Byrokratiaa, uusia passeja ja kasvavia kauppa­laskuja – Britannian suomalaiset ja Suomen britit kertovat, kuinka brexit näkyy elämässä - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Byrokratiaa, uusia passeja ja kasvavia kauppa­laskuja – Britannian suomalaiset ja Suomen britit kertovat, kuinka brexit näkyy elämässä

Tuhannet Suomen kansalaiset ja Suomessa vakituisesti asuvat ovat joutuneet miettimään brexitin vaikutuksia omaan elämäänsä ja arkeensa.

1.1. 17:59 | Päivitetty 2.1. 0:09

Britannian EU-ero eli brexit astui viimein voimaan uudenvuodenpäivänä neljän ja puolen vuoden vaiheikkaan prosessin päätteeksi. Brexitillä on suoria vaikutuksia myös tuhansien Suomen kansalaisten sekä Suomessa vakituisesti asuvien elämään.

Tilastokeskuksen mukaan Britanniassa asuu noin 17 000 suomalaista ja Suomessa noin 6 000 brittiä. Heistä suuri osa on joutunut pohtimaan brexitin mahdollisesti mukanaan tuomia muutoksia omalta kannaltaan.

Tässä artikkelissa kaksi Britanniassa asuvaa suomalaista sekä kaksi Suomessa asuvaa brittiä kertovat siitä, minkälaisia vaikutuksia brexitillä on heidän elämäänsä.

  • Yllä olevalla videolla näkyy Britannian pääministerin Boris Johnsonin uudenvuodentervehdys.

”Turha surra asioita, joihin ei voi itse vaikuttaa”

Lontooseen lähes 15 vuotta sitten muuttaneesta Tero Pikalasta, 47, brexit teki Britannian kansalaisen. IT-arkkitehtinä työskentelevä Pikala hankki brittipassin Suomen passin rinnalle jo muutama vuosi sitten.

– Jos brexitiä ei olisi tullut, en olisi nähnyt sitä vaivaa. Se maksaa noin puolitoista tonnia, ja onhan siinä aikamoinen puuhastelu, Pikala sanoo.

Kaksoiskansalaisuuden ansiosta brexitillä ei ole liiemmin vaikutusta Pikalan maassa oleskeluun tai matkusteluun. Myös suomalaisen puolison asema on turvattu pysyvän oleskeluluvan ansiosta.

Moni Pikalan Britanniassa asuvista suomalaisista kavereista on sen sijaan joutunut poistumaan maasta ja jättämään työnsä.

– Yksikin kaveri on nyt Amsterdamissa. Ainahan ihmiset muuttavat, mutta nyt on useampia sellaisia, joille brexit on ollut merkittävä syy muuttoon maasta, ei tosin välttämättä Suomeen.

Pikala uskoo, että brexitin vaikutus näkyy hänen arjessaan toistaiseksi lähinnä nousevien elinkustannusten muodossa.

– Näyttää siltä, että ruoan hinta todennäköisesti nousee jonkun verran. Vielä ei voida oikeasti tietää, mikä se lopullinen vaikutus siihen on. Onko se prosentti, kymmenen vai jotain siltä väliltä?

IT-arkkitehtinä työskentelevä Tero Pikala on asunut Britanniassa vuodesta 2006.­

Brexit-kansanäänestyksen aikaan kesäkuussa 2016 Pikala työskenteli Telegraph-lehden palveluksessa. Hän muistelee monille tunteikkaan tilanteen näkyneen myös työpaikalla.

Pikala kertoo jaksaneensa toivoa kuluneen 4,5 vuoden aikana, että brexit peruuntuisi vielä tavalla tai toisella.

– Siihen on vain halunnut uskoa. On käyty marssimassa kadulla sun muuta, mutta ehkä sitä on jo antanut vähän periksi. Elämä jatkuu. Olisi ollut kauhean kiva, jos sitä ei olisi tapahtunut, mutta ei siihen pysty tässä vaiheessa enää vaikuttamaan. Turha surra asioita, joihin ei voi itse vaikuttaa, Pikala sanoo.

