Vaatimukset presidentti Donald Trumpin viralta panemiseksi ovat kiihtyneet Yhdysvalloissa viime päivinä keskiviikkona tapahtuneen kongressin valtausyrityksen jälkeen. Esillä on ollut kaksi vaihtoehtoa: presidentin tuomitseminen virkarikoksesta ja viraltapano kongressissa, tai syrjäyttäminen perustuslain 25. lisäyksen nojalla.
Ulkopoliittisen instituutin vierailevan tutkijan Maria Annalan mukaan Trumpin viraltapano ennen hänen presidenttikautensa päättymistä 20. tammikuuta on hyvin epätodennäköistä.
Kongressin toimilla tässä kohtaa voi siitä huolimatta olla kauaskantoisia poliittisia seurauksia.
Demokraattienemmistöinen edustajainhuone aikoo äänestää virkarikossyytteestä jo tällä viikolla ja mitä todennäköisimmin asettaa Trumpin virkarikossyytteeseen.
Sen jälkeen asia etenisi senaattiin. Senaatin aikataulujen puolesta on jo käytännössä selvää, että virkarikosoikeudenkäyntiä ei ehditä käydä senaatissa ennen Trumpin virkakauden päättymistä.
Virkarikossyytteen ensisijainen tarkoitus ei olekaan tässä kohtaa enää Trumpin viraltapano. Jos Trump nimittäin saisi senaatissa langettavan tuomion virkarikoksesta presidenttikautensa jälkeenkin, voisi senaatti myös päättää estää Trumpia enää ikinä pyrkimästä julkiseen virkaan.
Vaalikelpoisuuden vieminen muuttaisi Trumpin ja republikaanien suhdetta
Trumpin tiedetään pohtineen presidentiksi pyrkimistä 2024. Sekä demokraateilla että osalla republikaaneista olisi motivaatiota tukkia Trumpilta tämä mahdollisuus.
– Riippumatta siitä, tekisikö Trump sitä vai ei, ihan jo sillä että hän puhuu siitä, hän tietyllä tavalla pitää republikaanipuoluetta otteessaan, Annala arvioi.
– Eli se (vaalikelpoisuuden menettäminen) muuttaisi Trumpin ja republikaanipuolueen dynamiikkaa. Sillä olisi iso merkitys, vaikka se ei muuttaisi sitä, mitä tapahtuu näiden kahden viikon aikana.
Tähän asti republikaanit ovat välttäneet viimeiseen asti Trumpin kannattajien suututtamista, mutta etenkin nyt moni republikaanipoliitikko haluaisi, että puolue pääsisi irti Trumpin otteesta.
Donald Trumpin kannattajat tunkeutuivat kongressirakennukseen viime viikon keskiviikkona.
On silti epäselvää, olisiko senaatissa riittävästi tukea langettavan tuomion antamiseksi. Siihen vaadittaisiin kahden kolmasosan enemmistö, eli jos kaikki demokraatit äänestäisivät Trumpia vastaan, pitäisi 17 republikaanin liittyä mukaan rintamaan.
– Se ei ole ihan vähän, mutta tässä tilanteessa se ei vaikuta täysin mahdottomaltakaan.
Näiden seikkojen lisäksi demokraateille on tärkeää myös osoittaa kannattajilleen, että viime viikon pöyristyttävien tapahtumien jälkeen he tekevät kaikkensa Trumpin syrjäyttämiseksi. Virkarikossyytteellä olisi siis myös symboliarvoa.
Demokraatit ovat viestineet, että virkarikossyyte saatetaan lähettää senaattiin vasta siinä vaiheessa, kun Joe Bidenin presidenttikautta on jo takana 100 päivää. Näin Trumpin virkarikosoikeudenkäynti ei häiritsisi Bidenin presidenttiyden alkumetrejä.
Pence tuskin pyrkii syrjäyttämään Trumpia
Trumpin syrjäyttämisvaihtoehdoista perustuslain 25. lisäyksen käyttäminen olisi nopeampi mutta epätodennäköisempi keino. Se vaatisi sitä, että varapresidentti Mike Pence ja enemmistö Trumpin hallituksen jäsenistä katsoisi presidentin olevan kykenemätön hoitamaan tehtäviään, jolloin he voisivat viedä Trumpilta valtaoikeudet.
Pence ei toistaiseksi ole ollut halukas lähtemään tähän prosessiin, vaikka ei mediatietojen mukaan ole sulkenut sitä täysin poiskaan.
Lisäys on aikanaan laadittu sellaisia tapauksia varten, joissa presidentti on esimerkiksi koomassa tai muuten selvästi kykenemätön hoitamaan tehtäviään. Asiantuntijat ovat erimielisiä siitä, voitaisiinko sitä soveltaa Trumpin kaltaiseen tapaukseen.
