Venäjällä nousi päivänvaloon erikoinen tapaus: Naisen elimistössä kehittyi peräti 18 eri mutaatiota koronaviruksesta - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Venäjällä nousi päivänvaloon erikoinen tapaus: Naisen elimistössä kehittyi peräti 18 eri mutaatiota koronaviruksesta

Koronavirus oli non-Hodgkinin lymfoomaa sairastavan naisen elimistössä aktiivisena liki viisi kuukautta eli huhtikuulta syyskuun alkuun, kertovat venäläiset tiedemiehet julkaisussaan.

Venäjän pääministeri Mihail Mishustin vieraili joulukuussa Pietarissa Biocadin bioteknologiayhtiössä, jossa valmistetaan muun muassa Sputnik V -nimellä tunnettua venäläistä koronarokotetta.­

13.1. 6:24

Venäläiset tiedemiehet raportoivat erikoisesta tapauksesta, jossa covid-19-tautiin sairastuneen potilaan elimistöstä on löydetty peräti 18 erilaista koronaviruksen mutaatiota.

Kaksi naisen elimistössä syntyneistä mutaatioista on samantyyppisiä, joita havaittiin aiemmin Tanskassa minkkitarhoilla, mikä johti eläinten nopeaan joukkoteurastukseen viruksen leviämisvaaran takia.

Yksi naiselta löydetyistä mutaatioista on puolestaan samanlainen, joka on Britanniasta nyt Suomeenkin leviämään lähteneessä, aiempaa helpommin tarttuvassa koronaviruksen alatyypissä.

Naispotilaan virusmutaatiot havaittiin sairaalassa tehdyissä tutkimuksissa. Potilaan elimistössä muuntunut viruskanta ei ole päässyt leviämään.

Koronavirusmuunnos eli alatyyppi koostuu yleensä useista eri mutaatioista. Naiselta löytyneet 18 mutaatiota eivät siis merkitse sitä, että tämän elimistössä olisi kehittynyt samanmoinen määrä erilaisia virusmuunnoksia.

Kyseessä on 47-vuotias venäläisnainen, joka sairastaa non-Hodgkinin tautia eli imukudossyöpää ja sen neljättä eli pitkälle levinnyttä muotoa.

Naisen kerrotaan saaneen koronavirustartunnan huhtikuussa, kun hän oli sairaalassa kemoterapiahoidossa lymfooman vuoksi. Tartunnan uskotaan tapahtuneen huhtikuun 10.–16. päivien välisenä aikana.

Potilas S:ksi kutsutulle naiselle tehtiin koronavirustestejä toistuvasti, ja ne olivat positiivisia syyskuun 9. päivään saakka, kertoo Izvestija-lehti artikkelissaan. Näin ollen virus oli aktiivisena naisen elimistössä liki viiden kuukauden ajan.

Koska tartunta tapahtui sairaalaoloissa, venäläiset tiedemiehet pystyivät jäljittämään melkoisella varmuudella myös lähteen, josta koronavirus oli tarttunut naiseen. Näin päästiin vertailemaan tältä henkilöltä, potilas A:lta, otettuja virusnäytteitä naisen antamiin näytteisiin ja seuraamaan, kuinka alkuperäinen virus muuntui naisen elimistössä.

Osa moskovalaisista metron käyttäjistä pitää maskia oikeaoppisesti kasvoillaan, mutta osa vain osittain tai ei lainkaan. Kuva on otettu Belorusskajan metroasemalla Moskovassa 11. tammikuuta.­

Venäläiset tiedemiehet ovat julkaisseet tutkimuksestaan ennakkotietoja jo Virological.org-sivustolla, josta löytyy englanninkielinen raportti.

Tutkimuksen teosta vastasi Skoltech-instituutti yhteistyössä Venäjän tiedeakatemian alaisen Harkevitshin instituutin, Pavlovin lääketieteellisen yliopiston, Smorodintsevin tutkimusinstituutin ja Pietarin kaupunginsairaalan numero 31 tutkijoiden kanssa.

Genomiikan ja bioinformatiikan laitoksen professori Venäjän valtiollisesta SFU-yliopistosta Konstantin Krutovski pitää venäläistiedemiesten havaintoja merkittävinä. Hänen mukaansa tutkimus osoittaa olosuhteet, joissa koronaviruksesta voi kehittyä uusia muunnoksia herkästi.

Krutovskin mukaan nyt havaitut koronavirusmutaatiot ovat samantyyppisiä, joita on havaittu maailmalla jo aiemmin niillä henkilöillä, joilla on heikentynyt immuniteetti. Virus säilyy elimistössä tavallista pidempään aktiivisena esimerkiksi silloin, kun syöpää sairastavan ihmisen elimistö ei pysty kukistamaan sitä, mutta potilas itse ei silti kuitenkaan menehdy covid-19-tautiin.

Riskiä uusien muunnosten kehittymisestä lisäävät potilaalle annettu lääkehoito ja vasta-aineterapia. Tällöin virukselle syntyy painetta muuntua. Näin tapahtui myös potilas S:n tapauksessa.

– Tämä venäläinen tutkimus paljastaa ensimmäisen kerran vakuuttavasti, että suuri määrä mutaatioita syntyy silloin, kun sars-Cov-2 on pitkän aikaa ihmisen elimistön sisällä, Krutovski sanoi Izvestijalle.

Gamaleja-institutin johtajan Aleksandr Gintsburgin mukaan myös Venäjällä saattaa levitä jo oma virusmuunnos, jota ei ole vielä kuitenkaan havaittu.­

Venäläistiedemiehet korostavat, että kyseinen 18 mutaation potilas on ainutlaatuinen ennakkotapaus eikä sen perusteella voi tehdä vielä johtopäätöksiä esimerkiksi Venäjän oman virusmuunnoksen kehittymisestä. Ei ole myöskään mitään viitteitä siitä, että nainen olisi tartuttanut virusta eteenpäin.

Sputnik V -rokotteen kehittäneen Gamaleja-institutin johtaja Aleksandr Gintsburg pitää kuitenkin mahdollisena, että myös Venäjällä saattaa kiertää jo oma virusvarianttinsa.

– Odotamme malttamattomina, koska meidän maastamme löytyy oma venäläinen virusmuunnos omine erityispiirteineen, jos kerran sellaiset ovat jo Britanniassa, Etelä-Afrikassa ja Brasiliassa, Gintsburg sanoi Izvestijalle.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?