi tappaviin kallo- ja rintakehävammoihin. Tutkijoiden mukaan vaikuttaa siltä, että vähäisin vammoin selvinneet auttoivat vakavasti loukkaantuneet ulos teltasta. Ryhmä pakeni vyörypaikalta. Muutamat kuolivat myöhemmin vammoihinsa, mutta suurin osa hypotermiaan. On mahdollista, joskaan tämä tutkimus ei voi sitä vahvistaa, että muut uhreilla havaitut vammat ovat haaskaeläinten aiheuttamia eivätkä syntyneet lumivyöryssä.

Tutkijoiden mukaan onnettomuus oli niin erikoinen, ettei kokeneilla vaeltajilla ollut mahdollisuutta ennakoida sitä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?