”Suomalainen keskitysleiri” vaeltaa taas Karjalassa – kulissileiriä tyrkytetty moneen paikkaan - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

”Suomalainen keskitysleiri” vaeltaa taas Karjalassa – kulissileiriä tyrkytetty moneen paikkaan

Tuoreimman tiedon mukaan elokuvalavasteista koottava ”suomalainen keskitysleiri” aiotaan pystyttää Äänisen rannalle Aitniemeen.

Keskitysleiriä esittävien elokuvalavasteiden pystytys ehdittiin jo aloittaa Kontupohjassa, mutta nyt leiri onkin tulossa Aitniemeen. Lavasteet ovat peräisin Vesuri-elokuvasta.

21.9.2020 13:52

Venäjän Karjalassa on etsitty koko kuluneen kesän ajan paikkakuntaa, joka suostuisi ottamaan mailleen elokuvalavasteista koottavan ”suomalaisen keskitysleirin”.

Kyse on venäläisen Vesuri-elokuvan leirilavasteista, jotka aiotaan käyttää uudelleen isänmaallisen sotahistoriallisen nähtävyyden pohjaksi.

Elokuvalavasteiden pohjalle suunniteltu kulissileiri on herättänyt voimakasta vastustusta niillä paikkakunnilla, minne sitä on yritetty pystyttää Venäjän Karjalassa.

Ensin leiriä yritettiin pystyttää Säitämän kylään ja sitten Kontupohjaan, aivan kaupungin paraatipaikalle Äänisen rannalle. Paikallisten asukkaiden vastustuksen vuoksi rakennustyöt Kontupohjassa keskeytettiin kuitenkin kesäkuussa.

Seuraava käänne tapahtui heinäkuussa, kun leirin kerrottiin nousevan Lahdenpohjan kaupungin tuntumassa sijaitsevan sotahistoriallisen museon yhteyteen.

Sijoituspaikaksi kaavailtiin Gora Filinaa eli Huuhanmäen kallioluolassa sijaitsevaa museota, joka tuli muutaman vuosi sitten Suomessa tunnetuksi mielikuvituksellisesta sotahirvi-tarinastaan.

Museo väitti Neuvostoliiton kouluttaneen hirviä puna-armeijan salaiseksi aseeksi ennen talvisotaa ja kuviakin hirvistä oli esillä, mutta sittemmin koko tarina paljastui netissä kiertäneen aprillipilan pohjalle rakennetuksi legendaksi.

Vesuri-elokuva kertoo dramatisoidun tarinan suomalaisten yläpitämälle siviilileirille jatkosodan aikana joutuneista neuvostolapsista Venäjän Karjalassa.

Karjalan tasavallan Respublika-uutistoimisto ehti jo uutisoida heinäkuussa, että Karjalan lapsiasiamies Gennadi Sarajev oli vahvistanut ”suomalaisleirin” sijoittamisen Huuhanmäen museon yhteyteen.

Sarajevin mukaan Lahdenpohja sopisi keskitysleirin näköisversion sijoituspaikaksi, koska kaupunki on jo entuudestaan turistien suosiossa.

– Toisekseen alueella sijaitsi todellakin sotien aikana yksi suomalainen keskitysleiri, Sarajev sanoi haastattelussa.

Venäjän Karjalassa on puhuttu keskitysleiriprojektin yhteydessä keskitysleiri-nimellä kaikista Suomen armeijan hallinnoimista leireistä, olivatpa ne sitten sotavankileirejä tai siviiliväestölle tarkoitettuja leirejä. Lars Westerlundin toimittamasta vankileirien käsikirjasta käy ilmi, että Lahdenpohjassa toimi jatkosodan aikana yksi sotavankileirin alaleiri.

Syyskuussa tuli puolestaan julki seuraava käänne, kun Karjalan tiedotusvälineet uutisoivat keskitysleirin pystytyspaikan olevankin Aitniemessä eli venäläisittäin Vatnavolokin kylässä Äänisen rannalla Kontupohjan piirissä.

Kondopozhski krai -sivusto kertoi, että leirin sijoituspaikaksi on valittu yksityisen liikemiehen Aleksandr Koroljovin omistama maa-alue. Koroljovilla on matkailualan yritys Karelija-tur. Uutissivuston tulkinnan mukaan yksityisomisteinen maa takaa hankkeen onnistumisen paremmin ainakin siltä osin, että leirin vastustajien on vaikeampi valittaa siitä.

7x7-sivustolle leirin viimeisimmästä sijoituspaikasta kirjoittaa toimittaja Tatjana Sminrova otsikolla: ”Yksityinen keskitysleiri” presidentin apurahalla. Smirnovan tietojen mukaan leirirakenteiden siirtäminen Aitniemeen on jo aloitettu.

Leirin sijoituspaikalle on kuitenkin pitkä ja hankalakulkuinen matka, joten esimerkiksi Smirnova itse ei ole vielä siellä käynyt. Paikalla sijaitsi lasten isänmaalliseen koulutukseen ja virkistykseen tarkoitettu pioneerileiri neuvostoaikana.

Hanketta ajaa lastensäätiö nimeltä Avoimet mahdollisuudet. Se on saanut projektiin avustusta myös Venäjän presidentin nimikkorahastosta.

Ideana on muistuttaa nykyisille venäläisille koululaisille Suomen armeijan ylläpitämistä keskitysleireistä, joille koottiin jatkosodan aikana 1941–44 poliittisesti epäilyttävänä pidettyjä neuvostokansalaisia nykyisen Venäjän Karjalan tasavallan alueella.

Kulissileirin vastustajien mielestä elokuvalavasteiden pohjalle perustettava leiri ei täytä historiallisen muistokohteen laatuvaatimuksia. Osa vastustajista ei myöskään ymmärrä, miksi juuri suomalaisleireistä pitäisi tehdä lapsille kasvatuksellinen vierailukohde, kun Venäjällä olisi omiakin Gulag-leirejään muisteltavanaan.

Vesuri-elokuva kertoo draaman keinoin suomalaisleireille päätyneiden alaikäisten neuvostolasten elämästä, mutta suuresta ennakkojulkisuudesta huolimatta se ei ole päässyt Karjalassa laajempaan teatterilevitykseen.

Korjaus 21.09. klo 14.27 Korjattu Huuhkanmäki muotoon Huuhanmäki. Kumpaakin muotoa esiintyy, mutta Huuhanmäki on alkuperäinen suomalainen muoto.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?