Palkittu saksalaistoimittaja lähti Suomeen etsimään onnellisuuden salaisuutta – nämä asiat yllättivät - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Palkittu saksalaistoimittaja lähti Suomeen etsimään onnellisuuden salaisuutta – nämä asiat yllättivät

Palkittu saksalaistoimittaja etsi syksyisessä Suomessa vastausta, miksi täällä asuu maailman onnellisin kansa?

Saksalaistoimittaja kävi Suomessa tutkimassa, millaisista aineksista suomalaisten onnellisuus koostuu.

18.10.2020 7:23

Suomi on kolmatta kertaa valittu maailman onnellisimmaksi maaksi asua. Miten ihmeessä he tekevät sen, pohti saksalaisen Süddeutsche Zeitung -lehden (juttu maksumuurin takana) palkittu toimittaja, useita kirjoja laatinut Kai Strittmatter ja vieraili viikon ajan Suomessa.

Vastauksen etsiminen alkoi Oodi-kirjaston terassin edustalta Helsingistä ja päätyi yleiseen saunaan Tampereelle ja Näsijärven järvimaisemiin.

Keskustakirjasto Oodi Helsingissä.

Toimittaja ihailee pitkään Oodia ja ylistää Suomen kirjastolaitosta. Oodin suunnitellut arkkitehti Antti Nousjoki osoittaa hänelle Oodin yläkerran terassia, jossa ihmiset paistattelevat syysauringossa.

– Parveke on tärkeä asia suomalaisille, vaikka emme voi olla siellä kuin muutaman päivän vuodessa. Kaikki muut päivät olemme sisällä, katsomme parvekkeelle ja unelmoimme, Nousjoki maalailee suomalaisten luonnetta.

Oodin terassilta on hyvät näköalat Töölönlahden ympäristöön. Kuva toukokuulta 2019 eli ajalta ennen koronaepidemiaa.

Saksalaistoimittaja kertoo, kuinka Oodista on muodostunut yhteinen olohuone urbaaneille ihmisille.

– Kirjastot ovat aina olleet suomalaisille kohtaamispaikka, ehkä juuri ikävän sään vuoksi. Siellä voi tavata ystäviä ja kysyä neuvoa, kirjoittaa Strittmatter.

– Kirjastonhoitajat voivat auttaa vaikkapa veroilmoituksen kanssa, Nousjoki havainnollistaa.

Seuraavaksi toimittaja vierailee Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyarin luona. Strittmatter kertoo, kuinka Razmyar muutti 8-vuotiaana pakolaisena Afganistanista Lappiin perheensä kanssa.

Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar työhuoneessaan Kaupungintalolla.

– Silloin oli niin kylmää. Pakolaiskeskuksessa Lapin pohjukoilla, kylmää ja pimeää. Mutta en koskaan tuntenut, että olisimme olleet köyhiä tai meiltä puuttuisi jotain. Ehkä paras puoli Suomessa on, että kaikki saavat mahdollisuuksia – huolimatta siitä, kuka olet syntyessäsi, Razmayr kertoo.

Strittmatter kertoo lukijoilleen, että Suomi on ottanut kaulaa ykköspaikallaan, vaikka Suomi on vähiten varakas Pohjoismaista kansantuotteen perusteella.

– Yhä useammat suomalaiset ovat tottuneet ajatukseen, ettei heidän tarvitse enää kyseenalaistaa onnellisuuttaan, Strittmatter toteaa.

Hän tapaa Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Heikki Aittokosken, joka kiersi maailmaa etsimässä ihanteellista yhteiskuntaa.

– Siinä onnistuneet valtiot eivät ole onnellisuustehtaita. Päinvastoin. Ne tekevät kaikkensa poistaakseen onnettomaksi tekevät asiat. Siinä Pohjoismaat ja etenkin Suomi ovat hemmetin hyviä, Aittokoski havainnollistaa.

Filosofi Frank Martela (kuvassa keskellä) Helsingin rautatieasemalla.

Onnellisuusfilosofi, tohtori Frank Martela opastaa, että kaikki yritykset selvittää suomalaisten onnellisuuden salaisuutta johtavat samaan yhtälöön: yhteisöt, joissa ihmiset luottavat toisiinsa ja instituutioihin ovat onnellisempia.

Strittmatter huomauttaa Suomen tasa-arvosta, kuten pääministeri Sanna Marinista ja naisvetoisesta hallituksesta. Hän ottaa esimerkiksi suomalaisnaisten työssäkäynnistä ympärivuorokautisen päiväkodin Kalasatamassa, jossa hoidetaan muun muassa vuorotöissä käyvien lapsia.

– Siellä 20 lastenhoitajaa huolehtii 75 lapsesta, joista nuorin on vasta 10-kuukautinen. Kukaan suomalainen ei maksa 289 euroa enempää kuukaudessa lapsenhoidosta, toimittaja kertoo.

Suomessa tuetaan perheitä muun muassa tarjoamalla kaikille edullista päivähoitoa sekä maksamalla lapsilisiä.

Saksalaisille kerrotaan myös Suomen koululaitoksesta ja sen menestyksestä kansainvälisissä vertailuissa. Etenkin Wilma-oppilashallintojärjestelmä nostetaan esille ansioiksi siitä, että koululaisten etäopiskelu saatiin toimimaan koronapandemian aikana.

Lopuksi Strittmatter päätyy luonnollisesti suomalaiseen saunaan. Sellaiseksi valikoituu Rajaportin yleinen sauna Tampereen Pispalassa.

– Saunan ei pitäisi olla osa tätä tarinaa. Aivan liian kliseistä. Mutta kun melkein jokainen haastateltavani kysyi aina lopuksi, että ”olethan ehtinyt käydä saunassa?”, Strittmatter perustelee valintaansa.

Rajaportin sauna Tampereen Pispalassa.

Rajaportin saunaa toimittaja kuvailee pimeäksi luolaksi, jossa kuusi-seitsemän miestä istuu tiivisti vierekkäin lauteilla.

– Koronavirus? Ei se pärjää näissä löylyissä, he vakuuttelevat. Eikä sen puoleen porukan saksalainenkaan, tunnustaa Strittmatter.

Saunaopas Matti Kemi vie hänet saunomaan myös Näsijärven rannalle, jossa Kemi kertoo, kuinka jopa miljonäärit haluavat tulla yleiseen saunaan päästäkseen yksinäisyydestä.

– Matti Kemi asettelee saunamyssyään ja toteaa: ”saunassa jokainen on lopulta alaston”. Olemme molemmat hiljaa ihon höyrytessä syksyn viileydessä tuntien kuinka onnellisuus hiipii sisäämme, päättää Strittmatter tarinansa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?