13-vuotias Mikko Hautala päätti opiskella diplomaatiksi – nyt hän on Yhdysvaltain-suurlähettiläs ja uskoo, että Joe Bidenille Suomi on ”parasta A-ryhmää” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

13-vuotias Mikko Hautala päätti opiskella diplomaatiksi – nyt hän on Yhdysvaltain-suurlähettiläs ja uskoo, että Joe Bidenille Suomi on ”parasta A-ryhmää”

Suomen uusi Yhdysvaltain-suurlähettiläs Mikko Hautala uskoo, että pohjoismainen asiantuntemus kiinnostaa Joe Bidenin hallintoa. Hänen oma tarinansa on malliesimerkki Suomen vahvuuksista.

17.1. 11:00

Kun Mikko Hautala oli 13-vuotias, asteli hän Seinäjoen kaupunginkirjastoon ja haki hyllystä eri yliopistojen valintaoppaat. Niitä lukiessaan hän pysähtyi valtiotieteellisen tiedekunnan kohdalle.

– Heti oikeastaan kiinnostuin, että tämmöistäkin on. Sehän ei siinä ympäristössä ollut mitenkään ilmeinen asia, Hautala muistelee.

Hautalan perheessä kyllä kannustettiin opiskeluun, mutta suvussa ei ollut yhtään valtiotieteilijää. Ei ollut edes ylioppilasta. Isä oli rakennusmestari, äiti lähihoitaja, arki tavallista 1980-luvun pikkukaupungin elämää.

Hautala kuitenkin päätti, että hänestä tulee diplomaatti.

– Se oli vähän niissä ympyröissä sama kuin olisi ilmoittanut, että ryhdyn astronautiksi. Ei kukaan oikein semmoisia ihmisiä tuntenut eikä oikein kenelläkään ollut käsitystä, mikä sellainen on.

 Se oli niissä ympyröissä sama kuin olisi ilmoittanut, että ryhdyn astronautiksi. Ei kukaan oikein semmoisia ihmisiä tuntenut.

Tänä syksynä Hautala, 48, aloitti Suomen Washingtonin-suurlähettiläänä. Sitä ennen hän oli neljä vuotta suurlähettiläänä Moskovassa. Juuri tätä merkittävämpiin asemiin ei diplomaatti voi Suomen valtion palveluksessa päästä.

Juuri tällaisia tarinoita Suomi haluaa itsestään maailmalla kertoa. Hautalan ura kertoo laadukkaasta peruskoulutuksesta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta, mutta kertoo se myös paljon hänen omasta määrätietoisuudestaan.

Mikko Hautala on johtanut Suomen Washingtonin-lähetystöä kohta puoli vuotta. Hänellä on pitkä tausta Itä-Euroopan asiantuntijana.­

Hautala valitsi lukiossa pitkän venäjän, vaikka sen ajan nuoria kiinnosti Eurooppa enemmän kuin Neuvostoliitto. Ryhmä saatiin juuri ja juuri kasaan, vaikka Seinäjoen lukio oli silloin Suomen suurin.

Kun Hautala sitten aloitti opintonsa Helsingin yliopistossa, päätyi hän sattumalta ensimmäisenä iltanaan kaupungissa ulkoministeriön tienoille.

– En ollut koskaan siellä käynyt enkä edes tiennyt, missä se on, mutta olin kuitenkin jossain lehtikuvassa nähnyt Merikasarmin profiilin. Silloin päätin, että tuonne pitäisi päästä, tässä on nyt homma. Sitten tehtiin paljon töitä.

Hautala opiskeli yliopistossa venäjän lisäksi puolaa, tshekkiä ja ukrainaa. Hän halusi Suomen johtavaksi Itä-Euroopan asiantuntijaksi.

Ensimmäisessä harjoittelupaikassaan Kiovan suurlähetystössä Hautala teki yhdeksästä viiteen töitä suurlähetystössä, nukkui sitten kotonaan tunnin iltapäiväunet ja kirjoitti aamuyöhön asti opasta Ukrainan markkinoista suomalaisille yrityksille.

