Koronasalailu näkyy Pietarin krematoriolla – vartija saattoi IS:n toimittajan ulos ”strategisesta kohteesta” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

IS vieraili Pietarin krematoriolla, jossa näkyy koronasalailu – vartija vaati tuhoamaan kuvat ja saattoi ulos ”strategisesta kohteesta”

Epäilykset Venäjän koronalukujen salailusta saivat lisää vahvistusta, kun toimittaja Arja Paananen kävi Pietarin krematoriolla ja koronahautausmaalla.

6.12.2020 6:56

Pietarin ainoa krematorio sijaitsee kaupungin koillislaidalla, harmaiden betoniaitojen ympäröimänä.

Sisäänpääsy krematorion alueelle on vapaata kaikille, sillä aivan rakennusten edessä on pitkät rivit tuhkauurnille tarkoitettuja muistoseiniä.

Siellä täällä näkyy pieniä seurueita, jotka ovat tulleet muistelemaan menehtyneitä läheisiään. Älypuhelimet ovat ahkerassa käytössä, kun ihmiset ottavat valokuvia.

Joku seurue on tullut paikalle venäläiseen tapaan eväiden sekä votka- tai konjakkipullon kanssa. Toiset ovat tuoneet puolestaan mukanaan kukkia, joita he ripustavat uurnan edustalla olevien muistolaattojen pidikkeisiin.

Venäjällä on yleistä, että vainajan kuva kaiverretaan hautakiveen tai muistolaattaan.

Tämä seurue valmistautui ottamaan paukut vainajan muistolle. Taustalla on tyhjiä muistoseiniä odottamassa tulevia tuhkauurnia.

Yksi uusimmista muistolaatoista on omistettu lokakuun 21. päivänä menehtyneelle Jelena Litvinovalle, 82. Sukulaiset käyvät yksi toisensa jälkeen polvistumassa hänen valokuvallaan koristellun laatan eteen.

Kun tulee seurueen naispuolisen jäsenen vuoro, hän pyyhkii huolellisesti pölyt pois laatan pinnalta ja Jelenan kasvojen päältä. Naisella itsellään on kasvojensa edessä maski ja kädessään siniset kertakäyttökäsineet.

Jelena Pavlovna Litvinova kuoli 21. lokakuuta 2020. Koronavirus oli kuolinsyyraportin mukaan yksi osasyy.

Omaisten suruhetkeä ei tee mieli häiritä yhtään liiaksi, mutta kerron heille olevani suomalainen toimittaja ja kysyn yhden ainoan kysymyksen. Oliko Jelena Pavlovnakin yksi heistä – siis Pietarissa koronavirukseen kuolleista?

– Kyllä. Mutta koronaviruksen kerrottiin olleen vain yksi osasyy. Hänellä oli muitakin sairauksia ja ikäkin oli jo korkea, yksi seurueen miehistä vastaa välittömästi.

On tuulinen marraskuinen päivä, mutta juuri sillä hetkellä tuntuu, että kylmyys tunkeutuu luihin ja ytimiin. Jelenan vieressä odottaa pitkä seinä tyhjiä uurnanpaikkoja, ja paikalle on tuotu jo useita uusia nimilaattoja odottamaan kiinnitystään seinään. Todennäköisesti osa heistäkin on tavalla tai toisella koronaviruksen uhreja.

Ilmaisen osanottoni ja poistun kauemmas. He vain nyökkäävät maskiensa takaa ja jäävät seisomaan hiljaisina Jelenan kuvan edustalle.

Mustapukuinen vartja lähtee tulemaan kohti kieltääkseen kuvauksen. Taustalla näkyy ruumisauto ja suojapukuisia krematorion työntekijöitä.

Krematoriossa on iso uusi valkoinen päärakennus ja vanhempi vaaleatiilinen sivurakennus numero 2, joka on nyt omistettu yksinomaan koronauhrien tuhkaamiselle.

Alueella pääsee liikkumaan vapaasti muuten, mutta sivurakennuksen ympärille on vedetty suojateippi estämään rakennuksen lähestyminen. Pihalla näkyy yksi musta ruumisauto ja kaksi valkoisiin koronaviruksen suoja-asuihin pukeutunutta työtekijää.

