Merkel vallassa 15 vuotta – tällainen elämä ja ura ”ikuisella kanslerilla” on takanaan - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Merkel vallassa 15 vuotta – tällainen elämä ja ura ”ikuisella kanslerilla” on takanaan

EU:n pitkäaikaisin johtaja on kertonut luopuvansa politiikasta vuonna 2021 päättyvän neljännen kanslerikautensa jälkeen.

Saksassa Merkeliä luonnehditaan aika ajoin ”ikuiseksi kansleriksi” tai ”Mutti Merkeliksi”.­

22.11. 19:20

Tänä sunnuntaina 22. marraskuuta tuli kuluneeksi 15 vuotta siitä, kun Euroopan tosiasiallisena johtajana pidetty Angela Merkel valittiin ensimmäistä kertaa Saksan liittokansleriksi.

Euroopan parlamentin puhemies David Sassoli onnitteli Merkeliä Twitterissä kauaskantoisesta urasta.

– Hän on ollut Euroopan luotettava yhteistyökumppani ja rajat ylittävää kunnioitusta ansainnut esimerkki vastuullisesta johtajuudesta, ei pelkästään tässä kriisissä vaan koko kanslerikautensa, Sassoli twiittasi viitaten arvattavasti koronakriisiin.

Merkeliä, 66, luonnehditaan Saksassa aika ajoin ”ikuiseksi kansleriksi” tai ”Mutti Merkeliksi”, kaikkien saksalaisten äidiksi. 15-vuotisen uran ansioiksi lasketaan muun muassa taloudellinen kasvu, eurooppalaisten arvojen puolustaminen kansainvälisissä kysymyksissä sekä tuoreimmin tiukka linja koronaviruspandemian torjunnassa.

Angela Merkeliä on julkisessa keskustelussa usein nimitetty Euroopan tosiasialliseksi johtajaksi.­

Brittilehti The Guradian arvioi tammikuussa 2015, että Merkelin kanslerikauden vaikutukset kirkastuvat kokonaisuudessaan vasta hamassa tulevaisuudessa. Vaakakupissa painaa muun muassa yhteisvaluutta euron ja itse Euroopan unionin kohtalo.

Koska Merkel on tullut tunnetuksi molempien projektien vankkana tukijana, iskisi niiden kaatuminen hänen perintöönsä mittavan loven. Skenaario on noussut tapetille muun muassa vuonna 2008 puhjenneen eurokriisin ja Iso-Britannian EU-eron yhteydessä.

– Euro on yhtenäisen Euroopan takaaja. Jos euro romahtaa, Eurooppa romahtaa, Merkel muotoili BBC:n mukaan syyskuussa 2011.

Asemansa pitkäaikaisimpana EU-maan hallituksen päämiehenä Merkel vahvisti jo ennen kuluvan ja tiedettävästi viimeisen kanslerikautensa alkua vuonna 2017. Yhdysvaltalaislehti The New York Times kommentoi jatkokauteen johtanutta vaalitulosta tuolloin huomauttamalla, että Euroopan mantereella pidemmän aikaa istuneita hallitsijoita nähdään vain Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Turkissa.

Merkel valittiin Saksan liittokansleriksi ensimmäistä kertaa marraskuussa 2005. Hän on ensimmäinen virkaan valittu nainen.­

Angela Dorothea Kasner, nykyinen Merkel, syntyi Hampurissa Horst ja Herlind Kasnerin perheeseen 17. heinäkuuta 1954. Isä oli teologian opiskelija, äiti englannin ja latinan kielten opettaja. Vain muutaman viikon kuluttua esikoistyttären syntymästä perhe muutti Saksan demokraattiseen tasavaltaan DDR:ään. Elämän ensimmäiset 35 vuotta Neuvostoliiton vasallivaltiossa vaikuttivat Merkelin mukaan merkittävästi hänen myöhempään maailmankuvaansa.

Tuleva liittokansleri valmistamassa ruokaa telttaretkellä Brandenburgissa vuonna 1973. Merkel varttui Neuvostoliiton hallitsemassa Itä-Saksassa.­

Lapsena Merkelin on kerrottu menestyneen koulussa hyvin ja osoittaneen lahjakkuutta erityisesti matematiikassa ja venäjän kielessä. Valmistuttuaan ylioppilaaksi huippuarvosanoin vuonna 1972 hän aloitti fysiikan opinnot Leipzigin yliopistossa. Verkkosivuillaan Merkel kertoo valinneensa alakseen juuri fysiikan osittain siksi, että ”DDR:n johdolla oli vain hyvin vähän valtaa puuttua luonnonlakeihin”.

