Asiantuntija löysi Bidenin puheesta kohdan, jota ei kovin monesti ole nähty – ”Se oli pysäyttävää” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Asiantuntija löysi Bidenin puheesta kohdan, jota ei kovin monesti ole nähty – ”Se oli pysäyttävää”

Asian­tuntijoiden mukaan Joe Bidenilla oli todellinen tarve pyytää kansa­kunnalta yhtenäisyyttä virkaan­astujais­puheessaan. Mutta onko tehtävä mahdoton?

21.1. 5:50

Yhdysvaltain uuden presidentin Joe Bidenin puhe jää historiaan. Biden puhui kongressirakennuksella. Vain pari viikkoa aiemmin raivoisa väkijoukko pyrki sinne estämään hänen nousuaan presidentiksi.

IS pyysi kolmea asiantuntijaa analysoimaan puheen ydinasioita. He ovat hybridikeskuksen johtaja, entinen ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen, Turun yliopiston tutkijatohtori Henna-Riikka Pennanen ja ulkopoliittisen instituutin tutkija Ville Sinkkonen.

Ensin yleisarviot.

Tiilikainen:–  Puheen yleisvaikutelma oli odotusten mukainen. Ei varmaan ollut yllätys, että esiin nousivat demokratian hauras ja kansakunnan yhtenäisyyden tarve.

– Mielenkiintoista oli totuuden ja totuudessa pysymisen merkitys. Hän aikoo suoristaa käytännöt niin, että ne ovat Yhdysvaltain arvojen ja perustuslain mukaisia. Tämä on aika klassista. Nyt se on merkityksellisempää, kun valta siirtyy Donald Trumpilta.

Pennanen: Hän pitää Bidenin puheen olennaisena viestinä sitä, että Yhdysvaltain ajautuminen sisällissodan kaltaiseen tilanteeseen on katkaistava ennen kuin on myöhäistä.

–  Hän sanoi, että pitää lopettaa uncivil war.

Kyseessä on sanaleikki, civil war on itsessään sisällissota, mutta uncivil tarkoittaa sivistymätöntä.

Pennasen mukaan presidenttien virkaanastujaispuheista jää usein mieleenpainuvia sitaatteja.

– Jos tästä jotain jää se voi olla tämä.

Sinkkonen: – En usko, että tällaisissa virkaanastujaispuheissa on kovin montaa hiljaista hetkeä pidetty. Se oli pysäyttävä. Onhan aikamoista, jos 400 000 ihmistä on kuollut koronaan Yhdysvalloissa.

– Puhe oli sitä mitä odotettiin. Yhteisöllisyyden ja yhteistyön viesti. Biden pyysi että nimenomaan ihmiset, jotka eivät häntä äänestäneen antaisivat hänelle mahdollisuuden. ”Hear me out”, kuunnelkaa minua.

Kamala Harrisista tuli historiallisena päivänä Yhdysvaltain ensimmäinen naisvarapresidentti, ja hän on myös ensimmäinen musta ja eteläaasialaistaustainen varapresidentti. Vierellä aviomies Doug Emhoff.­

Kansakunnan yhtenäisyys

Läpi puheensa Biden korosti kansakunnan yhtenäisyyden tarvetta.

Tiilikainen: – Varmasti kaikkein suurin haaste. Kansakunta on tosi jakautunut. Osa kansakunnasta ei edes tunnusta Bidenia presidentiksi, koska katsoo Trumpin tavoin vaalit vilpillisiksi.

Pennanen: – Perinteisestikin tätä toistellaan, koska kaksipuoluejärjestelmässä toinen aina voittaa ja toinen häviää. Nyt se on erikoisen tärkeää.

Ville Sinkkonen.­

– Biden vältteli, että olisi suoraan osoittanut syyttävää sormea kohti edellistä hallintoa. En epäile hetkeäkään, että hänen sanansa ja tunteensa eivät olisi olleet aitoja. Osalle kansasta ne ovat kuitenkin pelkkää sanahelinää.

Sinkkonen: – Se on ollut teemana hänen vaalien voittopuheestaan lähtien. Kampanjassa se oli koko ajan läsnä. Hän oli se demokraattiehdokas, joka pystyisi tekemään yhteistyötä puoluerajojen yli jopa tässä tilanteessa.

Ulkopolitiikka

Biden puuttui ulkopolitiikkaan lyhyesti. Hän vakuutti, että Yhdysvallat haluaa palata liittolaisten luotetuksi kumppaniksi.