Omaa arkea brexit ei siis liiemmin muuta, mutta Pikala pitää tilannetta harmillisena niiden nuorten kannalta, jotka haluaisivat matkustaa Britanniaan tekemään töitä ja kokeilemaan siellä elämistä, kuten monet suomalaisnuoret ovat vuosikymmenten kuluessa tehneet.

– Luulen, että se mahdollisuus tässä nyt sulkeutuu, koska tulee tulorajat ja muut. Pubissa kaljan myymisestä ei kahtakymmentäviittä tonnia makseta.

”Tuntuuhan tämä vähän hölmöltä”

Vaatemyymälässä osastopäällikkönä työskentelevälle Jade Ristikarille, 26, tuli viime syyskuussa täyteen viisi vuotta Lontoossa asumista. Se on aika, joka vaaditaan pysyvän settled status -oleskeluluvan saamiseen Britanniassa.

Jo aiemmin Ristikari anoi viranomaisten ohjeiden mukaisesti väliaikaista oleskelulupaa (pre-settled status). Puhelinsovelluksella toimitettavaa prosessia hän kuvailee helpoksi, vaikkakin sen tekemistä varten oli etsittävä käsiin android-puhelimen omistava kaveri.

Oleskeluluvan päivittäminen pysyvään on nyt ajankohtaista, mutta koukeroistaan tunnettu brittibyrokratia on tuonut hiukan mutkia matkaan.

– Kaikki on ok, mutta nyt siellä tarvitaan lisätodisteita viiden vuoden oleskelusta. National insurance -numero (kansallinen vakuutusnumero) ei jostain syystä riitä. Se on outoa koska, koska kaikki minun vero- ja palkkatietoni ovat siellä. Pitää varmaan etsiä lisää todisteita, Ristikari tuumaa.

Jade Ristikari muutti työn perässä Lontooseen vuonna 2015.­

Suomessa perheen luona vieraileminen sujuu normaaliin malliin jo väliaikaisellakin oleskeluluvalla. Sillä voi olla poissa Britanniasta enintään kaksi vuotta. Kotimaahan asumaan Ristikari ei usko ainakaan hetkeen palaavansa, sillä Lontoossa häntä pitää työn lisäksi myös neljä vuotta jatkunut parisuhde.

Pysyvän oleskeluluvan varmistuminen toisi mielenrauhaa, mutta muuten Ristikari uskoo brexitin näkyvän arjessaan lähinnä ruoan hinnan nousemisena. Tosin töissä se on jo näkynyt tuotteiden toimitusvaikeuksina, sillä kansainvälisen vaateketjun varastot ovat EU:n alueella.

Ristikari kertoo lähes kaikkien työkavereidensa olevan kotoisin Britannian ulkopuolelta. Etenkin Lontoossa ulkomaalaisia työskentelee runsaasti palvelualoilla, ja työvoiman riittävyys brexitin jälkeisessä maailmassa jää nähtäväksi.

– Tuntuuhan tämä vähän hölmöltä, varsinkin kun itse ei saanut äänestää. Täällä asuu niin paljon eurooppalaisia ja muualtakin tulleita.

”Aion korjata suhdettani sukulaisiin”

Suomessa yli 20 vuotta asunut Richard Berman, 44, harkitsi ensin Suomen kansalaisuuden hakemista brexitin vuoksi, sillä moni asia askarrutti tulevaisuuden suhteen.

– Suomen passi olisi tullut aika kalliiksi ja olin lomautettuna töistä, Berman muistelee.

Asiat kirkastuivat, kun Berman jutteli Irlannin suurlähettilään kanssa irlantilaisista isovanhemmistaan. Hän tajusi, että Suomen passin sijaan kannattaisikin hakea Irlannin passia.

