IS matkaa läpi ratkaisevien osavaltioiden.
Jukka Savolainen seurasi 8. marraskuuta 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalin ääntenlaskua kotonaan Michiganin Ann Arborissa. Hän oli päässyt valitsemaan presidenttiä ensimmäistä kertaa Yhdysvaltain kansalaisena.
Demokraatti Hillary Clintonia äänestänyt Savolainen ei huolestunut vielä siitä, että republikaani Donald Trump julistettiin voittajaksi Floridassa. Kun demokraattisen Minnesotan tilanne näytti odotettua tasaisemmalta, Savolainen tajusi Clintonin olevan pulassa.
Trump voitti lopulta vaalit ja myös Savolaisen kotiosavaltion. Savolainen oli niin järkyttynyt, että otti seuraavan päivän vapaaksi työstään Michiganin valtionyliopistosta.
– Oli masentavaa havaita konkreettisesti, että asun maassa ja osavaltiossa, jossa enemmistö äänestäjistä oli oli sitä mieltä, että tällainen tyyppi on ok. Se oli shokki, Savolainen sanoo nyt.
Katso tämän artikkelin yläpuolella olevalta videolta Ilta-Sanomien Yhdysvaltain kirjeenvaihtajan Mikko Marttisen mietteitä Vaalikiertueeltaan pitkin Yhdysvaltojen vaa’ankieliosavaltioiden.
Demokraatiksi rekisteröitynyt Savolainen äänesti Bidenia.
Yliopistokaupunki Ann Arbor on niin liberaali, että sitä kutsutaan joskus Ann Arborin kansantasavallaksi.
Maskeihin pukeutuneet ihmiset hakevat lounasaikaan noutoruokaa keskustan trendikkäistä ravintoloista. Kone puhaltaa saippuakuplia lahjatavarakaupan postilaatikosta.
Kaupungin ilmapiirissä Joe Biden koetaan liian oikeistolaiseksi. Myös Savolainen piti vasemmiston suosikkia Bernie Sandersia demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaista parhaana.
Demokraatiksi rekisteröitynyt Savolainen ei kuitenkaan äänestänyt esivaaleissa Sandersia vaan Bidenia, koska katsoi jälkimmäisellä olevan parhaat mahdollisuudet Trumpin lyömiseen.
– Äänestin Bidenia epäintohimoisesti ja pragmaattisesti, Savolainen sanoo.
Viisi päivää ennen vaalia Biden johtaa Trumpia gallupeissa noin kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Savolainen voi siis olla huoleti.
Ei suinkaan.
– Mikä on muuttunut viime kerrasta, jolloin kaikki ennusteet totesivat, että Hillary Clintonista on tulossa presidentti? hän kysyy.
– En ole löytänyt mitään, minkä perusteella kyselyt olisivat sen luotettavampia nykyään.
Ann Arbor on yliopistokaupunki.
Opiskelijoita kampusalueella Ann Arborissa.
Vaatekauppa kampusalueella Ann Arborissa.
Trumpin kannattajat ovat viljelleet samaa argumenttia jo puolen vuoden ajan, kun Bidenin gallupjohto on pysytellyt sitkeästi 5–10 prosenttiyksikössä. Savolaisen suusta kuultuna sillä on kuitenkin erityisen suuri painoarvo.
Savolainen asettui ensimmäistä kertaa Yhdysvaltoihin jo 1990-luvulla jatko-opiskelijana. Siitä asti hän on luonut akateemista uraansa pääasiassa Amerikassa.
Tällä hetkellä Savolainen työskentelee sosiologian ja kriminologian professorina Waynen valtionyliopistossa Detroitissa. Hänellä on paljon kokemusta kyselytutkimusten tekemisestä.
– Kyselytutkimuksissa on selvä trendi: yhä vähemmän ja vähemmän ihmiset vastaavat niihin, Savolainen sanoo.
– Teen uhritutkimuksia, jotka ovat hyvä esimerkki. Ennen niihin vastattiin 90-prosenttisesti, nyt 70-prosenttisesti. Ja ne ovat vielä aika helppoja, sillä ihmiset tykkäävät puhua omista uhrikokemuksistaan.
”Trumpin äänestämiseen liittyy stigma. Keskustelusta pääsee helpommalla, kun ei kerro äänestävänsä häntä.
