Armenia ja Azerbaidzhan ovat jatkaneet sotatoimia – molemmat syyttävät jälleen toisiaan tulitauon rikkomisesta - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Armenia ja Azerbaidzhan ovat jatkaneet sotatoimia – molemmat syyttävät jälleen toisiaan tulitauon rikkomisesta

Lähes 500 ihmistä on kuollut viime viikkojen taisteluissa.

12.10. 16:22

Armenia ja Azerbaidzhan ovat jatkaneet toistensa pommittamista yön ja maanantaiaamun aikana, AFP:n toimittaja ja kuvaaja kertovat. Tykistötulen ääniä on kuulunut rintamalinjan molemmilla puolilla.

Azerbaidzhanin puolustusministeriö syytti armenialaisia lauantaina solmitun tulitauon rikkomisesta ja Azerbaidzhanin armeijan asemiin hyökkäämisestä. Ministeriön mukaan azeriarmeija "tuhosi suuren määrän vihollistaistelijoita", yhden T-72-panssarivaunun ja kolme Grad-raketinheitintä.

Armenian puolustusministeriön tiedottaja Shushan Stepanyan taas kertoi Azerbaidzhanin ampuvan ankaraa tykistötulta eteläisellä rintamalla tulitauon vastaisesti.

– Vihollinen kärsi suuria mies- ja kalustotappioita, Stepanyan sanoi ilman tarkempia yksityiskohtia.

Molemmat maat ovat syyttäneet toisiaan siviilialueiden pommittamisesta ja kaksi viikkoa kestäneiden levottomuuksien lietsomisesta. Lauantaina maat solmivat Venäjän johdolla tulitauon, jonka rikkominen alkoi heti.

Lähes 500 ihmistä on kuollut viime viikkojen taisteluissa, ja heistä yli 60 on ollut siviilejä. Luku perustuu osapuolten kertomiin tietoihin kuolemantapauksista.

Maiden välejä on jo vuosikymmeniä kiristänyt Vuoristo-Karabahin tilanne. Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin liitti armeniankielisten asuttaman alueen Azerbaidzhaniin. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vuonna 1992 Armenia hyökkäsi Vuoristo-Karabahiin ja otti sen takaisin itselleen.

Kansainvälisen oikeuden mukaan Vuoristo-Karabah kuuluu edelleen Azerbaidzhanille. Myös Venäjä on tätä mieltä.

Viime aikoina tilannetta on mutkistanut se, että Azerbaidzhan on halunnut tukijansa Turkin mukaan neuvottelupöytään. Tähän asti neuvotteluja on käyty niin sanotun Minskin ryhmän eli Ranskan, Venäjän ja Yhdysvaltojen johdolla. Venäjä ei halua, että Turkki pääsee kasvattamaan vaikutusvaltaansa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?