– Iso osa huolista katosi sillä hetkellä. Minulle oli helpompaa ja edullisempaa hakea suoraan Irlannin passia, jotta voisin pysyä EU:ssa. Seuraava askel on sitten Suomen passi, kun rahatilanne on vähän parempi, Berman sanoo.

Nyt osa-aikaisesti työskentelevä Berman toivoo voivansa palata omaan kokopäivätyöhönsä toukokuussa, jolloin nykyinen lomautus päättyy.

Richard Berman asettui Suomeen vuonna 1998.­

Oleskelunsa turvatakseen kaksoiskansalaisuuden saaneen Bermanin piti enää rekisteröidä itsensä Suomeen irlantilaisena eikä brittinä. Tämä on säästänyt hänet paljolta paperityöltä ja jonottamiselta maahanmuuttovirasto Migrissä.

– Olen lukenut brittien ryhmistä vaikeuksista, joita muilla on ollut kaiken ymmärtämisessä.

Irlannin kansalaiseksi ryhtymisen ainoana syynä oli Bermanin mukaan ”100-prosenttisesti” brexit.

– Olen itse henkilökohtaisesti täysin brexitiä vastaan, siksi haluan pysyä EU:ssa.

Tällä hetkellä Bermania huolestuttavat hieman lähinnä seikat, jotka liittyvät hänen perheensä oleskeluun isän kotimaassa. Britannian ja Suomen kaksoiskansalaisina Bermanin teini-ikäiset tyttäret matkustavat huoletta, mutta suomalainen puoliso voi oleskella Britanniassa maksimissaan 90 päivää turistiviisumilla, minkä jälkeen on haettava jatkoa.

– En enää koskaan halua asua Britanniassa sen sotkun jälkeen, missä he nyt ovat. Mutta jos haluaisimme asua siellä, se vaatisi paljon enemmän paperityötä vaimoni puolelta.

Bermanin mukaan brexitin ja koronaviruksen yhdessä muodostama sotku on saanut aikaan sen, että hän ei koe voivansa matkustaa tällä hetkellä Britanniaan muutenkaan.

– Vaikka minulla on siellä perhe, en halua riskeerata omaa perhettäni viemällä heitä sinne vierailemaan.

Berman kiittelee vuolaasti Britannian Suomen-lähetystöä, joka on tukenut kansalaisia järjestämällä keskustelutilaisuuksia ja jakamalla paljon tarpeellista tietoa verkossa. Myös Suomelle hän on kiitollinen siitä, että viranomaiset ovat julkaisseet paljon tietoa brexitiä koskevista asioista englanniksi.

Berman uskoo, että Britannialla on tulevana vuonna edessään vielä paljon vaikeuksia. Koronavirus on vaikuttanut talouteen muun muassa vähentyneen turismin kautta. Brexitin vaikutukset jäävät vielä nähtäväksi, mutta kaksoiskansalaisuuden ansiosta Berman ei näe sen muuttavan hänen arkeaan juuri mitenkään.

Nyt hänen suunnitelmissaan on paikkailla välejä brittisukulaisiin, joiden kanssa sukset ovat olleet paikoin ristissä brexitin vuoksi.

– Etenkin vanhempi sukupolvi äänesti brexitin puolesta ja he ovat olleet aika avoimia siitä sosiaalisessa mediassa. Olen käyttänyt vuosia taistelemalla heitä vastaan verkossa. Olen yrittänyt osoittaa heille, mikä se asian realistinen puoli tulee olemaan heidän kannaltaan.

Berman kuvailee vanhemman sukupolven ajattelutavan perustuvan edelleen pitkälti Britannian voittoon toisessa maailmansodassa sekä muihin valtion saavutuksiin. Ongelma vanhemman väen kanssa on Bermanin mukaan se, että heidän mielestään Englanti pärjää aina kaikessa itsekseen.