Sukunimen Merkel Angela sai ensimmäiseltä mieheltään Ullrichilta, johon hän tutustui opiskelijamatkalla Leningradiin. Vaikka saksalaispoliitikko on säilyttänyt miehen sukunimen tähän päivään asti, kesti avioliitto vain muutaman vuoden. Vuonna 1998 Merkel avioitui tutkijakollegansa Joachim Sauerin kanssa.

Merkel Bonnin toimistossaan helmikuussa 1991. Saksan liittokansleri Helmut Kohl oli nimittänyt tulevan seuraajansa kuukautta aiemmin naisten ja nuorten ministerin virkaan.­

Berliinin muurin murruttua marraskuussa 1989 Merkel liittyi pieneen ”Demokraattinen herääminen” -ryhmään, joka liukui pian Länsi-Saksan kristillisdemokraattien syliin. Merkel oli DDR:n ainoan vapailla vaaleilla valitun pääministerin Lothar de Maiziéren tiedottaja, kun Saksojen yhdistymistä valmisteltiin. Hänestä tuli kansanedustaja.

Ympäristöministeri Merkel vieraili 1990-luvulla Köhlnissä autokierrätysyhtiön tiloissa. Ministeri seurasi vanhan auton purkuoperaatiota päivää ennen kuin Saksassa astui voimaan laki, joka velvoitti yritykset hankkimaan erillisen kierrätysluvan.­

Lisäpontta uralleen Merkel sai ajauduttuaan mentorinsa, Saksaa 16 vuotta hallinneen Helmut Kohlin suosioon. Hän työskenteli Kohlin hallituksissa ensin nais- ja nuorisoministerinä vuosina 1991–1994 ja ympäristöministerinä 1994–1998.

Kohlin näkemyksen mukaan Saksan monitahoisessa poliittisessa elämässä Merkelillä oli kolme etua: hän oli nainen. Hän oli Itä-Saksasta. Hän oli protestantti.

Merkel valittiin Saksan kristillisdemokraattisen puolueen (CDU) puheenjohtajaksi huhtikuussa 2000. Hän luopui puheenjohtajan tehtävistä 2018.­

Kun 100 000 Saksan markkaa käsittävä korruptioskandaali pakotti Kohlia CDU:n johdossa seuranneen Wolfgang Schäublen eroamaan tehtävästään, valittiin puolueen puheenjohtajaksi huhtikuussa 2 000 ”Kohlin tytöksi” kutsuttu Merkel. Puoluekokouksen äänistä Merkel nappasi peräti 96 prosenttia.

Vuonna 2014 mediassa kiersi runsaasti huhuja Merkelin aikeista vetäytyä puolueen johdosta ennen vuoden 2017 liittopäivävaaleja. Seuraavana vuonna tyytymättömyyttä puolueen sisällä ja kansalaisten keskuudessa ruokki pakolaiskriisi. Huhut eivät kuitenkaan toteutuneet, ja CDU säilytti valta-asemansa 41,5 prosentilla äänistä.

Merkelin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin välejä on pidetty viileinä.­

Merkelin liiallisen avokätiseksi syytetty pakolaispolitiikka on varjostanut myös kulunutta kanslerikautta. Kesäkuussa 2018 CDU:n hallituskumppani CSU:n puheenjohtaja ja sisäministeri Horst Seehofer asettui avoimesti Merkeliä vastaan ja ilmoitti Saksan käännyttävän kaikki pakolaiset rajalta, ellei pakolaiskriisiin löytyisi EU-kokouksessa yhteistä linjaa.

G8-maiden kokouksessa vuonna 2007 Yhdysvaltoja edusti vielä presidentti George W. Bush ja Iso-Britanniaa pääministeri Tony Blair. Molemmilla johtajilla on kuvan ottamisen jälkeen ollut jo useita seuraajia.­

Merkel on kertonut neljännen kanslerikauden jäävän hänen viimeisekseen. Kausi päättyy vuonna 2021. Viime vuonna Merkelin terveydentila ajautui keskelle lukuisia mediaspekulaatioita, kun kuusikymppinen liittokansleri sai kuukauden sisällä julkisuudessa kolme rajua ja hallitsematonta vapinakohtausta.

Merkel oli esikuntineen kohtauksista alkuun vaitonainen, ja kuittasi ensimmäisen nestehukalla. Monet arvelivat oireiden viittaavan Parkinsonin tautiin tai sydämen toimintahäiriöön.

Neuroimmunologian professori ja osastonylilääkäri Pentti Tienari kommentoi Ilta-Sanomille heinäkuussa 2019, että kyseessä on todennäköisesti niin sanottu kahvikuppineuroosi tai ortostaattinen vapina. Harvinaisia tauteja tai Parkinsonia ei voinut hänen mukaansa poissulkea.

Lähteet: IS-arkisto, The New York Times, The Guardian, BBC.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?