Taistelut kiihtyvät Vuoristo-Karabahissa – Azerbaidzhan pommitti pääkaupunki Stepanakertia - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Taistelut kiihtyvät Vuoristo-Karabahissa – Azerbaidzhan pommitti pääkaupunki Stepanakertia

Kummankin osapuolen mukaan yhteenotoissa on kuollut siviilejä.

Armenialaissotilas käveli Vuoristo-Karabahin raja-alueella huhtikuussa 2016. Arkistokuva.­

27.9. 10:20 | Päivitetty 27.9. 12:54

Etelä-Kaukasiassa Vuoristo-Karabahin separatistijohto on julistanut alueelle poikkeustilan ja määrännyt sotilasjoukot valmiuteen. Separatistit ja Azerbaidzhanin joukot iskivät toisiaan vastaan aiemmin tänään.

Molemmat osapuolet ovat syytelleet toisiaan väkivaltaisuuksien aloittamisesta ja väittävät vain vastanneensa vastapuolen iskuun. Vuoristo-Karabahin johdon mukaan Azerbaidzhan alkoi pommittaa alueen etulinjaa ja siviilikohteita, mukaan lukien alueen pääkaupungissa Stepanakertissa, minkä seurauksena separatistit muun muassa ampuivat alas kaksi Azerbaidzhanin sotilashelikopteria ja kolme lennokkia.

Azerbaidzhanin puolustusministeriö kieltää syytökset ja sanoo aloittaneensa vastahyökkäyksen ”hillitäkseen Armenian taistelutoimia ja taatakseen kansalaisten turvallisuuden”. Presidentinkanslian tiedottajan mukaan armenialaisjoukot olivat rikkoneet tulitaukosopimusta ja hyökänneet Azerbaidzhanin joukkoja vastaan.

Sekä Armenian separatistit että Azerbaidzhan ovat ilmoittaneet, että iskuissa kuoli siviilejä. Azerbaidzhanin liikenneministeriö ilmoitti rajoittaneensa verkkoliikennettä maassa ”estääkseen Armenian provokaatiot”.

Venäjä vaati pian iskujen jälkeen välitöntä tulitaukoa alueelle ja keskusteluja tilanteen vakauttamiseksi.

Konflikti on kestänyt vuosikymmeniä

Azerbaidzhan ja Armenia ovat kamppailleet Vuoristo-Karabahista jo kauan. Neuvostojohtaja Josif Stalin liitti alueen aikanaan Azerbaidzhaniin, mutta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Armenia hyökkäsi vuonna 1992 Vuoristo-Karabahiin ja otti sen takaisin itselleen. Suuri osa Vuoristo-Karabahissa asuneista azereista joutui pakolaisiksi, ja osa heistä asettui nykyisen rajaviivan tuntumaan.

1990-luvulla käydyssä sodassa kuoli noin 30 000 ihmistä.

Azerbaidzhan on käyttänyt paljon rahaa sotavarustukseensa ja toistuvasti vannonut ottavansa alueen takaisin haltuunsa voimakeinoin, kun taas Armenia on sanonut puolustavansa aluetta. Vuoristo-Karabah on julistautunut itsenäiseksi, mutta se on hyvin riippuvainen Armeniasta.

Rauhanneuvottelut ovat olleet tuloksettomia

Nyt yhteenotot ovat vakavimpia sitten vuoden 2016. Neuvottelut sovun saavuttamiseksi ovat olleet pysähdyksissä vuoden 1994 tehdyn tulitaukosopimuksen jälkeen. Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat ovat pyrkineet välittämään rauhanneuvotteluita Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) Minskin ryhmänä, mutta tulosta ei ole syntynyt.

Perjantaina Azerbaidzhanin presidentti Ilham Alijev syytti Armeniaa rauhanneuvotteluiden horjuttamisesta.

Heinäkuussa maiden välisellä rajalla, satojen kilometrien päässä Vuoristo-Karabahista, käydyissä taisteluissa kuoli ainakin miltei parikymmentä sotilasta. Tuolloin Azerbaidzhan uhkasi iskeä Armenian ydinvoimalaan, jos Armenia hyökkää strategisiin kohteisiin.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres vaati heinäkuussa välitöntä ja kokonaisvaltaista tilanteen rauhoittamista Azerbaidzhanin ja Armenian välillä sekä maiden paluuta neuvottelupöytään. Pääsihteeri keskusteli asiasta erikseen puhelimessa sekä Azerbaidzhanin Alijevin että Armenian pääministerin Nikol Pashinianin kanssa. Guterres myös ilmaisi täyden tukensa Etyjin pyrkimyksille lieventää maiden välisiä jännitteitä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?