– Aion korjata suhdettani heihin. Loppujen lopuksi ei ole väliä ketä äänestät vaaleissa, se perustuu omiin uskomuksiisi. Yritin vain saada heitä ymmärtämään, minkä puolesta he äänestivät. Se on ollut vaikeaa viimeiset viisi vuotta.

Bermanin mukaan moni lyö lukkoon kantansa tietämättä edes kunnolla, mistä on kyse. Hän uskoo, että pääministeri Boris Johnsonin allekirjoittamasta brexit-sopimuksesta iloinneista tuskin puoletkaan on perillä siitä, mitä sopimus sisältää.

– Nyt meillä on Boris, joka haluaa vain sanoa sen, mitä ihmiset haluavat kuulla. Tämä on vain minun poliittinen mielipiteeni, mutta en usko, että edes hän tietää, mitä tässä tulee tapahtumaan.

”Olen tällä hetkellä todella onnellinen siitä, että olen Helsingissä”

Suomessa viiden vuoden ajan asunut ja työskennellyt Katie Girow, 27, olisi halunnut kotimaansa Britannian pysyvän Euroopan unionissa. Hän kertoo helpotuksen olevan silti päällimmäisin tunne nyt, kun brexitistä on tullut viimein todellisuutta.

– Olen helpottunut siitä, että tämä saa nyt päätöksen. Ainakin kaikesta tulee ennustettavampaa. Tiedetään, miten asiat etenevät ja voidaan tehdä suunnitelmia. Olisin halunnut asioiden menevän toisin, mutta hyväksyn myös sen, mihin olemme päätyneet, Girow sanoo.

Katie Girow on asunut ja työskennellyt Suomessa viisi vuotta.­

Hän on asunut riittävän kauan Suomessa saadakseen pysyvän oleskeluluvan, mutta hakuprosessi on edelleen hieman kesken. Tähän mennessä se on vaikuttanut Girowin mukaan etenevän melko sujuvasti.

– Byrokratiakin ollut melko siedettävää, mutta ainahan sitä vähän on, Girow naurahtaa.

AmCham Finland -bisnesverkoston jäsenpalvelujen johtajana työskentelevä Girow aikoo jäädä Suomeen näillä näkyvin pysyvästi. Hän ei usko brexitin näkyvän juurikaan perusarjessaan.

– Uskon, että vuodenvaihteen jälkeen suurin elämään vaikuttava asia on edelleen koronavirus, eikä niinkään brexit. Minulle tämä on monella tavalla helpompaa, koska asumista täällä on takana jo se viisi vuotta. Joillakin muilla briteillä ongelmia voi sen sijaan olla enemmän, koska he ovat muuttaneet tänne vähemmän aikaa sitten.

Normaalitilanteessa Girow matkustaisi Britanniaan tapaamaan perhettään 3–4 kertaa vuodessa, mutta nyt asiat ovat toisin koronan vuoksi. Tulevaisuudessa vierailut sujuvat oleskeluluvan ansiosta entiseen malliin, mutta Girow kuitenkin pohtii, voiko suomalaisen kumppanin matkustaminen Britanniaan jotenkin hankaloitua, jos asiat muuttuvat jotenkin.

Hän uskoo kaiken järjestyvän loppujen lopuksi melko sujuvasti, koska Suomen ja Britannian hallitukset ovat tehneet hänen mielestään melko hyvää yhteistyötä brexitiin liittyen.

– Brexit on tehnyt selväksi, kuinka hyvin Suomi ja Britannia työskentelevät yhdessä, ja siitä olen todella kiitollinen. En voi puhua muiden ihmisten ja muiden Euroopan maiden puolesta, mutta itse olen tällä hetkellä todella onnellinen siitä, että olen Helsingissä.

Juttua korjattu 2.1. kello 0.07. Jutussa kerrottiin, että väliaikaisen oleskeluluvan menettää, jos matka Britannian ulkopuolelle venyy yli kuuteen kuukauteen. Britannian ulkopuolella voi kuitenkin oleskella väliaikaisella oleskeluluvalla enintään kaksi vuotta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?