Kolmas pihalla oleva henkilö on mustiin pukeutunut vartija, jonka tarkat silmät huomaavat välittömästi, kun otan puhelimella valokuvan rakennuksen suuntaan. Hän lähtee kävelemään kohti ja ilmoittaa, että kuvien ottaminen on kielletty. Samalla hän näppäilee puhelintaan ja soittaa ilmeisesti esimiehelleen.

Päättelen, että tässä tilanteessa on turha ryhtyä vetoamaan toimittajan oikeuteen ottaa kuvia yleisellä paikalla, joten kävelen kauemmas. Vartija ei seuraa perässä, mutta hän tarkkailee koko ajan sivusta.

Seuraavaksi lähestyn rakennusta toisesta kulmasta ja otan niin ikään kaukaa muutaman valokuvan. Valkeaan suojapukuun pukeutunut työntekijä näkyy kuvissa tutkimassa pihalla odottavia ruumisarkkuja.

Kuluu hetki, ja krematorion piipusta alkaa nousta musta savu. Rakennuksen pihalle kaartaa jälleen uusi musta ruumisauto.

Suojapukuinen työntekijä tutkii arkkuja Pietarin krematorion covid-rakennuksen edustalla.

Tässä vaiheessa tapahtumat saavat yllättävän käänteen. Kulman takaa juoksee toinen mustapukuinen vartija, joka ryhtyy uhkailemaan selkein sanoin.

– Tämä on strateginen kohde, teillä ei ole mitään oikeutta ottaa valokuvia täällä, vartija ilmoittaa.

– Poistakaa kuvat heti puhelimestanne minun nähteni, hän jatkaa.

Ihmettelen vartijalle, miten krematorio voi olla ”strateginen kohde”, sillä eihän kyseessä pitäisi olla mikään maanpuolustukseen liittyvä paikka. Näin kuulemma kuitenkin on, ja hän on saanut käskyt estää rakennuksen numero 2 kuvaaminen.

Käymme keskustelua maskit kasvoilla, mutta vartija on pudottanut omansa pois nenän päältä. Kun vartija tulee yhä vain lähemmäs puhuen kiihtyneeseen sävyyn, huomautan häntä kasvomaskin oikeaoppisesta käytöstä.

– En saa henkeä muuten, kun jouduin juoksemaan teidät kiinni, hän ilmoittaa.

Krematorion kakkosrakennus nähtynä muistoseinien luota. Piipusta nousee savu.

Kerron tässä vaiheessa vartijalle, että olen toimittaja ja että ottamani kuvat ovat jo tallessa niin, että ne eivät poistu enää puhelimen normaalein poistotoimenpitein.

– Minä tiedän kyllä, miten ne poistetaan, vartija sanoo ja ilmoittaa samalla, että hän ei aio sallia minun lähtevän alueelta, ennen kuin kriittiset kuvat on poistettu. Muuten hän saisi potkut.

Mies ei selvästikään vitsaile. Näytelmän nopeuttamiseksi päätän totella.

Siirrän puhelimen roskakoriin ne kuvat, jotka vartija haluaa poistettavaksi. Häntä eivät kiinnosta muut kuvat kuin ne, joissa näkyy rakennus numero kaksi ja sen edustalla olevia suojapukuisia työntekijöitä.

Kun teatraalinen poisto-operaatio on tehty, vartija ilmoittaa saattavansa minut portille, jotta poistun varmasti alueelta. Matkalla vartija ryhtyy jälleen tuskailemaan, kuinka hänet nyt irtisanotaan.

– Mutta eihän se teidän syynne ole, että minä otin kuvia, huomaan lohduttavani häntä.

– Kyllä se on. Minun olisi pitänyt ehtiä estämään teidät ajoissa! hän vastaa.

Yhtäkkiä ymmärrän, että koko kohtaamisemme ajan juuri vartija on ollut meistä kahdesta se, joka on ollut enemmän säikähdyksissään.

Vaatimus kuvien poistosta liittyi puolestaan mitä ilmeisimmin siihen, että tapahtumat tallentuivat useille valvontakameran videoille, joihin vartija toivoo voivansa vedota työpaikkansa säilyttääkseen.

Etenemme portille ja vartija kiiruhtaa ilmoittamaan siellä odottavalle toiselle vartijalle, että hänen saattamansa henkilö on määrätty poistettavaksi paikalta. Lähtiessäni otan vielä kuvan portin ulkopuolelta, ja vartija jää katselemaan synkkänä perääni.

