Arja Paanasen kolumni: Lentokonesiivooja Nataljasta tehtiin koronasyntipukki - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Arja Paanasen kolumni: Lentokonesiivooja Nataljasta tehtiin koronasyntipukki

Venäläinen yhteiskunta tarvitsee jatkuvasti heitä, jotka nostetaan tikunnokkaan, kirjoittaa erikoistoimittaja Arja Paananen.

22.11. 8:00

Kuka jäi laitimmaiseksi? Tätä kysymystä viljeltiin Neuvostoliitossa yleisesti, mutta kuulee sitä nyky-Venäjälläkin.

Näin kysellään tapauksissa, joissa viitataan kansalaisten harjoittamiin sääntörikkeisiin tai jopa rikoksiin. Tietyin väliajoin joku napataan kiinni – ja muut jatkavat sen jälkeen samoja paheita tämän yhden kohtaloa päivitellen.

Pietarissa laitimmaiseksi jäi Pulkovon lentokentän siivoja nimeltä Natalja.

Koronavirustilanteen valvonnasta vastaavat Rospotrebnadzor-viranomaiset tekivät yllätysiskun ja löysivät Nataljan, 20, yksinään siivoamassa tyhjänä ollutta isoa Boeing-matkustajakonetta.

Paljastui, ettei Nataljalla ollut kasvomaskia. Tarkastajat ottivat valokuvan, ja nyt asia on edennyt oikeuteen.

Nataljan syytetään laiminlyöneen infektion leviämisen estämiseksi säädettyjä turvatoimia ja häntä uhkaa 40 000 ruplan (noin 440 euroa) sakko. Summa vastaa lentokonesiivoojan kuukauden peruspalkkaa Pietarissa.

 Natalja nyt vain sattui jäämään laitimmaiseksi.

Merkitystä ei ole niinkään sillä, vaaransiko Natalja oikeasti joidenkin lentokoneeseen myöhemmin tulevien matkustajien terveyden vai ei. Tai sillä, että samaan aikaan tuhannet muut Venäjän julkisissa tiloissa työskentelevät henkilöt rikkovat avoimesti maskisääntöjä, ja vieläpä paljon Nataljaa törkeämmin.

Merkitystä on sillä, että Natalja nyt vain sattui jäämään laitimmaiseksi. Yhteiskunta tarvitsee heitä, jotka nostetaan tikunnokkaan.

Pietarilainen seinämaalaus muistuttaa lääkäreiden ja hoitajien tärkeästä työstä korona-aikana.­

Venäjän oikeuslaitoksella on monenlaisia muitakin koronajuttuja ratkaistavanaan.

Pietarissa ryhmä koronavirukseen sairastuneita ensihoidon työntekijöitä on nostanut joukkokanteen, koska heille ei ole maksettu luvattuja korvauksia.

Kertakorvaus tulisi maksaa, jos sairaanhoitaja tai lääkäri saa koronavirustartunnan potilaita hoitaessaan. Perusmuotoinen covid-19-tauti tietäisi 300 000 ruplan korvausta, invalidisoiva tauti 500 000 ruplaa ja kuolemaan johtava tauti miljoonan ruplan korvausta omaisille (noin 3 300–5 500–11 000 euroa).

Korvauksia on kuitenkin kieltäydytty maksamasta, sillä lääkärit ja hoitajat eivät ole pystyneet todistamaan saaneensa tartunnan työtehtävissään. Siinäpä sitä on todistustaakkaa, koronaviruksen viheliäisyyden tietäen!

 Sillä ei kai kukaan voisi moittia näytösoikeudenkäynniksi sellaista, mitä kukaan ei olisi edes näkemässä?

Yksi turvatoimenpide on puolestaan vaarassa romuttaa loputkin oikeusturvasta.

Esimerkiksi Moskovan ja Pietarin oikeusistuimissa on sääntö, jonka mukaan istunnot käydään ilman yleisöä. Ulkopuolisten tarkkailijoiden ja median pitämistä poissa perustellaan koronaviruksella. Istuntosalit ovat usein pieniä huoneita, joten turvavälien noudattaminen niissä olisi tosiaan mahdotonta.

Samaan aikaan tihkuu tietoja oikeudenkäynneistä, joita on vedetty läpi ilman syytettyä, asianajajaa tai puolustuksen todistajia.

Jos Venäjän viranomaisilla olisi halua taktikoida jonkin kuohuttavan oikeustapauksen kanssa, tuleva talvi olisi mitä otollisinta aikaa langettaa tuomioita. Sillä ei kai kukaan voisi moittia näytösoikeudenkäynniksi sellaista, mitä kukaan ei olisi edes näkemässä?

Kirjoittaja on Ilta-Sanomien Venäjään erikoistunut erikoistoimittaja.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?