EU-komissio kovistelee AstraZenecaa lisäämään rokote­tuotantoaan – ”Aiomme pakottaa lääke­yhtiöt kunnioittamaan sopimuksia” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

EU-komissio kovistelee AstraZenecaa lisäämään rokote­tuotantoaan – ”Aiomme pakottaa lääke­yhtiöt kunnioittamaan sopimuksia”

Terveyskomissaari Stella Kyriakides: selitykset koronarokotteiden toimitusvaikeuksista eivät tyydytä. EU aikoo pakottaa lääkeyhtiöt rekisteröimään toimituksensa unionin ulkopuolelle.

AstraZenecan rokote sopii joukkorokotuksiin hyvin, sillä se säilyy jääkaappilämpötilassa.­

25.1. 19:37

Euroopan unionin komissio patistaa AstraZenecaa etsimään keinoja, joilla lääkealan jättiyhtiö voisi nopeasti avata pullonkaulat koronarokotteensa tuotannossa. Euroopan lääkeviraston Eman on määrä ilmoittaa perjantaihin mennessä, suositteleeko se myyntiluvan myöntämistä AstraZenecan rokotteelle.

EU on tilannut AstraZenecan koronarokotetta yhteensä 400 miljoonaa annosta. Valmisteelta odotetaan paljon, sillä se säilyy jääkaappilämpötilassa ja soveltuu näin hyvin joukkorokotuksiin.

– Edellytämme, että yhtiö löytää ratkaisut ja käyttää kaikkia mahdollisia joustoja pystyäkseen nopeisiin toimituksiin, sanoi EU-komission edustaja maanantaina uutistoimisto Reutersin mukaan.

AstraZenecan edustajat keskustelivat tilanteesta maanantaina EU-komissiossa. Kreikkalainen terveyskomissaari Stella Kyriakides kertoi neuvottelujen jälkeen, etteivät AstraZenecan selitykset toimitusvaikeuksista ole tyydyttäviä eikä yhtiön ilmoittama uusi toimitusaikataulu kelpaa EU:lle. Neuvotteluja oli määrä jatkaa vielä maanantai-iltana.

AstraZeneca ilmoitti viime perjantaina, että se leikkaa 60 prosenttia vuoden ensimmäiselle neljännekselle suunnitelluista rokotetoimituksista EU:n jäsenmaille. Näin ollen EU:n yhteishankintamekanismi on saamassa maaliskuun loppuun mennessä vain 31 miljoonaa rokoteannosta luvatun 80 miljoonan asemesta, vaikka EU on maksanut yhtiölle 336 miljoonan euron etumaksun riittävän tuotantokapasiteetin rakentamista varten.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitti maanantaina puhelimitse AstraZenecan toimitusjohtajalle Pascal Soriot’lle huomautuksen yhtiön sopimusvelvotteista. AstraZenecan mukaan Soriot vakuutti von der Leyenille yhteistyöhaluaan ja kertoi yhtiön ”tekevän kaikkensa”, jotta miljoonat eurooppalaiset saisivat rokotteensa mahdollisimman pian.

EU on kuitenkin yhä turhautuneempi rokotteiden toimitusvaikeuksiin, joita AstraZenecan lisäksi on myös BioNTech/Pfizerilla.

– Aiomme pakottaa lääkeyhtiöt kunnioittamaan sopimuksia, jotka ne ovat allekirjoittaneet, turvautumalla käytössämme oleviin juridisiin toimiin, sanoin Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel sunnuntaina Europe 1 -radiolle.

EU-komissio voisi periaatteessa irtisanoa sopimuksensa AstraZenecan kanssa, mutta se tuskin on tarkoituksenmukaista tässä tilanteessa.

Terveyskomissaari Stella Kyriakides esiintyi medialle Brysselissä maanantaina.­

Terveyskomissaari Kyriakides ilmoitti jo yhdestä uudesta keinosta. Tästä lähtien lääketehtaat velvoitetaan ilmoittamaan EU:n ulkopuolelle myymiensä rokotteiden määrät ja vientimaat. Pakollisen myyntirekisterin perustaminen viittaa siihen, että EU pelkää yhtiöiden myyvän rokotteita eniten tarjoaville asiakkaille ohi EU:n yhteishankintasopimusten.

– Euroopan unionin on saatava tietää tarkasti, kuinka paljon annoksia ja missä AstraZeneca on valmistanut tähän mennessä ja onko niitä toimitettu, ja jos on, niin kenelle, Kyriakides sanoi medialle uutistoimisto AFP:n mukaan.

 Euroopan unionin on saatava tietää tarkasti, kuinka paljon annoksia ja missä AstraZeneca on valmistanut tähän mennessä, ja onko niitä toimitettu, ja jos on, niin kenelle.

Kansainvälisessä keskustelussa on puhuttu paljon myös patenttioikeuksien ottamista väliaikaisesti pois lääkefirmoilta, jotta rokotteita voitaisiin valmistaa muissakin yhtiöissä kuin patentin haltijoiden tuotantolaitoksissa. Etelä-Afrikka ja Intia ovat tehneet asiasta ehdotuksen Maailman kauppajärjestölle WTO:lle, mutta se ei ole saanut kannatusta.

Intian seerumi-instituutti on AstraZenecan suurin sopimusvalmistaja, joka kuitenkin tekee koronarokotetta vain Intian ja kehittyvien maiden markkinoille kauppanimellä Covishield.­

AstraZenecan rokote perustuu niin sanotun virusvektorin käyttöön rokotteen vaikuttavana komponenttina. Ihmiselle harmiton adenovirus vie elimistöön pätkän koronaviruksen rna-perimää, joka sitten ohjaa elimistön tuottamaan koronaviruksen piikkiproteiinia. Immuunipuolustus oppii torjumaan piikkiproteiinin ja ryhtyy nopeaan taisteluun sitä vastaan, jos rokotettu saa koronavirusinfektion.

Adenovirusta pitää rokotetuotantoa varten viljellä suuria määriä elävissä soluissa, joita kasvatetaan bioreaktoreissa. Teknologia on suhteellisen vaativaa.

AstraZenecan rokotetuotannon pullonkaula on muodostunut alun perin Henogen-yhtiön perustamaan lääketehtaaseen, joka sijaitsee Seneffessä, Belgian Valloniassa. Henogen oli Brysselin vapaan yliopiston start-up-yhtiö, jonka ranskalainen Novasep hankki omistukseensa vuonna 2009.

Novasep kertoi Seneffen-tehtaansa ja AstraZenecan yhteistyöstä viime vuonna. Adenovirusvektorirokotteen raaka-aineen tuotannon ylösajo ei kuitenkaan ollut helppoa – normaalisti vuosien työ piti toteuttaa kuukausissa.

– Meillä on tarvittava asiantuntemus. Emme tienneet, missä mittakaavassa ja kuinka nopeasti kaikki piti pystyä tekemään, kertoi tehtaista vastannut johtaja Cedric Volanti viime vuonna De Tijd -lehdelle.

Volantin tuolloisen lausunnon mukaan hanke onnistui, sillä rokotetuotanto pantiin kaikessa yhtiön toiminnassa etusijalle. Kaikesta päätellen Volanti oli sittenkin liian optimistinen.

Tammikuun puolivälissä Novasep myi Seneffen ja Gosseliesin tehtaisiin sijoitetun virusvektoriliiketoimintansa yhdysvaltalaiselle Thermo Fisher Scientific -yhtiölle 725 miljoonan kauppahintaan. Tehtaissa on noin 400 työntekijää, ja niiden liikevaihto on noin 80 miljoonaa euroa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?