Trump repii paperit kokouksen jälkeen eikä katso hyvällä muistiinpanoja – tuhoaako presidentti arkistot lähtiessään? - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Trump repii paperit kokouksen jälkeen eikä katso hyvällä muistiinpanoja – tuhoaako presidentti arkistot lähtiessään?

Donald Trump pyrkii monin tavoin huolehtimaan siitä, ettei hänen toimistaan jäisi jälkiä.

18.11.2020 16:11

Samana päivänä kun Joe Biden vannoo virkavalansa, Donald Trumpin kaudella kertyneet asiakirjat on tarkoitus siirtää Valkoisesta talosta Yhdysvaltain kansallisarkistoon. Trumpin vuodet Valkoisessa talossa ovat kiistatta olleet merkittäviä Yhdysvalloille, mutta millaisia jälkiä päätösten taustoista jää?

Yhdysvalloissa pelätään, että Trump tekee kaikkensa, ettei arkistoitavaa jäisi. Esimerkiksi Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin viidestä tapaamisesta Trumpin kauden alkupuolella ei ole jäänyt kunnollisia muistiinpanoja.

Trumpilla ole juuri tapana muistiinpanoja tehdä, historiantutkija Jill Lepore kirjoittaa The New Yorkerissa. Trump ei myöskään pidä siitä, että hänen avustajansa tekevät niitä. Pikaviestisovelluksista Trumpin esikunta on käyttänyt sellaisia, jotka poistavat viestit automaattisesti.

Trumpilla on myös tapana repiä asiakirjat, kun niitä ei enää tarvita. Avustajien tehtäväksi on jäänyt teipata niitä kasaan.

Valkoisen talon arkistossa työskennellyt Solomon Lartley kertoi Politicolle syksyllä 2018, että 30 vuoden työuran tehneenä hyväpalkkaisena virkamiehenä hänen tehtäviinsä kuului Trumpin repimien papereiden teippaaminen kasaan.

Joskus paperit oli vain repäisty kahtia, joskus pieneksi silpuksi. Lartley kollegoineen kokosi niitä kuin palapelejä.

Virkamiehet eivät teippaa asiakirjoja pelkkää hyvää hyvyyttään. Laki velvoittaa Valkoista taloa säilyttämään kaikki presidentin käsittelemät muistiot, sähköpostit ja paperit ja lähettämään ne kansallisarkistoon.

Pitkään presidenttien piti vielä viedä paperinsa mennessään, koska niille ei ollut tilaa. Kun George Washington otti virasta lähtiessään vuonna 1797 paperinsa mukanaan, ne päätyivät rottien järsittäviksi ja kosteuden tärvelemiksi.

Time-lehden mukaan laki asiakirjojen säilyttämisestä tuli voimaan Watergate-skandaalin jälkimainingeissa, kun presidentti Richard Nixon oli vuonna 1974 kieltäytynyt luovuttamasta äänitteitä käymistään keskusteluista tapausta tutkivalle senaatin komitealle. Lopulta korkeimman oikeuden otettua kantaa asiaan Nixonin oli luovutettava äänitteet.

Yhdysvaltain arkistohallinto on tähdentänyt Trumpille, että myös presidentilliset twiitit tulee säästää. Siitä huolimatta Trump toisinaan poistaa twiittejään.

Trump on pyrkinyt hillitsemään tiedon leviämistä myös vaatimalla jopa Valkoisen talon työntekijöitä allekirjoittamaan vaitiolosopimuksia. Ennen presidentiksi tuloaan Trump edellytti usein yhteistyökumppaneiltaan vaitiolosopimuksia, jotka kielsivät näitä lausumasta jälkikäteen pahaa sanaa Trumpista, hänen liiketoimistaan tai perheestään.

Lepore pitää mahdollisena, että asiakirjoja saatetaan myös tarkoituksellisesti tuhota myös Bidenin hallinnon työn vaikeuttamiseksi.

Digitaalisten aineistojen hävittäminen ei kuitenkaan ole niin helppoa kuin saattaisi kuvitella. Niitä kun on helppo tallentaa.

– Voisin kuvitella, että ulko-, valtionvarain- ja puolustusministeriössä virkamiehet ovat kaikessa hiljaisuudessa kopioineet tärkeitä tietoja juuri tätä ajatellen, historiantutkija Fredrik Logewall sanoo New Yorkerissa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?