Mika Aaltolan kolumni: Demokratia kuilun partaalla – hyökkäyksen kohteena ei ainoastaan Yhdysvallat vaan miltei koko maailma - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Mika Aaltolan kolumni: Demokratia kuilun partaalla – hyökkäyksen kohteena ei ainoastaan Yhdysvallat vaan miltei koko maailma

Huomion kiinnittyessä Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin saattoi monilta jäädä huomaamatta ulkoisten toimijoiden häärääminen – esimerkiksi syksyn kyberhyökkäys, joka mahdollisti laajamittaisen vakoilun, kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.

23.1. 8:00

Poliittinen alamäki ja romahdus tapahtuvat harvoin tyhjiössä. Jos taantumista on olemassa jossakin, se vetää kuin kärpäspaperi puoleensa sisäisiä ja ulkoisia toimijoita, jotka haluavat avittaa tilannetta kuilun partaalle ja sen ylitse.

Alttiita taannuttajia ovat kyvykkäimmät autokratiat, jotka ovat taantuneet suljetuiksi yhteiskunniksi ilman poliittisia vapauksia. Näillä valtioilla on jonkin sortin rationaalinen motiivi mutta myös impulsiivinen tahto vetää muita mukanaan suljettuun suuntaan, usein keinoja kaihtelematta.

Niksejä taannuttavaan laajamittaiseen ja pitkäkestoiseen vuorovaikutukseen on kyberaikana monia. Avoimille tasavaltalaisille demokratioille on ominaista rauhanomainen vallansiirto hallinnolta toiselle, poliittiselta kilpailijalta toiselle. Vaalien sotkeminen ja kyseenalaistaminen on yleistyvä tapa.

Ei ole tavatonta, että ulkopuoliset ja sisäiset taannuttavat toimijat löytävät toisensa ja liittoutuvat. Ulkoinen vaikutus yhdistettynä motivoituneeseen sisäiseen toimijaan näkyi vuoden 2016 Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa. Taustalla oli itsevaltaisen maan tiedusteluelimet.

Edellisissä Yhdysvaltojen vaaleissa sisäiset toimijat olivat läksynsä oppineet. Ulkoinen tuki oli tällä kertaa liki tarpeetonta. Poliittiset hyveet oli opittu lokaamaan. Selkeän vaalituloksen kiistäminen – Biden voitti miltei viiden prosentin kaulalla – toimi levottomuuksien lisääjänä ja johti loppiaisen väkivaltaisuuksiin.

Huomion kiinnittyessä sisäiseen draamaan ulkoisten toimijoiden häärääminen demokratian kimpussa saattoi jäädä monilta huomaamatta. Mutta Yhdysvaltoihin kohdistui esimerkiksi syksyllä massiivinen kyberhyökkäys, joka on vieläkin käynnissä.

Yleisesti käytetty järjestelmän hallintatyökalu Orion, jota kehittää SolarWinds-niminen yhtiö, joutui murron kohteeksi. Työkaluun sujautettiin päivityksen kautta takaportti, joka mahdollisti laajamittaisen vakoilun. Kohteena ei ollut ainoastaan Yhdysvallat vaan miltei koko maailma.

 Murrot huomattiin, mikä saattoi olla hyökkääjän tarkoituskin. Joskus kannattaa osoittaa oma voimansa tehdä asioita.

Murrot huomattiin, mikä saattoi olla hyökkääjän tarkoituskin. Joskus kannattaa osoittaa oma voimansa tehdä asioita, jos ei ole pelkoa merkittävistä seurauksista. Saattaa olla taktisesti järkevää osoittaa muiden itsesuojelukyvyttömyys.

Demokratioista on kantautunut uutisia kyberhyökkäyksistä. Suomen ja Norjan parlamenttien järjestelmiin onnistuttiin tunkeutumaan. Saksa asetti Venäjälle sanktioita Saksan parlamenttiin 2015 kohdistuneesta hyökkäyksestä. Aikomukset voivat vaihdella aina heikkouden osoittamisesta perinteiseen vakoiluun, hämmennyksen herättämisestä yhteiskunnallisen luottamuksen nakertamiseen.

Ajallemme oli ominaista progressiivinen uskomus demokratian voittokulusta. Se eteen ei edes tarvinnut tehdä työtä, edistys oli vääjäämätöntä, kuin kiveen hakattua. Meidän haavoittuvuutemme on ollut helppo demonstroida, kun lähtökohdat ovat olleet näin kovin naiivit.

Ei ole ihme, että demokratian leviäminen on maailmalla pysähtynyt. Demokratioissa itsessään on syvää haurastumista. Eurooppa ei ole enää vain demokraattisten maiden liitto ja Yhdysvalloissa on poliittisesti levotonta kauas tulevaisuuteen.

Suljettujen järjestelmien vetovoima kasvaa. Niille sekasorto ja ongelmat demokratioissa ovat merkki omasta suhteellisesta onnistumisesta. Oma itsevaltaisuus tuntuu paremmalta vahingonilon naurattaessa.

Suomi on vielä terve demokratia. Mutta suojattomuus tuntuu kasvavasti myös täällä. Kansakunnan yhtenäisyydestä sekä päätöksenteon toimintakyvystä ja selkeydestä on syytä pitää kiinni.

Kirjoittaja on Ulkopoliittisen instituutin johtaja.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?