Valokuvia poistamaan vaatinut mustapukuinen vartija jää vielä seuraamaan, että ulos saatettu toimittaja poistuu varmasti. Kuvaamista hän ei kuitenkaan enää kiellä, vaikka huomaa kuvan ottamisen.

Kireä tunnelma krematoriolla selittyy mitä todennäköisimmin sillä, että Pietarin viranomaisilla on jotain salattavaa kaupungin koronaviruslukujen suhteen.

Lokakuun lopussa pietarilainen uutissivusto Fontanka julkaisi oman laajan selvityksensä, jossa sivusto paljasti saaneensa käsiinsä krematorion sisäisiä kirjanpitoja tuhkattujen koronapotilaiden määrästä.

Fontankan selvittelyssä paljastui, että huhtikuun 14. päivän ja lokakuun 27. päivän välisenä aikana krematorion kakkosrakennuksessa – eli koronauhreille pyhitetyllä osastolla – oli tuhkattu yhteensä 5 868 ruumista. Pietarin virallisissa tilastoissa samalle ajanjaksolle oli merkitty kuitenkin vain 3 674 koronaviruskuolemaa. Tuhkaus ei tapahdu välittömästi kuoleman jälkeen, joten luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia, mutta silti lukujen erotus on epäilyttävän suuri: 2 194 kuolintapausta.

Kun artikkelista nousi kohu, Pietarin terveyskomitea selitti lukujen eroavaisuutta sillä, että krematorion lukuihin lasketaan mukaan kaikki koronavirusta kantaneet ja tilastot tarkentuvat viipeellä.

– Tilastot muodostuvat kolmella tavalla. On heitä, jotka kuolivat covid-19-tautiin, ja on heitä, joilla covid-19 oli vain yksi lisätekijä muiden sairauksien ohessa ja on heitä, joilla covid-19 on todettu vasta ruumiinavauksen jälkeen, terveyskomitean varajohtaja Andrei Sarana selitti uutistoimisto Ria Novostin mukaan.

Pietarin tämänhetkinen (5.12.) koronavirukseen kuolleiden luku koko epidemian aikana on yhteensä 5 783 kuollutta, jos uskoo päivittäin julkaistavaa julkista tilastoa. Uusia tartuntoja on tullut jo reilun viikon ajan ennätykselliset 3 600-3 700 uutta tapausta joka päivä.

Todellisia tartunta- ja kuolinlukuja epäillään kuitenkin moninkertaisiksi. Kaiken lisäksi tämänhetkisen arvion mukaan Pietarin koronahuippu saatetaan saavuttaa vasta helmikuussa, kertoo Fontanka.

Useiden venäläisten mediaselvitysten mukaan maan koronatilastot on kirjattu alakanttiin. Kuvassa on meneillään koronavirusta kantaneen henkilön hautaaminen Omskissa.

Useat muutkin venäjänkieliset mediat ovat löytäneet todisteita siitä, että Venäjän koronatilastot ovat joko vääristeltyjä tai tietojen päivittyminen on hidasta.

Mediazonan ja Meduzan tuore yhteisselvitys päätyi vastikään toteamaan, että tietyillä alueilla kirjataan systemaattisesti todellisuutta alhaisempia lukuja koronaan kuolleiden määrästä. Esimerkiksi Pietaria ympäröivä Leningradin alue näyttää selvityksen mukaan kaunistelevan lukuja rajusti, kun taas esimerkiksi Moskovan luvut näyttävät olevan varsin lähellä oikeaa.

Toimittajat olivat vertailleet koronalukuja useista eri lähteistä. Yksi on valtakunnallinen virallinen koronaseurantasivu Stopkoronavirus.rf, toinen on Venäjän viranomaisten omaan käyttöön tarkoitettu Koronaviruksen tietokeskus (ITsK) ja kolmas on Venäjän Rosstat-tilastokeskuksen ylläpitämä tietokanta kaikista kuolemantapauksista.

Venäjän julkisen koronaseurantasivun mukaan maassa on tähän mennessä (5.12.) kuollut yhteensä 42 684 henkilöä koronaviruksen vuoksi. Lukua epäillään yleisesti.

Mediazonan ja Meduzan mukaan parempi kuva todellisesta tilanteesta syntyy vertailemalla tämän vuoden ja edellisten vuosien kaikkien kuolemantapausten määrää.

