Korona­ennusteet menivät pieleen – Ruotsin lähi­tulevaisuus voi näyttää ”yönmustalta” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Korona­ennusteet menivät pieleen – Ruotsin lähi­tulevaisuus voi näyttää ”yönmustalta”

Tartunnat lisääntyvät koko maassa, ja kuolemia kirjataan jälleen kymmeniä päivittäin. Asiantuntijoiden mukaan ero Suomeen saattaa olla osin perua jo viime keväältä.

Jos meno ei pian muutu, näyttää Ruotsin lähitulevaisuus pääministeri Stefan Löfvenin sanoin "yönmustalta".­

13.11.2020 18:03

Yli sata koronaviruksen aiheuttamaan tautiin kuollutta kolmessa päivässä. Liki 6 000 tartuntaa vuorokaudessa, ja tapaukset kasvussa eri puolilla maata. Testauskyvyn katto monin paikoin saavutettu. Tartunnat levinneet jälleen vanhainkoteihin.

Jos meno ei pian muutu, näyttää Ruotsin lähitulevaisuus pääministeri Stefan Löfvenin sanoin "yönmustalta". Eikä näin pitänyt käydä.

Valtionepidemiologi Anders Tegnell myönsi jo viikko sitten, että ennusteet olivat menneet pieleen. Syksyllä piti tulla paikallisia tartuntaryppäitä, mutta tulikin laaja toinen epidemia-aalto. Yhteiskuntaa avattiin, kun olisi pitänyt odottaa.

Karoliinisen instituutin lääketieteellisen epidemiologian professorin Jonas F. Ludvigssonin mukaan syy ei näytä olevan tiukkojen rajoitustoimien puutteessa, sillä niitä käyttöön ottaneissa Belgiassa, Ranskassa tai Britanniassa tilanne on vielä Ruotsiakin huonompi.

Norjan kansanterveysviraston tartuntatautijohtaja Frode Forland arvioi uutistoimisto TT:lle tartuntojen muhineen laajoina pahojen koronamaiden väestössä kesän aikana ja ryöpsähtäneen uudelleen syksyllä ihmisten siirtyessä enemmän sisätiloihin.

Hyvä tilanne eurooppalaisittain, huono pohjoismaalaisittain

Muuhun Eurooppaan verrattuna Ruotsin tilanne on vielä suhteellisen hyvä, Suomeen ja Norjaan verrattuna huono. Ludvigssonin mukaan kolmen Pohjoismaan välillä on merkittäviä eroja.

– Ei vähiten, mitä tulee alueisiin, joilla asutaan ahtaasti ja joista epidemia sai Ruotsissa ensimmäisenä otteen keväällä. Sellaisia alueita ei Suomessa ole. Suomessa on myös vähän Euroopan ulkopuolelta tulleita maahanmuuttajia, joista monet sairastuivat Ruotsissa epidemian alkuvaiheessa, Ludvigsson sanoo.

Tartuntatautien torjuntaan erikoistunut professori Jan Albert Karoliinisesta instituutista arvioi, että Suomen ja Norjan nopeammat ja tehokkaammat toimet keväällä selittävät maiden välisiä eroja.

– Naapurimaamme saivat tartuntojen leviämisen kuriin keväällä, ja on mahdollista, että sen vaikutus tuntuu yhä, Albert sanoo Aftonbladet-lehdelle.

Mielenkiintoista Ruotsin koronatilanteessa on se, että tämän kuun alussa julkaistun kyselyn perusteella selkeä enemmistö ruotsalaisista luottaa viranomaisten ja erityisesti päävastuussa olevan Kansanterveysviranomaisen (FHM) kykyyn hoitaa koronakriisiä.

Laki ei salli tiukkoja rajoituksia

Yksi synkimmistä Ruotsin korona-alueista on ollut Uppsala. Alueen terveyden- ja sairaanhoidon johtajan Mikael Köhlerin mukaan nyt yritetään testata ja jäljittää tartuntoja mahdollisimman paljon, vaikka kansanterveysviranomainen ei jäljittämistä aiemmin suositellut.

– Se osoittautui täysin vääräksi neuvoksi. Meidän olisi pitänyt jatkaa eikä luovuttaa niin helpolla, Köhler sanoo TT:lle.

Hänen mukaansa Ruotsia vaivaa ajattelu, jonka mukaan päätöksiä tehdään vasta sitten, kun kaikki tosiasiat ovat pöydässä.

– Joskus on parempi tehdä päätöksiä nopeasti kuin olla päättämättä, hän sanoo.

Ruotsi koronatoimissa painopiste on ollut osin tiukoissakin suosituksissa ja ohjeissa, joita on nyt kiristetty suurimmassa osassa maan alueista. Niillä on ollut jonkin verran vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen, mutta juuri enempää ei Ruotsin lainsäädäntö salli.

– Hallituksella ei ole yleistä oikeutta ryhtyä erityistoimiin kriiseissä, sanoo julkisoikeuden professori Henrik Wenander TT:lle

Uutta, rajummat toimet mahdollistavaa pandemialakia valmistellaan ensi kesäksi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?