Opiskelija teki jymylöydön Etelä-Afrikassa – maasta paljastui 2 miljoonaa vuotta vanha apinaihmisen pääkallo: "Henkeni pysähtyi" - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Opiskelija teki jymylöydön Etelä-Afrikassa – maasta paljastui 2 miljoonaa vuotta vanha apinaihmisen pääkallo: "Henkeni pysähtyi"

Löydöksen tehneiden tutkijoiden mukaan pääkallo voi valottaa uusia asioita ihmisen lajikehityksestä.

Australialaistutkijat tekivät poikkeuksellisen löydöksen Etelä-Afrikasta.­

11.11.2020 3:47

Kansainvälinen tutkimusryhmä on tehnyt poikkeuksellisen löydöksen Etelä-Afrikassa: noin kaksi miljoonaa vuotta vanhan apinaihmisen pääkallon, muun muassa BBC ja New York Times kertovat.

Harvinaisen löydöksen jäljille päästiin vuonna 2018, kun antropologian opiskelija Samantha Good löysi maan seasta hampaan. Good osallistui kenttäkoulutukseen kaivauksessa Drimolen-luolassa, Etelä-Afrikan ”ihmiskunnan kehdossa”. Alue on maailman tärkeimpiä arkeologisia kohteita.

Seuraavaksi opiskelija löysi vielä kaksi hammasta lisää ja lopulta osittaisen kitalaen.

– Täällä tapahtuu jotakin mielenkiintoista, Good muistelee sanoneensa ohjaajilleen NYT:n mukaan.

– Ja se oli itse asiassa jotakin erittäin mielenkiintoista, hän jatkaa.

Australialaisen La Trobe -yliopiston tutkimusryhmää vetävä paleoantropologi, tohtori Angeline Leece tuli tarkastamaan opiskelijan löydöstä.

– Luulen, että henkeni pysähtyi hetkeksi. Katsoin ylös, enkä saanut sanaa suustani. Hän näki ilmeeni ja sanoi ’Jep, sitä minäkin’, Lee muistelee NYT:lle.

Ihmisen suoria esi-isiä

Useista palasista kootun kallon omistajan uskotaan olleen urospuolinen Paranthropus robustus eli roteva-apinaihminen, joka oli muinainen apinaihmislaji. Laji oli Homo erectuksen eli nykyihmistä jo selvästi muistuttaneen pystyihmisen "serkkulaji". Kaksi lajia elivät suunnilleen samaan aikaan, mutta Paranthropus robustus kuoli sukupuuttoon aiemmin.

Lajin uskotaan olleen nykyajan ihmisen eli Homo sapiensin suoria esi-isiä.

Tutkimusryhmä on kuvaillut löydöstä ”innostavaksi”. Pääkallo voi heidän mukaansa tarjota uutta tietoa ihmisen lajikehityksestä.

– Suurin osa fossiilisista löydöksistä on vain hampaita siellä tai täällä, joten tämänkaltaisen löydöksen tekeminen on hyvin suuri onni, Leece kertoi BBC:lle.

Pääkallon palaset löytyivät vain metrin päästä paikasta, josta yhtä vanha Homo erectus -lapsen pääkallo löydettiin vuonna 2015.

Ihmiskunnan kehdoksi nimetty arkeologinen alue on yksi Etelä-Afrikan kahdeksasta maailmanperintökohteesta, ja sieltä on löydetty noin 40 prosenttia kaikista ihmisten esi-isien fossiileista.

Alueella eli samaan aikaan peräti kolmen eri hominidilajin (isot ihmisapinat) edustajia. Ei ole kuitenkaan selvää, kuinka paljon eri lajien edustajat olivat vuorovaikutuksessa keskenään.

Vankkarakenteinen kasvissyöjä käytti työkaluja

Ensimmäiset todisteet Paranthropus robustuksen olemassaolosta löysi skotlantilainen paleontologi, lääkäri ja antropologi Robert Broom vuonna 1938.

Ihmisen lajikehitys kuvitettuna fossiililöydösten pohjalta. Paranthropus robustus kuului nykyihmistä edeltäneisiin apinaihmisten lajeihin.­

Tukevarakenteinen Paranthropus robustus oli voimakasleukainen pureskelija. Leveänaamaisen apinaihmisen pään rakenne muistutti hieman gorillan kalloa. Urokset kasvoivat noin 54-kiloisiksi ja naaraat 40-kiloisiksi.

Lajin arvelleen olleen pääosin kasvissyöjä. Paranthropus robustus söi todennäköisesti kasviksia ja juureksia, kun samaan aikaan eläneet ihmissuvun lajit söivät jo pääosin lihaa.

Lajista ei tiedetä vielä läheskään kaikkea. On esimerkiksi yhä epäselvää, mistä lajista Paranthropus robustus kehittyi. Yksi arvaus edeltäjäksi on Paranthropus aethiopicus, mutta myös muut sukulinjat ovat mahdollisia.

Tutkijat ovat aiemmin löytäneet luutyökaluja, joita laji oletettavasti käytti kaivaakseen termiittikammioita. Työkaluja on löydetty useista eteläafrikkalaisista kohteista. Oliko työkalunvalmistusmenetelmä jotain kaikille lajin edustajille yhteistä vai oliko se alueellista käyttäytymistä? Muun muassa näihin kysymyksiin tutkijat kaipaavat yhä vastauksia.

Lähde: Smithsonian National Museum of Natural History.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?