Twiitti Yhdysvaltain presidentiltä torstaina illansuussa: STOP THE COUNT!
Ei muuta, versaalikirjaimin. Lopettakaa ääntenlasku! Twiitti sai yhdessä tunnissa yli 350 000 tykkäystä.
Donald Trump huutaa näin some-megafonillaan postiäänistä, joiden laskenta on vasta valmistumassa useissa osavaltioissa. Vaalivirkailijat ovat pääosin jo selvinneet vaalipäivänä annettujen äänten laskennasta.
Presidentti ei kuitenkaan voi noin vain määrätä ääntenlaskentaa lopetettavaksi, vaikka hän pelkääkin Joe Bidenin voittavan hänet kriittisissä vaa’ankieliosavaltioissa. Siihen Trumpin pitäisi hakea tarvittavat päätökset tuomioistuimista.
Asiantuntijat arvioivat nyt, että Trump ja hänen tiiminsä tiesivät tasaväkisen kamppailun mahdollisuuden ja valmistautuivat oikeustaisteluun jo aivan alusta alkaen. Kaikki on todennäköisesti osa suurta suunnitelmaa – sekä twiitit että syytökset vaalien varastamisesta. Trump luo puheillaan suurta tarinaa siitä, että hänen tappionsa johtuu vilpistä.
Laskekaa jokainen ääni! Mielenosoittajat vaativat ääntenlaskun jatkamista New Yorkissa keskiviikkona.
Kohua herättäneessä aamuöisessä tiedotustilaisuudessa vaalipäivän jälkeen Trump julistautui voittajaksi ja kertoi vievänsä vaalikiistat aina liittovaltion korkeimpaan oikeuteen saakka.
Politico-verkkolehden apulaispäätoimittaja ja Valkoisen talon kirjeenvaihtaja Anita Kumar arvioi, että tuomioistuimiin turvautuminen kuului Trumpin ennalta laadittuun strategiaan. Trump sanoi Kumarin mukaan jo keväällä ja kesällä, ettei ääniä saisi laskea enää vaalipäivän jälkeen.
”Sillä ei ole merkitystä, että (Trumpin) väite ei ollut – eikä ole – totta”, Kumar kirjoittaa Politicossa.
”Trump esittää itsensä taistelijana, ja hänen aikomuksensa on aina ollut haastaa tasaväkisen presidentinvaalin tulos. Hän on jo kuukausien ajan yrittänyt yhdistää postiäänestyksen vaalivilppiin, heikoin todistein. Yritykset näyttävät osuvan samoihin aikoihin niiden ennusteiden kanssa, joiden mukaan vaalipäivän jälkeen laskettavat ennakkoäänet voisivat kääntää vaalit Joe Bidenin voitoksi marraskuun 3:nnen jälkeisinä päivinä.”
Kumarin analyysi on saman suuntainen kuin ulkopoliittisen instituutin vierailevan tutkijan Maria Annalan. Tutkijan mukaan Trump ja hänen tiiminsä ovat jo kuukausien ajan rakentaneet laajaa kertomusta vilppivaaleista. Pohjatyö oikeustaistelulle on tehty jättämällä ennakkoäänestyksestä, vaalitoimituksesta ja ääntenlaskennasta jo satoja valituksia tuomioistuimiin ympäri maata:
– Niistä valitaan ne, joista kannattaa valittaa ylemmälle oikeusasteelle ja vielä ylemmälle, kunnes päästään kolkuttelemaan korkeimman oikeuden portteja, Annala sanoi Ylen A-studiossa keskiviikkoiltana.
– Siellä on varmasti muutama sellainen, jotka osuvat vaa’ankieliosavaltioissa johonkin keskeiseen kipupisteeseen. Niistä voidaan sitten tehdä valitus, jos ne eivät ole siihen saakka ratkenneet oman puolueen eduksi. Silloin päästää nopeammin korkeimpaan oikeuteen asti, kuin aloitettaessa tyhjästä vääntämään jostakin asiasta.
Oikeustaisteluun valmistautuminen ei tietenkään kuulu ainoastaan Trumpin ja republikaanien strategiaan. Biden ja demokraatit ovat jättäneet myös valituksia.
