Mika Aaltolan kolumni: Trump kampanjoi lähes kuin uusi mullistaja, vaikka on istuva presidentti - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Mika Aaltolan kolumni: Trump kampanjoi lähes kuin uusi mullistaja, vaikka on istuva presidentti

USA:n presidentin odotetaan kokoavan koko kansaa, mutta Donald Trump johtaa enemmistön oikeusliikettä, kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.

31.10. 8:00

Yhdysvalloissa on vahva demokraattinen kansalaisuskonto. Demokraattisia hyveitä korostetaan itsestään selvinä. Presidentti-instituu­tiota kunnioitetaan. Presidentin odotetaan kokoavan kansaa – ei vain osaa siitä, vaan koko kansaa. Presidentti johdattaa maata eteenpäin ratkaisten isoja ristiriitoja matkalla kohti parempia aikoja.

Viime vaaleissa Trumpin taktiikka oli kiistelty mutta toimiva. Yksi väestöryhmä on vielä lukumäärältään ja vaikutusvallaltaan ylitse muiden. Valkoisia eurooppalaistaustaisia on noin 74 prosenttia kaikista äänestämään lähtevistä. Trump on kohdistanut ydinviestinsä tämän äänestäjäkunnan korkeakoulua käymättömille miehille, joista 64 prosenttia äänesti Trumpia.

He ovat nytkin Trumpin keskeisimmät äänestäjät, joita ilman Trump kärsisi murskatappion. Hän on kertonut heille viestiä identiteettiturvattomuudesta, joka leviää vähemmistöjen toimesta. Työpaikkoja menetetään Trumpin mielestä maahanmuuttajille.

Trumpin viesti on, että vähemmistöjen oikeuksien puolustamisen nimissä ryöstellään kauppoja ja tunkeudutaan valkoisen Amerikan tonteille ja maille. Oikeutta puolustautua rajoitetaan mahdollisilla aselakien tiukennuksilla. Trump viheltää pilliin, jotta tämä tapahtumasarja saadaan katkaistua.

 Trump on kohdistanut ydinviestinsä valkoisille eurooppalaistaustaisille korkeakoulua käymättömille miehille, joista 64 prosenttia äänesti Trumpia.

Kaikki tämä kertoo kannattajille, että Trump on heidän presidenttinsä. Trump on uskollinen ja lojaali tietyn väestöryhmän oikeuksia kohtaan. Siten on samantekevää, puhuuko hän aina totta tai syyllistyykö hän moraalittomuuteen. Kuten usean suuren johtajan, myös Trumpin tiet ovat usein tuntemattomia. Keskeistä hänen kannattajilleen on osoittaa vastavuoroista lojaalisuutta, hurmoksellista uskollisuutta.

Ongelmana on, että Trump koetaan vain yhden Amerikan presidenttinä. Hänet nähdään jakavana tavalla, joka heikentää kansalaisia toisiinsa liittävää liima-ainesta.

Yksi esimerkki tästä on presidentin haluttomuus sitoutua vaalituloksen tunnustamiseen sekä rauhanomaiseen vallansiirtoon. Yhdysvaltojen vaaleissa hävinnyt osapuoli on sukupolvien ajan ottanut yhteyttä voittajaan, ilmoittanut hänelle hyväksyvänsä tappion ja tukevansa uutta presidenttiä virassaan. Tämä kansalais­uskonnollinen nöyryys on palkittu hyväksynnällä ja mahdollisuutena jatkaa poliittisella uralla.

Moni kysyy, mitä tapahtuu, jos Trump ei hyväksy mahdollista tappiotaan. Demokraattisten hyveiden näkökulmasta asia on selvä. Trump rikkoisi miltei pyhää arvoa ja kärsisi siitä kansan enemmistön silmissä rangaistuksen, joka olisi pitkäaikainen poliittinen paitsio. Trump tietää kyllä tämän. Mutta härkkii systeemiä, ja hänen kannattajansa nauttivat tilanteesta.

Trump on virassa oleva Amerikan presidentti, mutta hän käy kampanjaa miltei kuin hän olisi uusi kasvo ja ulkopuolinen mullistaja. Nyky-Amerikka, sen agitaatio ja kiihko, on Trumpin perintöä. Mutta Trump saarnaa silti kuin olisi ulkopuolinen uudistaja, joka poistaa eliitin muodostaman tulpan Yhdysvaltojen yltä.

Monet hänen kannattajistaan aidosti kokevat, että heiltä on viety vuosien ajan mahdollisuuksia toteuttaa amerikkalaista unelmaa. Trump samaistuu tähän ker­tomalla tarinoita siitä kun liberaali salaliitto on riistänyt myös häneltä ensimmäisen presidenttikauden.

Jos Trump voittaa ensi tiistaina, sillä on vaikutuksensa myös eurooppalaisten demokratioiden kansalaisuskontoon. Vaaleissa voi menestyä olematta koko kansan valtiojohtaja. Enemmistöjen rooli ja oikeudet ovat joka tapauksessa korostumassa, mutta Trumpin voitto kiihdyttäisi tätä prosessia.

Kirjoittaja on Ulkopoliittisen instituutin johtaja.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?