– Siitä voisi tulla aika mutkikas prosessi, ja korkein oikeus varmaankin sanoisi viimeisen sanan, Annala sanoo.
– Pencellä on taatusti korkea kynnys tehdä mitään tällaista, ja hän luultavasti ei käynnistä sitä prosessia.
Viraltapano ei poistaisi riskiä kannattajien väkivaltaisuuksista
Mitään todellista kiirettä Trumpin viralta panemiseksi ei Annalan mielestä ole. Hän ei näe, että Trumpin pysymisessä presidenttinä 20. tammikuuta asti on mitään konkreettista vaaraa Yhdysvalloille.
– Retoriikka on se, että esitetään hänen olevan vaarallinen, mutta en ole nähnyt missään oikeaa hyvää perustelua sille, että mikä se vaara olisi, Annala sanoo.
Julkisuudessa on puhuttu presidentin käytössä olevista ydinaseiden laukaisukoodeista, mutta se on Annalan mukaan vain retoriikkaa, sillä Trumpilla ei ole käytännössä mahdollisuuksia käyttää niitä mielivaltaisesti.
Sen sijaan on olemassa todellinen vaara, että Trumpin kannattajat ryhtyvät väkivaltaisuuksiin esimerkiksi Bidenin virkaanastujaispäivänä. Sitä riskiä Trumpin viraltapano ei kuitenkaan poista, pikemminkin kiihdyttää.
Trump voi yrittää armahtaa itsensä
Trumpia saattaa odottaa viimeviikkoisesta väkivaltaan yllyttämisestä myös rikossyytteitä presidenttikauden jälkeen.
On mahdollista, että Trump yrittää käyttää vielä presidenttinä ollessaan armahdusoikeutta itseensä. Kukaan presidentti ei ole koskaan tehnyt niin, joten ei ole olemassa ennakkotapausta siitä, voiko niin tehdä, ja lakiasiantuntijat ovat keskenään erimielisiä. Asia menisi todennäköisesti korkeimpaan oikeuteen.
Annala pitää jopa todennäköisenä, että Trump yrittää armahtaa itsensä.
– En ole keksinyt mitään syytä, miksi Trump ei tekisi sitä. Eihän hän siinä mitään häviäkään. Ei ole tavallaan muita syitä kuin että se on pöyristyttävää ja niin ei vain tehdä, ja me tiedämme että sillä ei ole Trumpille mitään väliä.
Aiemmin spekuloitu mahdollisuus, jossa Trump eroaisi itse virastaan ja presidentiksi noussut Pence armahtaisi hänet, on nyt käytännössä kuopattu. Trumpin ja Pencen välit romahtivat viime viikolla, kun Pence ei suostunut yrittämään vaalitulosten kumoamista kongressissa.
Armahduskaan ei suojele New Yorkin rikostutkinnalta
Presidentin armahdusoikeus ei suojaisi häntä kongressin virkarikostuomiolta. Ja armahdus koskee vain liittovaltiotason syytteitä, joten onnistunut itsearmahduskaan ei suojaisi Trumpia osavaltiotason syytteiltä.
New Yorkin Manhattanin alueen piirisyyttäjällä on käynnissä Trumpiin ja tämän liiketoimintaan kohdistuva rikostutkinta, johon ilmeisesti liittyy epäilyjä Trump Organization -konsernin pankki- ja vakuutuspetoksista sekä vaitiolorahojen maksamisesta. Syyttäjä on yrittänyt saada Trumpin verotietoja käsiinsä yli vuoden kestäneissä oikeustaisteluissa.
Alun perin tutkinta keskittyi Trumpin entisen asianajajan Michael Cohenin maksamiin vaitiolorahoihin kahdelle naiselle, jotka ovat sanoneet olleensa suhteessa Trumpin kanssa. Cohen sai joulukuussa 2018 tuomion muun muassa kongressille valehtelusta ja veropetoksesta. Syyllisyytensä myöntänyt Cohen sanoi toimineensa Trumpin ohjauksessa, minkä tämä on kiistänyt.
New Yorkin osavaltion oikeusministeri Letitia James puolestaan tutkii, onko Trumpin yrityksistä annettu väärää tietoa omistusten arvosta.
Lisäksi parikymmentä naista on syyttänyt Trumpin käyttäytyneen asiattomasti heitä kohtaan. Trumpia kohtaan on esitetty syytöksiä muun muassa raiskauksesta ja seksuaalisesta häirinnästä.
Lähteet: NPR, AFP, New York Times, ABC, BBC, CBS, Bloomberg