Tiilikainen: Hänen mukaansa Bidenin puheen ykkösaihe oli sisäinen tilanne ja sen haasteet. Ulkomaailmalle viesti oli, että Yhdysvallat palaa liittolaistensa pariin ja on parempi kumppani.

– Trump nosti aikoinaan puheessaan Yhdysvaltoja etualalle, Biden alleviivasi yhteistyötä.

– Esimerkiksi Kiinaa tai muita kansainvälisen politiikan haasteita Biden ei juuri maininnut.

Pennanen: – Yhdysvallat haluaa olla esimerkki ja osoittaa, että tulee vahvempana sitä koetelleen demokratian kriisin jälkeen. Tulemme tekemään yhteistyötä, palaamaan johtajuuteen. Sitä hän on ulkopolitiikassa koko ajan toistanut.

Sinkkonen: – Liittolaissuhteen korjaaminen oli esillä, siihen hän viittasi. Hän mainitsi tämän päivän ja huomisen haasteet, mutta ei mennyt niihin kovin tarkasti. Yleinen haaste demokratialle on kansainvälinen kysymys. Hän toi esille myös ilmastopolitiikan.

Osa Bidenin puheesta näkyi näytöllä virkaanastujaisissa Capitolilla Washingtonissa.­

Kongressin valtaus

Biden puhui Yhdysvaltain kongressin luona, jossa väkivallan muisto on tuore.

Tiilikainen: – Hän aloitti demokratian ylistyksellä, puhui kuinka herkkä se on. Demokratian ydintä vastaan Yhdysvalloissa hyökättiin, se oli varmaan keskeisenä siinä.

Henna-Riikka Pennanen.­

Pennanen: – Hän ei jäänyt piehtaroimaan siinä aiheessa vaan siirtyi eteenpäin aika nopeasti. Katse oli tulevaisuudessa.

Sinkkonen: – Jää varmasti historiaan kuinka hän puhui siinä paikassa kuinka Yhdysvaltain demokratiaa on testattu ja haastettu. Hän sanoi, että tällaista on koettu ennenkin. ”Better Angels”, paremmat enkelit ovat kuitenkin aina voittaneet.

 Jää varmasti historiaan kuinka hän puhui siinä paikassa kuinka Yhdysvaltain demokratiaa on testattu ja haastettu.

Trumpia ei mainittu

Biden kiitti paikalla olleita edeltäjiään ja mainitsi kauniisti menneet presidentit. Donald Trumpin hän sivuutti.

Tiilikainen: – Kiinnitin huomiota. Selkeästi jäi jotain hampaankoloon loppusuorasta. Trump yritti kaikin keinoin kiistää Bidenin valinnan oikeutta. Biden korosti, että kansa on puhunut ja hänellä on oikeutus valtaan.

Joe Biden.­

Pennanen: – Kun Trump ei ollut paikalla, oli ehkä luontevaa jättää hänet mainitsematta. Mutta ei se varmaan vahinko ollut. Trump jätettiin mainitsematta niin monta kertaa ja monella tasolla.

Sinkkonen: – Hän ei maininnut suoraan Trumpia, mutta puheen alussa varapresidentti Mike Pencen, kuten kuuluukin. Paikalla olevia edeltäjiään hän kiitti. En ole yllättynyt, että hän ei maininnut Trumpia. Tilanne, jossa edeltäjä ei ole paikalla, on niin erikoinen.

Korona ja uhat

Pandemia on Bidenin suuri haaste, se tuli puheessa selväksi. Ja lisäksi monet muut ongelmat ja uhat.

Tiilikainen: – Hän ei mennyt yksityiskohtiin pandemian vastaisissa keinoissa. Se johtui puheen luonteesta: siitä mitä edessä on, mihin tarvitaan yhtenäistä kansakuntaa. Kaikkein vaikein saattaa olla edessä.

Pennanen: – Hän on jo aiemmin esittänyt konkreettisemmat ohjelmat, kuinka aikoo käydä koronaa vastaan, vastata terveyskriisiin ja talouskriisiin. Konkreettiset ohjelmat on kirjattu.

Teija Tiilikainen.­

Sinkkonen: – Puheessa ei lähdetty spesifeihin kysymyksiin pandemian ratkaisemisesta. Se ei ollut tilanteen huomioon ottaen yllättävää. Odotus oli, että viesti pidetään yleisellä tasolla. Hän toi esille historiallisen tilanteen. Ei hän sanonut, että tämä on vaikein hetki Yhdysvaltain historiassa, mutta paljoa ei puuttunut. Ensimmäisen sadan päivän aikana pandemia on suurimmassa roolissa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?