Näin Ruotsi muutti korona­strategiaansa – Tegnell siirrettiin syrjään - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Näin Ruotsi muutti korona­strategiaansa – Tegnell siirrettiin syrjään

Ruotsissa spekuloidaan, että maan uuden strategian taustalla on valtionepidemiologiin kohdistuva luottamus­pula.

Anders Tegnell ei ole ollut hallituksen tiedotustilaisuuksissa kertomassa uusista koronarajoituksista.­

24.11.2020 14:32

Ruotsissa otettiin tänään käyttöön kovat kokoontumisrajoitukset koronavirus­tartuntojen ehkäisemiseksi. Toistaiseksi julkisiin kokoontumisiin saa osallistua enintään kahdeksan ihmistä, ja maan pääministeri Stefan Löfven on kehottanut ihmisiä olemaan tapaamatta muita kuin oman kotitalouden jäseniä.

Kyse oli selvästä käännekohdasta Ruotsin koronastrategiassa, sillä keväällä viruksen ensimmäisen aallon aikana strategian loi kansanterveys­viranomainen, jonka keulakasvona toimi valtionepidemiologi Anders Tegnell.

– Tämä on hallituksen päätös mitä tulee siihen, kuinka monta ihmistä saa kokoontua. Me emme ole ole päättäneet ylipäätään tätä, Tegnell kuitenkin sanoi Svenska Dagbladetin mukaan.

SvD kirjoittaa, kuinka Tegnell on siirretty syrjään koronaviruksen vastaisen strategian kehittämisestä.

Keväällä Ruotsin koronastrategia pohjautui pitkälti vapaaehtoisiin suosituksiin. Yhteiskuntaa ei suljettu, rajat pysyivät auki ja esimerkiksi vieläkään maan kansanterveysviranomaiset eivät ole suositelleet maskien käyttöä.

Kesällä kansanterveys­viranomainen kertoi Tegnellin johdolla, ettei Ruotsiin todennäköisesti tule toista aaltoa ja että ruotsalaisilla olisi laaja immuniteetti ensimmäisestä aallosta. Alkusyksyllä strategiaa muutettiin tämän oletuksen mukaisesti niin, että kansallisista suosituksista siirryttiin paikallisiin suosituksiin. Ruotsin hallitus päätti 15. syyskuuta purkaa kansallisen vierailukiellon vanhainkodeissa.

Lokakuun loppupuolella päätettiin, että kokoontumisrajoitus olisi 300 ihmistä aiemman 50 ihmisen sijaan, joskin 50 pysyi rajana monilla alueilla. Lisäksi peruttiin yli 70-vuotiaille annettu tiukka kehotus pysyä kotona.

Kansanterveysviranomaisen oletukset ovat kuitenkin osoittautuneet vääriksi ja Ruotsi painii koronaviruksen toisen aallon kanssa muun Euroopan tavoin.

Dagens Nyheter uutisoi pari viikkoa sitten, että kansanterveysviranomaisen virhearvio syksyn tilanteesta on vaikuttanut siihen, ettei kaikilla alueilla olla osattu varautua virustilanteen pahenemiseen. Tegnell on kiistänyt tämän. Hänen mukaansa epidemiaa on kuitenkin ollut vaikea ennustaa.

– Olemme saaneet eteemme tilanteen, joka on vakavampi kuin ajattelimme, Tegnell sanoi.

Jo rajoitusten purkamisen aikaan nähtiin ensimmäisiä merkkejä mahdollisesta välirikosta hallituksen ja Tegnellin välillä. Tuolloin sosiaaliministeri Lena Hallengren huolestui Tegnellin antamasta ohjeesta, jonka mukaan isovanhemmat voisivat huoletta halata lapsiaan ja lapsenlapsiaan, kun 70-vuotiaille annettu suositus kotona pysymisestä peruttiin.

– En koskaan sano periaatteessa Anders Tegnelliä vastaan. Mutta mielestäni pitää olla varovainen sen suhteen, että tulkitsisi tämän yleisenä ohjeena, Hallengren lausui lokakuun lopussa.

Tämän jälkeen Tegnellin ja kansanterveys­viranomaisen roolia päätöksen­teossa on häivytetty. Kun hallitus kertoi tiedotus­tilaisuudessa päätöksestä kieltää alkoholinmyynnin kello 22 jälkeen, ketään kansanterveys­viranomaisen edustajaa ei ollut paikalla. Sen sijaan viranomainen oli jättänyt kommenttinsa muiden viranomaisten ja asiantuntijoiden tavoin kirjallisena.

Eikä Tegnell ollut paikalla, kun Löfven kertoi uudesta, tiukasta kokoontumis­rajoituksesta viime viikolla.

Göteborgin yliopiston valtiotieteiden professori Bo Rothstein toteaa, että alun perin oli erikoista, että kansanterveys­viranomaisella oli niin suuri valta päättää Ruotsin koronastrategiasta. Rothsteinin mukaan Ruotsin perustus­laissa ei ole mitään, mikä olisi estänyt hallitusta ottamaan tilanteen haltuun.

Rothsteinin mukaan vaikuttaa siltä, että hallituksen ja kansanterveys­viranomaisen välinen dynamiikka on nyt kuitenkin muuttunut.

– Hallitus on alkanut enemmän ottaa komentoa siitä, mitä pitää tehdä. Ehkä he ovat menettäneet hieman uskoaan Tegnelliin. Tai sitten koetaan, että tilanne on sen verran vakava, että halutaan pullistella lihaksia. Voin vain spekuloida.

Uravirkamies Per Molander uskoo, että hallituksen on vaikeampi luottaa kansanterveysviranomaiseen, jonka ohjeita ja arvioita on kritisoitu rankasti. Molander on toiminut muun muassa hallituksen kansliassa yleisjohtajana.

– Hallituksen on vaikea avoimesti etäännyttää itseään asiantuntija­viranomaisesta. Sellaisesta voidaan saada vihiä vain epäsuorasti.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?