Toimittaja Sergei Markelov ällistyi – sai kuulla olevansa ”ulkomainen agentti” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

”Koko Venäjän kattava lista, ja sitten sinne päätyy jokin tällainen Sergei Markelov Karjalasta”

Venäjä on leimannut ensimmäiset omat kansalaisensa ulkomaisiksi tiedotusvälineagenteiksi. Yksi heistä on moninkertaisesti palkittu petroskoilainen toimittaja Sergei Markelov, jonka valokuvia on julkaistu myös Ilta-Sanomissa.


9.1. 17:30

Oli joulukuun 28. päivä, kun petroskoilainen toimittaja-kuvaaja Sergei Markelov alkoi saada yllättäviä yhteydenottoja ystäviltään.

Osa onnitteli sarkastiseen sävyyn uudesta nimityksestä. Osa esitti puolestaan vilpittömän huolestumisensa uuden ”ulkomaalaisen tiedotusvälineagentin” puolesta.

Markelov kuvailee omia tunteitaan näin:

– Olin lievästi sanoen hämmästynyt. Se oli minulle ja koko perheelleni iso käänne, sillä en ollut osannut odottaa mitään tällaista, Markelov kertoo IS:lle puhelimitse Petroskoin-kodistaan.

Sergei Markelovin mukaan Venäjän uudet lait ulkomaalaisista agenteista on kirjoitettu niin väljästi, että liki kuka tahansa informaatiota jakava ja ulkomaisia suhteita omaava ihminen voidaan julistaa agentiksi.­

Venäjän oikeusministeriö antoi 28. joulukuuta tiedotteen, jossa se kertoi päivittäneensä listaa ulkomaisista tiedotusvälineagenteista.

Listalla oli tätä ennen 12 eri tiedotusvälinettä, jotka Venäjä katsoo ulkovaltojen etuja ajaviksi epäilyttäviksi toimijoiksi. Mutta nyt listalle alettiin lisätä ensi kertaa yksittäisiä ihmisiä.

Lev Ponomarjov.­

Kyseenalainen agenttikunnia koitui ensimmäisessä aallossa viidelle ihmiselle, joista yksi on freetoimittaja Sergei Markelov Petroskoista. Viisikon muut henkilöt ovat toimittajat Denis Kamaljagin ja Ljudmila Savitskaja Pihkovasta, aktivistitaiteilija Darja Apahontshitsh Pietarista ja ihmisoikeusaktivisti Lev Ponomarjov Moskovasta.

Kaikki he ovat ansioituneita henkilöitä omalla alallaan ja alueellaan, mutta valtakunnallisesti tunnettu kuuluisuus heistä oli tätä ennen vain 79-vuotias ihmisoikeuslegenda Ponomarjov.

– Koko Venäjän kattava lista, ja sitten sinne päätyy jokin tällainen Sergei Markelov Karjalasta.

Mutta sehän tarkoittaa, että Venäjän valtion silmissä tällainen henkilö on hyvin merkittävä?

– Heh, niin kai sitten.

 Kirjoitan kotiseutuni ongelmista sen vuoksi, että ne voitaisiin korjata. Joistakin jutuistani on ollut jopa ihan todistettavasti apua.

Petroskoilainen toimittaja-kuvaaja Sergei Markelov sai tietää joulukuun lopussa uudesta agenttistatuksestaan.­

Venäjän Karjalassa Sergei Markelov oli paikallinen kuuluisuus – monien arvostama ja joidenkin vihaama – toimittaja jo ennen agenttistatustaan.

Markelov on saanut useita palkintoja koskettavista kuvareportaaseistaan, joissa hän on käsitellyt tavallisten ihmisten elämää ja ongelmia Karjalassa.

Hän on kirjoittanut muun muassa autististen lasten ja mielenterveyspotilaiden kohtaloista, tasavallan kuolevista kylistä ja kolhooseista sekä esimerkiksi Suojoen kylästä, jonka asukkaiden mitta täyttyi lasten päiväkodin puuttumisen vuoksi.

– Kirjoitan kotiseutuni ongelmista sen vuoksi, että ne voitaisiin korjata. Joistakin jutuistani on ollut jopa ihan todistettavasti apua, sillä esimerkiksi Suojoen lastentarhaongelma ratkaistiin sen jälkeen.

Markelov tehnyt juttuja useisiin venäläislehtiin ja hänen kuviaan Sandarmohin joukkohaudoilta Karjalasta on julkaistu myös Ilta-Sanomissa.­

Suojoki on entistä Suomen luovutettua Karjalaa, mutta Markelov on käsitellyt artikkeleissaan myös monia muita Suomea sivuavia teemoja.