Nuoren miehen tahto ja taidot palkittiin. Hautala palkattiin 1998 Kiovan suurlähetystöön, ensin viisumivirkailijaksi ja sitten hallintovastaavaksi.

– Sillä tiellä nyt olen.

Venäjän presidentti Vladimir Putin kätteli Mikko Hautalaa maaliskuussa 2016. Hautalasta tuli samana vuonna Moskovan-suurlähettiläs.­

Mikko Hautala on työskennellyt ulkoministeriön palveluksessa vuodesta 1998.­

Suomen suurlähetystö Washingtonissa sijaitsee kaupungin luoteisosan diplomaattialueella, pienen puiston reunassa. Vuonna 1994 valmistuneen modernistisen rakennuksen sisällä on ilmavat edustustilat. Niissä haastattelu on turvallista suorittaa, vaikka koronaviruspandemia jyllää Yhdysvalloissa.

Hautala myöntää, että pandemia on hidastanut uuden pestin alkua. Suuret tapahtumat ovat toistaiseksi tauolla.

– Se tekee mahdottomaksi varsinkin alkuvaiheessa tärkeän laajan verkostoitumisen, hän sanoo.

– Töitä kuitenkin tehdään edelleen.

Suomen suurlähetystön väki on toistaiseksi säästynyt tartunnoilta. Suurlähetystössä on jatkuvasti noin 50 prosentin miehitys, loput tekevät etätöitä.

Pieniä, muutaman ihmisen tapahtumia järjestetään edelleen. Yhdessä niistä Hautala koki hauskan yllätyksen.

– Menin tapaamaan Puolan lähettilästä Piotr Wilczekiä. Hän katsoi minua, ja kysyi missä olen oppinut puolaa. Sanoin, että kesäyliopistossa Katowicessa. Hän sanoi ”hetkinen”, ja kysyi minä vuonna.

Paljastui, että Wilczek oli yksi Hautalan vanhoista opettajista.

– Hän lähetti minulle juuri sähköpostilla kuvan, ja kysyi olenko minä tässä. No olinhan minä siinä oppilaskuppilan penkillä kaljamuki kädessä.

Pandemian lisäksi Washingtonia myllertää nyt vallanvaihto. Yhden kauden presidentiksi jäänyt Donald Trump ei ole suostunut myöntämään tappiotaan Joe Bidenille.

Hautala seurasi vaalikamppailua läheltä ja pani merkille sen kovuuden. Aikaisemmat konventiot lensivät romukoppaan.

– Poliittinen tapakulttuuri näyttää ainakin tällä hetkellä muuttuneen. Se on ihan selvää, Hautala toteaa.

– Kaksi pääpuoluetta näkevät asiat fundamentaalisesti eri tavalla. Erimielisyys ulottuu niin syvälle, että minusta tästä vaalista ei pidä tehdä mitään pikaista johtopäätöstä Yhdysvaltain demokratian tulevaisuudesta.

– Näkisin enemmänkin niin, että paineinen tilanne on jatkunut jo aika kauan, ja se alkoi jo Obaman kaudella.

Hautala sanoo pitäneensä selvänä, että Yhdysvaltain demokraattiset instituutiot kestävät vaalit ja niiden jälkipelin. Jyrkälle vastakkainasettelulle hän ei näe loppua.

– Se, mitä se tarkoittaa ajanoloon, on kyllä lähivuosina yksi iso, tarkasti seurattava kysymys.

Mikko Hautala haluaa auttaa suomalaisia yrityksiä palaamaan väkevästi Yhdysvaltain markkinoille, kun matkustusrajoitukset hellittävät.­

Suomen ja Yhdysvaltain suhteet ovat asiantuntijoiden mukaan tällä hetkellä ennätysmäisen hyvät. Presidentti Sauli Niinistö on tavannut Trumpin useasti, ja myös ministeritason suhteet ovat olleet tiiviit.

