Suomalaistutkija näkee tilanteen Armenian ja Azerbaidzhanin välillä erittäin huolestuttavana: ”Täyden sodan partaalla” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Suomalaistutkija näkee tilanteen Armenian ja Azerbaidzhanin välillä erittäin huolestuttavana: ”Täyden sodan partaalla”

Armenian ja Azerbaidzhanin välinen tilanne on tulehtuneempi kuin moneen vuoteen.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta arvioi, että Azerbaidzhan ja Armenia ovat lähempänä sotaa kuin useaan vuoteen.­

27.9. 21:38

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta näkee Armenian ja Azerbaidzhanin välisen konfliktin Etelä-Kaukasiassa sijaitsevan Vuoristo-Karabahin alueella erittäin huolestuttavana.

Vuoristo-Karabahissa asuvat armenialaiset separatistit ja Azerbaidzhanin joukot ovat molemmat tehneet iskuja perinteisten rajalinjojen yli, ja iskuissa väitetään kuolleen siviilejä rajan molemmin puolin. Molemmat osapuolet ovat syytelleet toisiaan väkivaltaisuuksien aloittamisesta.

Pysäytyskuva Armenian puolustusministeriön videolta, jossa Armenian sotajoukkojen väitetään tuhonneen azerbaidzhanilaisen panssarivaunun Vuoristo-Karabahin alueella.­

Armenian ja Azerbaidzhanin välit ovat jo pitkään olleet jäätävät, mutta viikonlopun aikana tilanne on kiristynyt äärimmilleen. Armenia ja Armenian hallussa (Azerbaidzhanin valtion alueella) oleva Vuoristo-Karabah julistivat sunnuntaina jo yleisen liikekannallepanon kaikille yli 18-vuotiaille miehille.

– Tilanne on vakavampi kuin moneen vuoteen. Nyt iskuissa on edetty pidemmälle kuin edellisinä vuosina. Kun tilanne on tuossa pisteessä, se voi eskaloitua pienimmästäkin. Näyttää pahalta, siellä ollaan täyden sodan partaalla, Alaranta arvioi.

Azerbaidzhan ja Armenia ovat kamppailleet Vuoristo-Karabahista jo kauan. Neuvostojohtaja Josif Stalin liitti alueen aikanaan Azerbaidzhaniin, mutta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Armenia hyökkäsi vuonna 1992 Vuoristo-Karabahiin ja otti sen takaisin itselleen.

Alaranta ei osaa sanoa, miksi konflikti nousi räjähdyksen partaalle juuri nyt.

– Jo puolen vuoden ajan konfliktinen jännite alueella on ollut koholla. Viimeksi kesällä oli samannäköistä toimintaa.

Alaranta viittaa heinäkuussa maiden välisellä rajalla käytyihin taisteluihin, joissa kuoli noin 20 sotilasta.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta pitää Armenian ja Azerbaidzhanin välistä sapelinkalistelua huolestuttavana, joskaan mahdollinen laajempi konflikti tuskin koskisi Suomea.­

– Olettaisin, että tähän sisältyvät myös sisäpoliittiset syyt. Kummallakin puolella rajaa pyritään osoittamaan kansalle vahvaa johtajuutta.

Alaranta sanoo, että konfliktilla ei ole suoraa vaikutusta Suomeen, vaikka jännite räjähtäisi sodaksi asti. Suomi voisi joutua välillisesti osalliseksi konfliktiin vain, jos EU, Venäjä ja alueen vahva toimija Turkki ajautuisivat koviin erimielisyyksiin konfliktin syistä, ratkaisusta ja seurauksista.

Toisaalta Syyrian sota toimi esimerkkinä, että vaikka EU ja Venäjä olivat konfliktissa ”eri puolilla”, välirikkoa ei tullut.

– Nyt Turkki ilmoitti heti seisovansa Azerbaidzhanin tukena, ja Venäjällä puolestaan on suhteita Armeniaan. Jos haluaa asiasta näkeä lohdullisen puolen, niin Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ilmoitti heti vaativansa tulitaukoa ja osapuolten paluuta neuvottelupöytään. Myös Turkki ja Venäjä ovat jo neuvotelleet kovasti, Alaranta sanoi.

Armenian pääkaupungissa Jerevanissa värvättiin jo ensimmäiset vapaaehtoiset palvelukseen. Maassa julistettiin sunnuntaina yleinen liikekannallepano yli 18-vuotiaille miehille.­

Alaranta arvioi, että Syyrian sodan kaltaista pakolaistulvaa Eurooppaan ei tulisi, vaikka jännite purkautuisi täysimittaiseksi sodaksi.

– Sotatoimet aiheuttaisivat todennäköisesti pakolaisuutta maiden sisällä. Rajaseudulla asuvat azerbaidzhanilaiset varmaankin hakeutuisivat syvemmälle maahan, ja Vuoristo-Karabahin alueelta pakolaisuus suuntautuisi Armeniaan. Pakolaisuutta muihin maihin ei ehkä kohdistuisi, korkeintaan jonkin verran Turkkiin ja Venäjälle, Alaranta mietti.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?