Kun Karjalaan ryhdyttiin pystyttämään koululaisten isänmaallisen kasvatuksen tueksi ”suomalaista keskitysleiriä” elokuvalavasteiden pohjalta, Markelov oli yksi ensimmäisistä kohuhankkeen paljastajista.

Sandarmohin joukkohautoihin kohdistuva historianvääristely sinne väitetysti haudattuine ”Suomen teloittamine neuvostostovankeineen” tuli sekin alkujaan tietoon suurelta osin juuri Markelovin ansiosta.

Markelov on kirjoittanut myös Suomen puolia historiataistossa pitäneistä Karhumäen museojohtajasta Sergei Koltyrinistä ja Stalinin vainouhreja etsineestä Juri Dmitrijevistä, jotka joutuivat molemmat kyseenalaisin perustein syytetyiksi seksuaalirikoksista.

Sittemmin Koltyrin on jo kuollut vankeudessa, Dmitrijevin vankeus jatkuu yhä uusien väitteiden nojalla – ja nyt Markelovista itsestään on tehty ”ulkomainen agentti”.

Sergei Markelov seurasi syksyllä 2018, kun venäläinen etsintäryhmä teki kaivauksia Stalinin aikaisilla joukkohaudoilla Sandarmohissa etsien sieltä Suomen väitetysti teloittamia sotavankeja.­

Sergei Koltyrin vastusti Sandarmohin kaivauksia. Hän kuoli vankeudessa keväällä 2020.­

Josif Stalinin uhrien kohtaloita selvitelleen Juri Dmitrijevin oikeudenkäynti on yhä kesken. Syytteitä epäillään yleisesti poliittiseksi vainoksi Dmitrijeviä kohtaan.­

Markeloville ei ole kerrottu vielä ainakaan syytä, miksi juuri hän joutui agenttilistalle.

Venäjän lain mukaan ulkomaiseksi tiedotusvälineagentiksi voidaan määritellä luonnollinen henkilö, joka osallistuu poliittiseen toimintaan ja saa rahallista tai muuta tukea toiminnalleen ulkomailta.

Markelov on freetoimittaja, joka on tehnyt osan työstään yksinomaan venäläistaustaisille tiedotusvälineille kuten Novaja gazetalle tai 7x7-sivustolle.

Toisinaan hän on kuitenkin myynyt ottamiaan valokuvia ulkomaille, saanut kansainvälisen apurahan työtään varten tai hänet on palkittu kansainvälisillä palkinnolla.

Raskauttavinta Venäjän viranomaisten silmissä lienee silti se, että Markelov on kirjoittanut artikkeleita Radio Svobodalle ja sen alaiselle Sever.Realii-sivustolle, jotka molemmat joutuivat jo ennen häntä agenttilistalle. Epäluulon taustalla on se, että Radio Free Europen/Radio Liberty saa rahoitusta Yhdysvaltain kongressilta.

On myös mahdollista, että Markelovin historia-aiheisia artikkeleita on pidetty liian Suomi-myönteisinä tai Venäjän nykyistä isänmaallista historiantulkintaa vastustavina.

Markelov kertoo seisovansa kaikkien juttujensa takana, sillä hän on tehnyt ne parhaan ymmärryksensä pohjalta eikä yksikään hänen työnantajansa ole sanellut hänelle koskaan juttujen sisältöä. Presidentti Vladimir Putinin hallintoa vastaan hän ei ole myöskään jutuissaan hyökännyt.

– En ole koskaan haukkunut Venäjää kauheaksi maaksi tai vaatinut esimerkiksi presidentin vaihtamista. Olen suhtautunut Putinin hallintoon aina kuin tietokonepeliin, jossa on pelattava niillä säännöillä, jotka pelille on luotu.

 En ole koskaan haukkunut Venäjää kauheaksi maaksi tai vaatinut esimerkiksi presidentin vaihtamista.

Jatkossa Markelovin on alistuttava siihen, että hänen nimensä yhteyteen on liitettävä Venäjällä aina maininta siitä, että hän on ulkomainen agentti.

Kun Markelov itse julkaisee jotain internetissä, hänen on myös kerrottava joka kerta, että kyseinen materiaali on ulkomaisen agentin tekemää. Hänen on myös perustettava itselleen yritys, josta tulee hänen materiaaliensa virallinen jakaja.

Uudenvuodenpäivänä Markelov harjoitteli jo uutta käytäntöä. Hän julkaisi VKontakte-sivustolla Pakkasukoksi pukeutuneena perheensä uudenvuodentoivotukset ja laittoi postauksen alkuun isoilla kirjaimilla lain vaatiman varoituksen:

– Tämä viesti (materiaali) on ulkomaalaisen agentin tehtävää toteuttavan ulkomaisen tiedotusvälineen tai ulkomaalaisen agentin roolissa toimivan venäläisen oikeushenkilön luomaa ja/tai jakamaa.