Hautala ei usko, että Bidenin nousu Valkoiseen taloon muuttaa asiaa. Suurlähettilään mukaan Suomella on vahvuuksia, joista Bidenin hallinto saattaa olla kiinnostunut. Hän mainitsee esimerkkinä ympäristö- ja ilmastoasiat sekä tieteellisen tutkimuksen.

– Jos katsoo Bidenin tulevan hallinnon joitain painotuksia, näkisin että Suomi ja muut Pohjoismaat ovat niissä ehdotonta parasta A-ryhmää. Puhutaan demokratiasta, tasa-arvosta, ilmastosta, Hautala sanoo.

– Uskon, että meille ja muille Pohjoismaille on tulevan hallinnon puolelta aika paljon kysyntää tietynlaisena referenssiryhmänä maailman asioissa.

Kaikkein kiireellisin prioriteetti Hautalalle on kuitenkin selvä: pandemian takia kärsinyt vienti on saatava jälleen vetämään ja nopeasti. Hän haluaa auttaa suomalaisia yrityksiä palaamaan väkevästi Yhdysvaltain markkinoille, kun maailmantalous elpyy ja matkustusrajoitukset maiden välillä taas hellittävät.

– Tämä on meille kuitenkin niin iso kumppani, ja tämän kaupan merkitys on meille niin massiivinen, että meillä on iso urakka saada yrityksemme liikkeelle kovalla kaupallisella tarinalla, Hautala sanoo.

– Hyvinvointimme perusta on viennissä ja kansainvälisessä kaupassa. Ehkä suurin yksittäinen huoleni on, miten nopeasti me pääsemme tässä vauhtiin.

Mikko Hautala lukee mielellään vapaa-ajalla. Hän on suunnitelmallinen ja säntillinen lukuharrastuksessaankin: kirjat tukevat työtehtäviä.­

Mikko Hautala päätti opiskelupaikkansa varhaisteininä ja valitsi tulevan työnantajansa jo ennen opintojensa alkamista. Ei siis ole ihme, että suunnitelmallisuus ulottuu myös hänen vapaa-aikaansa.

Hautala mainitsee ainoaksi harrastuksekseen lukemisen. Senkin hän tekee suunnitelman mukaisesti.

– Olen 20 vuotta pitänyt lukusuunnitelmaa. Siinä lähdetään siitä, mitä teoksia parhaillaan päällä oleva tehtävä vaatii. Sitten siinä on katsottu tulevaisuuteen: mitä puutealueita itselläni on. Ja sitten on aina jonkin verran yleissivistäviä kirjoja ja aina jonkin verran kaunokirjallisuutta.

Haastatteluhetkellä Hautalalla oli kesken kaksi teosta. Toimittaja Anne Applebaumin Twilight of Democracy kertoo oikeistopopulismin noususta Puolassa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Yhdysvaltain entisen ulkoministerin Henry Kissingerin On China käsittelee Kiinan ulkopolitiikan kehitystä.

Ennen vuodenvaihdetta hän aikoi lukea vielä kreikkalaisen filosofin Plutarkhosin klassikon Mielen tyyneydestä Juhana Torkin suomennoksena.

– Aikaa ei tietysti ole pienten lasten isällä koskaan, se on iltaisin kun saadaan lapset nukkumaan. Yleensä vaimon kanssa istuskellaan, ja siinä luen.

Lomansa Hautala viettää isovanhempiensa vanhassa talossa Teuvalla. Siellä hän linnoittautuu keinutuoliin, jota hänen vaimonsa Heli Hautala kutsuu venäjäksi ”komandnyj punktiksi” eli ”komentopisteeksi”.

– Minulla ei ole mitään kalliita eikä extreme-harrastuksia. Pönttö kahvia, kirja ja hetken rauha, se on parasta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?