Rosstatin tilastojen perusteella selviää esimerkiksi, että tämän vuoden huhti–syyskuun välillä Venäjällä kuoli peräti 116 300 ihmistä enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2019. Samaa luokkaa oleva nousu näkyy myös, kun verrataan viiteen aiempaan vuoteen.

Rospotrebnadzorin mukaan huhti-syyskuun aikana Venäjällä kuoli silti vain 20 698 ihmistä suoranaisesti koronavirukseen.

Vastikään julki tulleiden Rosstatin täydennettyjen tilastojen mukaan koronkuolemien määrä huhti-syyskuulta on kuitenkin 55 671 ihmistä, kun mukaan lasketaan kaikki ruumiinavausten perusteella todetut ja ylipäätään koronaa kantaneiden ihmisten kuolemat, kertoo Forbes. Mikään näistä luvuista ei täsmää äkillisesti nousseiden ”ylimääräisten” kuolinlukujen kanssa.

Venäläistoimittajien mukaan kaikkea kuolleisuuden nousua ei voi selittää suoraan koronaviruksella, mutta välillisesti todennäköisesti suurelta osin. Terveydenhuoltojärjestelmän kuormittuminen on johtanut esimerkiksi siihen, että osa muita tauteja sairastavista ihmisistä ei ole saanut ajoissa hoitoa, kun koronapotilaat ovat vieneet sairaalapaikat.

– Ylimääräiset kuolintapaukset eri puolilla maata liittyvät tavalla tai toisella koronavirustartuntaan 90-100 prosentissa tapauksista, Meduzan toimittajat päättelevät.

Artikkelin mukaan näyttää myös siltä, että edes Venäjän valtakunnallisilla viranhaltijoilla ei ole todellista kuvaa koronavirustilanteesta, sillä jotkut alueet väärentävät omavaltaisesti tilastoja ennen Moskovaan lähettämistä. Tämä voi selittyä esimerkiksi sillä, että aluejohtajat haluavat antaa mielikuvan todellisuutta paremmasta tilanteesta, jotta heitä itseään ei syytettäisi virkavelvollisuuksien rikkomisesta.

Tälle aluelle on haudattu koronavirukseen kuolleita Kolpinin uudella kaupunginhautausmaalla. Haudoilta puuttuvat vielä kivet ja muistomerkit.

Kolpinon uuden hautausmaan tavallista puolta. Tällä hetkellä Pietarissa sallitaan jo koronapotilaiden hautaaminen eri hautausmaille ilman erillisiä korona-aluetta.

Vaikutelma kireistä tunnelmista ja salailunhalusta saa lisää vahvistusta, kun suuntaan krematorion jälkeen Kolpinon uudelle kaupunginhautausmaalle Pietarissa.

Hautausmaa on toinen niistä, jonne perustettiin epidemian alkuvaiheessa erillinen alue koronavirukseen kuolleille. Hautaukset suoritettiin ilmatiiviissä arkuissa suojapukuisten haudankaivajien toimesta eikä koronauhreja sallittu aluksi haudattavan muiden vainajien joukkoon.

Kolpinon korona-alue on hautausmaan laidalla, ja näky paikalla on ankea. Vetinen maasto kätkee vieri vieressä olevia hautoja, joille ei ole ehditty vielä pystyttää muistomerkkejä eikä istuttaa kukkia.

Alueen kuvaaminen herättää heti vartijoiden huomion ja yksi heistä lähtee ottamaan selvää, mitä on tekeillä. Mukanani kulkee nyt kuitenkin venäläinen taksikuski, joka on tarjoutunut ”esiliinakseni”.

– Tarvitsetteko apua? vartija aloittaa kyselynsä.

Sävy on sellainen, että vilpitön avuntarjous ei selvästikään ole hänen päällimmäinen tarkoituksensa.

En sano mitään, vaan jatkan kävelyä eteenpäin. Taksikuski jää selittämään jotain vartijalle.

Myöhemmin paljastuu, että taksikuski oli sepittänyt vartijalle valkoisen hätävalheen koronaan oletettavasti kuolleen kaukaisen sukulaisen etsinnästä.

Kuulostaa ehkä kornilta, mutta taksikuskin tapa toimia oli tavallisen venäläisen näkökulmasta hyvin looginen. Kun kaikki tietävät, että ihmisille valehdellaan, ihmisistä on luonnollista valehdella takaisin.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?