Ruotsin ulkoministeri Ann Linde arvostelee porvariopposition ja ruotsidemokraattien viime kuussa tekemää aloitetta niin kutsutusta Nato-optiosta. Folk och Försvarin perinteisessä turvallisuuskonferenssissa puhuneen Linden mukaan turvallisuuspolitiikan pitää olla pitkäjänteistä ja mahdollisista linjamuutoksista pitäisi päättää laajan yksimielisyyden turvin.
Linden mukaan valtiopäivillä tehty puolueiden aloite on jo luonut epävarmuutta ja saanut ulkomailla aikaan spekulaatioita Ruotsin linjan muuttumisesta ja lähentymisestä Natoon. Tämä ei hänen mukaansa ole maan edun mukaista.
Linde vakuutti hallituksen pitävän edelleen vakaasti kiinni Ruotsin sotilaallisen liittoutumattomuuden linjasta. Linden mukaan Nato on Ruotsille jatkossakin tärkeä kumppani, mutta virallinen linja Nato-optiosta tarkoittaisi sitä, että Ruotsin tulkittaisiin olevan paljon lähempänä sotilasliiton jäsenyyttä.
– Ei tämän (Nato-option) perään ole kysytty mistään, ei esimerkiksi Suomesta, Linde perusteli.
Suomessa mahdollisuus hakea tarvittaessa Naton jäsenyyttä on ollut kirjattuna jo pitkään muun muassa ulko- ja turvallisuuspoliittisiin selontekoihin sekä hallitusohjelmiin.
Suomessa enemmän Naton vastustusta
Aloite Nato-optiosta ei ole Ruotsissa mitenkään kapealla pohjalla, sillä neljällä porvaripuolueella ja ruotsidemokraateilla on enemmistö Ruotsin valtiopäivillä. Kansalaismielipidekin näyttää olevan kääntymässä länsinaapurissa hitaasti vähemmän Nato-kielteiseksi.
Dagens Nyheter -lehden viikonloppuna julkistaman mielipidekyselyn mukaan Nato-jäsenyyden vastustajia ja kannattajia on Ruotsissa nyt lähes yhtä paljon. Jäsenyyshakemuksen jättämistä kannatti kyselyssä 33 ja vastusti 35 prosenttia vastanneista. Kolmas lähes yhtä suuri ryhmä on kannastaan epävarmat.
Lehti on teettänyt saman kyselyn aina joulukuussa jo seitsemän vuoden ajan. Jäsenyyden vastustus on nyt laskenut jo kolme vuotta peräjälkeen. Vielä vuonna 2015 Nato-jäsenyyden hakemista vastusti 50 prosenttia vastanneista.
Suomessa Nato-jäsenyyden vastustus on huomattavasti Ruotsia vahvempaa. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) joulukuussa julkistamassa kyselyssä jäsenyyden hakemista vastusti 53 ja kannatti 21 prosenttia vastanneista. Kannastaan epävarmoja oli neljäsosa.