Ilmauksen ”ulkomainen agentti” voisi kääntää suomeksi myös lievempään muotoon ”ulkomaiseksi toimijaksi”, mutta Markelovin mukaan tavallisten venäläisten korvissa nimitys kuulostaa yksiselitteisesti negatiiviselta.

– Se kuulostaa suunnilleen samalta kuin isänmaanpetturi. Mutta minä en ole isänmaatani pettänyt.

Petturina Markelovia tullaan jatkossa kuitenkin kohtelemaan muun muassa siinä, että hänellä ei ole oikeutta tulla valituksi paikallishallinnon tai valtionhallinnon tehtäviin eikä hänen haltuunsa saa uskoa valtiollisia salaisuuksia.

 Uudet lait on muotoiltu niin, että jatkossa kuka tahansa venäläinen voidaan julistaa niiden nojalla ulkomaiseksi agentiksi.

Markelovilla itsellään on vielä yksi teoria sen suhteen, miksi juuri hän joutui ensimmäisten joukossa ulkomaiseksi ihmishahmoiseksi tiedotusvälineagenteiksi.

– Uudet lait on muotoiltu niin, että jatkossa kuka tahansa venäläinen voidaan julistaa niiden nojalla ulkomaiseksi agentiksi. Ehkä juuri siksi sinne otettiin heti tällainen muuan Sergei Markelov.

Jatkossa Markelov joutuu tekemään neljännes- ja puolivuosittain tarkat selvitykset Venäjän oikeusministeriölle kaikesta toiminnastaan, saamastaan rahoituksesta ja varojen käytöstä.

Venäjän viranomaisten työn helpottamiseksi lienee syytä kertoa tässä yhteydessä myös se, että syyskuussa 2018 IS osti Markelovilta Sandarmohin joukkohautojen kaivauksista kuvapaketin. Kuvista maksettiin kertaluontoinen 200 euron suuruinen palkkio, joka suoritettiin Markelovin tilille ruplissa Venäjän valtiolliseen Sberbank-pankkiin.

Ulkomaalainen kirjeenvaihtajakin voidaan julistaa agentiksi

Venäjä hyväksyi vuodenvaihteessa useita tarkennuksia lakeihin, jotka määrittelevät ulkomaisen agentin statuksen.

Ulkomaiseksi agentiksi julistaminen edellyttää ”poliittisen toiminnan” harjoittamista Venäjällä ja lisäksi ulkomailta saatua rahoitusta tai muuta tukea.

Ulkomaiseksi agentiksi voidaan määritellä sekä organisaatio että luonnollinen henkilö. Ulkomaalaiseksi tiedotusvälineagentiksi voidaan määritellä niin ikään sekä yksittäinen media että yksittäinen ihminen.

Venäjällä työskentelevä ulkomaalainen kirjeenvaihtaja voidaan julistaa myös ulkomaalaiseksi agentiksi, mikäli hän esimerkiksi osallistuu politiikkaan tai kerää Venäjän maanpuolustuksesta tai sotilasteknisestä kyvykkyydestä sellaista tietoa, jota ulkovallat voivat käyttää Venäjän turvallisuuden vaarantamiseen. Meduza-sivuston ja Parlamentskaja gazetan mukaan ulkomaalainen kirjeenvaihtaja ei päädy lain mukaan lähtökohtaisesti agenttilistalle, mutta hänen lisäämisensä listalle on mahdollista, mikäli Venäjän oikeusministeriö katsoo hänen toimintansa olevan ristiriidassa toimittajan työn kanssa.

Mikäli venäläinen henkilö jakaa sosiaalisessa mediassa ulkomaalaisen agentin tuottamaa materiaalia tai antaa kommentteja ulkomaalaiselle tiedotusvälineagentille, hänestä itsestään voi tulla myös ulkomainen agentti, mikäli hänen todetaan saaneen jotain rahoitusta tai muuta toiminnallista tukea ulkomailta.

Yksittäisten henkilöiden edellytetään ilmoittautuvan itse ulkomaisiksi agenteiksi, mikäli määritelmä täyttyy heidän kohdallaan.

Ulkomaisen agentin statuksen saaneen organisaation/henkilön on tuotava kaikkialla esiin, että se/hän on ulkomainen agentti. Viranomaisille on tehtävä tarkat selvitykset tulonlähteistä ja niiden käyttötarkoituksesta.

Mikäli ulkomainen agentti ei noudata sääntöjä, häntä uhkaa minimissään 300 000 ruplan (n. 3 300 euroa) sakko tai maksimissaan kahden tai viiden vuoden vankeus. Laki rangaistuksista astuu voimaan maaliskuussa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?