Ääntenlaskusta on käynnissä kova arvovalta- ja oikeustaistelu. Näin ääniä laskettiin Detroitissa, Michiganissa, 4. marraskuuta.
Liittovaltion tuomioistuimet ratkaisivat presidentinvaalien voittajan 20 vuotta sitten, kun korkein oikeus päätti keskeyttää äänten tarkistuslaskennat Floridassa. Tällöin republikaanien George W. Bush sai ratkaisevat Floridan valitsijamiehet taakseen, ja demokraattien Al Gore hävisi vaalit.
Tällä kertaa kovin juridinen taistelu käydään Pennsylvaniassa. Republikaaneilla on siellä paljon valituksen aiheita.
Trumpin nyrkki on hänen asianajajansa ja vanha liittolaisensa, New Yorkin entinen pormestari Rudy Giuliani. Tämän mukaan republikaanipuolueen tarkkailijat eivät ole päässeet seuraamaan yli 120 000 äänen laskentaa Philadelphiassa, osavaltion pääkaupungissa.
Giulianin retoriikka on äärimmäisen kovaa.
– Mitä meihin tulee, ne (äänet) ovat saattaneet tulla Marsista, tai demokraattien puoluetoimistosta. Joe Biden on saattanut äänestää 50 kertaa tai 5 000 kertaa, Giuliani sanoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Paitsi ääntenlaskennan tarkkailusta, Pennsylvaniassa kiistellään myös postiin jätetyistä ennakkoäänistä. Pennsylvanian osavaltion korkein oikeus on jo kaksi kertaa kieltäytynyt käsittelemästä valitusta postiäänistä. Näin ollen Pennsylvaniassa on yhä voimassa vaalilaki, jonka mukaan vaalipäivänä leimatut postiäänet voidaan laskea vielä kolme vuorokautta vaalipäivän jälkeen. Postiäänten pitää saapua perille viimeistään perjantaina kello 17 paikallista aikaa.
Harvardin yliopiston oikeustieteen laitoksen professori Nicholas Stephanopoulos ei usko, että republikaanien valitukset menestyvät oikeussalissa.
– En keksi mitään vaadetta, jonka nojalla voitaisiin lopettaa laillisten ja pätevien postiäänten laskeminen Pennsylvaniassa, Stephanopoulos sanoo yliopiston verkkolehdelle The Harvard Gazzettelle.
Stephanopoulus ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että Yhdysvaltain korkein oikeus ottaa tapauksen käsiteltäväksi Washingtonissa,
– Oikeus on erittäin poliittinen ja erittäin ideologinen, mutta tuomarit ovat fiksuja, professori arvioi.
Presidentti Trump esitteli tuomari Amy Coney Barrettin (2.oik.) ehdokkaanaan korkeimman oikeuden jäseneksi syyskuun lopussa. Mukana olivat rouva Melania Trump (vas.) ja Barrettin perheenjäseniä.
Tapauksen käsittely asettaisi korkeimman oikeuden tuomarit kiusalliseen asemaan.
– Luulisin, että he asettuisivat alttiiksi iskuille, jos se merkitsisi Trumpin mahdollisuutta voittaa vaalit. He eivät kuitenkaan ota iskuja legitimiteettiinsä sekaantumalla asiaan, jos se merkitsee sitä, että Trump saa tuhat ääntä lisää jostakin Pennsylvanian esikaupungista. Kaikki riippuu siitä, onko valitus käänteentekevä vai ei.
Vaikka oikeusjutut eivät menestyisikään, niistä saattaa tulla tehokas poliittinen työkalu Trumpille, arvioi Harvardin hallintotieteen tiedekunnan Kennedy Schoolin historian ja sosiaalipolitiikan professori Matthew W. Stirling.
– Toisaalta oikeusjutut ovat ikään kuin Ave Marian rukous. Toisaalta ne luovat perustan sille, ettei vaalien tulos ole poliittisesti legitiimi, Stirling sanoo Harvard Gazzetelle.
– Olisin äärimmäisen yllättynyt, jos (Trump) sanoisi loppujen lopuksi näin: ’Olivatpa hyvät ja tasaiset vaalit. Biden voitti, onneksi olkoon hänelle’. Hän sanoo: ’Minä voitin, mutta voitto varastettiin minulta’. Hän luo tällä tavalla itselleen tilaisuuden sanoa näin.
