Uusi laki tekeillä Ranskassa – ympäristön turmeleminen voi johtaa pian 10 vuoden vankeuteen ja miljoonakorvauksiin - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Uusi laki tekeillä Ranskassa – ympäristön turmeleminen voi johtaa pian 10 vuoden vankeuteen ja miljoonakorvauksiin

Ympäristölain uudistaminen oli yksi presidentti Emmanuel Macronin viime vuonna perustaman kansalaisneuvoston ehdotuksista.

Ranskan ympäristöministeri Barbara Pompili tutustui koronasulun jätehuoltoon ja kierrätykseen aiheuttamiin vaikutuksiin vieraillessaan viime viikolla Bucin kunnassa.­

22.11. 18:16

Ranska suunnittelee uutta ympäristölakia, jonka myötä ympäristön tarkoituksellinen ja vakava turmeleminen voi johtaa jopa 10 vuoden vankeustuomioon sekä 4,5 miljoonan euron korvauksiin. Oikeusministeri Eric Dupont-Moretti sekä ympäristöministeri Barbara Pompili vahvistivat niin sanotun écocide-lain etenemisen sunnuntaina julkisuuteen antamissa lausunnoissaan, kertoi muun muassa AFP.

Presidentti Emmanuel Macron perusti noin vuosi sitten 150:stä satunnaisesti valitusta kansalaisesta koostuvan neuvoston kartoittamaan keinoja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Kansalaisneuvosto sai kesäkuussa päätökseen yhdeksän kuukautta kestäneen työnsä, ja uusi ympäristölaki oli yksi sen antamista suosituksista.

– Teemme rangaistavaksi yleisen saastutusrikoksen. Rangaistukset porrastetaan tekijöiden tarkoitusperien mukaisesti, Dupont-Moretti kertoi viikkolehti JDD:n julkaisemassa lausunnossa.

Oikeusministerin mukaan tarkoitus on sakottaa ympäristölakien rikkojia enimmillään 10-kertaisella summalla heidän ympäristön turmelemisella saamaansa rikoshyötyyn nähden. Aiemmin perustuslaki ei ole sallinut esimerkiksi jätteiden jokeen heittämisen määrittelemistä rikokseksi, vaan ainoastaan rikkeeksi.

Pompilin mukaan lakiin sisällytetään myös ”ympäristön vaarantaminen” -niminen rike, johon syyllistyneitä voidaan rangaista jo ennen kuin he ovat varsinaisesti syyllistyneet laittomaan saastuttamiseen.

Lain myötä tarkoituksena on myös vahvistaa oikeuslaitoksen asiantuntemusta ympäristöasioista, jotta oikeusistuimilla olisi paremmat mahdollisuudet käsitellä tapauksia.

Kansalaisneuvosto antoi Macronille kaikkiaan 149 ehdotusta toimenpiteistä hiilipäästöjen leikkaamiseksi. Macron kertoi ottavansa niistä 146 mukaan hallituksensa ohjelmaan.

Neuvoston perustamisella pyrittiin hillitsemään maata pitkään koetelleita niin sanottuja keltaliivien mielenosoituksia, jotka saivat alkunsa dieselille asetetusta hiiliverosta. Macronia on kiitelty kansalaisten ottamisesta mukaan ympäristötoimien suunnitteluun, mutta kansalaisneuvoston perustamista on myös kritisoitu.

Muun muassa keskustaoikeistolaista tasavaltalaispuoluetta edustava europarlamentaarikko François-Xavier Bellamy syytti kesällä Macronia ”populistisesta takinkäännöstä”. Bellamyn mukaan neuvostolla ei ole minkäänlaista legitimiteettiä esittää toimia, joita hän kuvaili tuolloin ”keltaliivien painajaiseksi”.

– Uskon, että populisteja alati arvosteleva presidentti on menossa kohti todellista populistista takinkääntöä. Onko edustuksellinen demokratia joutunut niin huonoon valoon, että nyt meidän mielestämme 150 satunnaisesti poimittua ja suljettujen ovien takana työskentelevää ihmistä riittää tuottamaan ehdotuksia, jotka ovat todella sitä, mitä ranskalaiset haluavat? En usko, Bellamy sanoi tuolloin France24:n mukaan radiohaastattelussa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?