Miksi ihmeessä Aleksei Navalnyi palasi Venäjälle näin pian sen jälkeen, kun hänet oli saatu elvytettyä takaisin eloon Saksassa?
Siis vielä senkin jälkeen, kun Navalnyi avustajineen oli pystynyt todistamaan, että hänen murhayrityksensä taustalla oli Venäjän turvallisuuspalvelu FSB ja siten henkilökohtaisesti presidentti Vladimir Putin.
Kysymykseen on yksinkertainen vastaus. Se kuuluu näin: tietenkin juuri siksi!
Suomalaisella turvallisuushakuisella ja järkiperäisellä ajattelutavalla on vaikea asettua Navalnyin asemaan, mutta yritetään.
Moni ajattelee, että Navalnyi oli uhkarohkea tai tyhmänrohkea palatessaan kotimaahansa. Täytyihän hänen ymmärtää, että Putinin hallinto ei ottaisi häntä vastaan kultatuolin kera.
Hyisestä vastaanotosta saatiin esimakua jo ensimmäisen Venäjä-vuorokauden aikana. Kentältä Navalnyi heitettiin putkaan, ja maanantaina hänet tuomittiin 30 päiväksi vankeuteen. Mutta tämä on vasta alkusoittoa.
Navalnyi yritetään saada vankilaan vanhan petostuomionsa koeaikasääntöjen väitetystä rikkomisesta, mutta viritteillä on muitakin tekaistuja oikeudenkäyntejä. Varovaistenkin arvioiden mukaan häntä uhkaa siis vuosien tai jopa vuosikymmenen vankeusrangaistus.
Tai uhkaa ja uhkaa, mikäli Navalnyi pysyy ylipäätään hengissä. Hän ei ole vielä edes toipunut täysin novitshok-myrkytyksen seurauksista, ja nyt hän joutuu entisten myrkyttäjiensä armoille Venäjän vankiloihin.
Navalnyi siirrettiin jo maanantaina moskovalaiseen pahamaineiseen Matrosskaja tishinan tutkintavankilaan, jossa vuonna 2009 kuoli yhdysvaltalais-brittiläisen suursijoittajan Bill Browderin juristi Sergei Magnitski.
Magnitski oli päässyt selville Venäjän ylimpiin virkamiehiin asti ulottuvasta veronkiertomenettelystä, mutta vankilaan joutuikin hän itse. Sittemmin Magnitskin kuolinsyyksi on kerrottu milloin haimatulehdus, milloin sydänkohtaus, mutta ihmisoikeusjärjestöjen mukaan hänet kidutettiin ja pahoinpideltiin kuoliaaksi.
Miksi Navalnyin kannatti siis kaiken tämän tietäen palata? Vastaus on, että Putin ei jättänyt hänelle muutakaan vaihtoehtoa. Haaste kaksintaisteluun oli heitetty, ja Navalnyin oli otettava se vastaan.
Laimeaa keskitien vaihtoehtoa ei ollut olemassa, sillä Navalnyi tiesi olevansa ikuisesti merkitty mies.
Olisipa Navalnyi jäänyt asumaan minne tahansa lännessä, hän olisi saanut pelätä joka ikinen päivä henkensä puolesta. Jonain päivänä hänet olisi löydetty – eivätkä Putinin miehet olisi enää epäonnistuneet. Länteen jäämällä Navalnyi olisi antanut Putinille säyseän luovutusvoiton eikä hänen kunniansa siihen taipunut.
”Länteen jäämällä Navalnyi olisi antanut Putinille säyseän luovutusvoiton.
Kertaalleen kuoleman porteilta selvinnyt Navalnyi laskee ilmiselvästi, että heistä kahdesta Putin on tällä hetkellä se, joka pelkää enemmän. Monestakin syystä.
Koronavirusta pelkäävä Putin istuu nyt yksin ”papparaisena bunkkerissaan”, kuten Navalnyi häntä oikeudessa nimitteli, eikä vaikuta olevan enää entisessä iskussaan.
Yhdysvalloissa vihitään keskiviikkona presidentiksi Joe Biden, joka ei taatusti syö Putinin kädestä kuten Donald Trump. Valko-Venäjä menetti puolestaan juuri maanantaina jääkiekon MM-kisansa Aljaksandr Lukashenkan väkivaltahallinnon takia, joten sielläkin kansalaiset saanevat uutta voimaa nousta Putinin vanhaa kiekkokaveria vastaan.
Onni näyttää ainakin hetkeksi kääntyneen Putinia vastaan, ja siihen saumaan Navalnyi yrittää nyt iskeä.
On mahdotonta ennustaa, kuinka kaikessa käy, mutta kaksintaisteluissa voittajaksi voi selviytyä vain jompikumpi. Toiselle käy todennäköisesti hyvin – ja toiselle hyvin huonosti.