Yhdysvalloissa puhelinmarkkinointi on iso riesa. Monet jättävät vastaamatta tuntemattomista numeroista tuleviin puheluihin.
– En itsekään yleensä vastaa kyselyihin, Savolainen myöntää.
– Kyselytutkimukset ovat arveluttavia, koska vastausprosentti on valikoitunut. Totta kai mielipiteiden mittaajilla on työkaluja, joilla he yrittävät korjata asiaa.
Savolainen myös uskoo ilmiöön, josta on puhuttu paljon: arkoihin Trumpin äänestäjiin. Tämän teorian mukaan jotkut Trumpia äänestävät salaavat tutkimuksissa todellisen mielipiteensä.
– Trumpin äänestämiseen liittyy stigma. Keskustelusta pääsee helpommalla, kun ei kerro äänestävänsä häntä.
Jukka Savolaisen mukaan Trumpin äänestämiseen liittyy stigma.
Myös jotkut mielipidetiedustelujen tekijät ovat Savolaisen kanssa samaa mieltä.
Republikaanisen tutkimuslaitoksen Trafalgar Groupin perustaja Robert Cahaly uskoo Trumpin voittoon.
– Voittaako Biden äänimäärässä? Luultavasti, en edes väitä vastaan. Mutta uskon, että Trump kerää enemmän valitsijamiehiä, Cahaly sanoi Politicon haastattelussa.
Cahalyn mukaan tämän vuoden vaaleissa äänestää ennätyksellisen paljon harvakseltaan vaaleihin osallistuvia ihmisiä. Hänen mukaansa useimmat tutkimuslaitokset eivät osaa ottaa heitä huomioon.
Cahaly myös uskoo, että puhelimella tehtävissä kyselyissä monet vastaajat antavat vastauksia, joita he kuvittelijat kysyjän haluavan kuulla. Hänen mukaansa Floridan kuvernöörivaali 2018 todisti, että mielipidemittaajat eivät oppineet läksyjään Trumpin voitosta.
Kiistelty republikaani Ron DeSantis voitti vaalin, vaikka gallupit ennustivat hänen demokraattivastustajalleen keskimäärin lähes neljän prosenttiyksikön voittoa.
Cahalyn mielestä Trumpin kannattajia solvataan nyt vielä pahemmin kuin 2016, joten siksi konflikteja välttävät ihmiset eivät kerro mielellään kyselijöille kannattavansa presidenttiä.
Jotkut mielipiteiden mittaajat ovat yrittäneet kiertää ongelman kysymällä, ketä ihmiset ajattelevat naapurinsa äänestävän. Näissä mittauksissa Trump on tasoissa Bidenin kanssa.
Viisi päivää ennen vaalia Biden johtaa Trumpia gallupeissa noin kahdeksalla prosenttiyksiköllä.
Jukka Savolaisen kotiosavaltio Michigan on jälleen yksi niistä taistelutantereista, joissa vaalit ratkeavat.
USA:n vaalijärjestelmässä koko maan äänimäärällä ei oikeastaan ole edes väliä. Neljä vuotta sitten gallupit olivat eniten väärässä juuri Michiganin kaltaisissa Ruostevyöhykkeen osavaltioissa.
– Samat ilmiöt, jotka nostivat silloin Trumpin kannatusta – kulttuurikysymykset ja turvattomuuden tunne – ovat pikemminkin lisääntyneet kuin vähentyneet, Savolainen tuumii.
– Totta kai miljoonat äänestävät häntä vastaan, mutta jos pitää analysoida, mitä liikkuvat äänestäjät tulevat tekemään, on sitä vaikea sanoa.
Jukka Savolainen muistuttaa, että suuri osa liikkuvista äänestäjistä tekee päätöksensä tunnepohjalta.
Savolainen muistuttaa, että suuri osa liikkuvista äänestäjistä tekee päätöksensä tunnepohjalta. Hän pelkää, että esimerkiksi demokraattisen puolueen pehmeä suhtautuminen kesän levottomuuksiin voi kääntää Keskilännen äänestäjiä Bidenia vastaan.
Tällä kertaa Savolainen saattaa selvitä Trumpin voitosta ilman rokulipäivää.
– Yksi etu tässä on, jos näin huonosti käy että Trump valitaan: siihen on jollakin tavalla jo tottunut.
