Näin koronan toinen aalto vyöryy nyt Euroopassa: ”Me yksinkertaisesti viivästytimme kaikkea” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Näin koronan toinen aalto vyöryy nyt Euroopassa: ”Me yksinkertaisesti viivästytimme kaikkea”

Kesä oli Euroopassa koronan suhteen verrattain rauhallinen, mutta syksyn mittaan rajoituksia on jouduttu ottamaan uudelleen käyttöön.

8.9. 10:45

Euroopassa kesä oli suhteellisen rauhallinen kevääseen nähden: koronaepidemia hiipui, rajoituksia purettiin, matkustelemaan pääsi taas, eivätkä ihmiset enää jaksaneet noudattaa terveysviranomaisten suosituksia turvaväleistä ja käsihygieniasta yhtä orjallisesti kuin keväällä.

Kun elämä yritti palata takaisin vanhoille uomilleen, pandemia ottikin uudelleen tuulta purjeisiin. Uusien tapausten määrä lähti elokuussa nousukiitoon monissa maissa.

5. elokuuta Ranskassa rekisteröitiin lähes 1 700 uutta tartuntaa, mikä oli suurin määrä maassa kahteen kuukauteen. Ranska oli alkanut purkaa rajoituksiaan kesäkuun alussa, jolloin suljettuina olleet ravintolat, kahvilat ja baarit avasivat ovensa.

Myös muun muassa Italiassa, Saksassa, Belgiassa, Bulgariassa, Pohjois-Makedoniassa, Puolassa, Kroatiassa, Kreikassa ja Britanniassa tartuntakäyrät ovat kääntyneet uudelleen ylöspäin.

Ihmisiä terasseilla Barcelonassa 6. syyskuuta.­

Erityisen pahasti toinen aalto on lähtenyt vyörymään Espanjassa, jossa on nyt raportoitu jo yli puoli miljoonaa koronatapausta.

5. elokuuta Espanjassa todettiin vuorokauden aikana 1 772 uutta tartuntaa, mikä oli suurin lukema sitten kesäkuun, jolloin koronarajoituksia alettiin Espanjassa purkaa. Nyt kahden viime viikon aikana maassa on rekisteröity keskimäärin 7 000–8 000 uutta tartuntaa päivässä, ja The New York Times kertoo, että asiantuntijat pelkäävät sen tarkoittavan uutta aaltoa koko mantereella.

Marjukka Myllärniemi.­

Samaa arvelee myös keuhkolääkäri, Helsingin yliopiston professori Marjukka Myllärniemi. Tuoreessa blogikirjoituksessaan hän varoittaa ”toisen aallon kiihtymisvaiheesta” ja pelkää tilanteen olevan huonompi myös Suomessa jo kuukauden sisällä.

– Näin se on mennyt muuallakin maailmassa, Myllärniemi sanoo.

Väkilukuun suhteutettuna Espanjassa on rekisteröity liki kaksi kertaa niin paljon tartuntoja kuin esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa. Espanja kuuluu pahiten koronasta kärsineisiin maihin Euroopassa.

Yliopiston opiskelijat aloittelivat lukuvuotta Pamplonassa Espanjassa syyskuun alussa.­

Washington Postin mukaan asiantuntijat arvioivat, että Espanjan virhe oli se, että yhteiskunta avattiin niin nopeasti ilman, että tartuntaketjujen jäljittämiseen olisi panostettu tarpeeksi.

Epidemiologien mukaan Espanjassa tartunnat ovat alkusyksystä levinneet suurelta osin sellaisissa tapahtumissa, jotka pandemian alkuvaiheessa oli kielletty, kuten perhejuhlissa ja yökerhoissa. Muita selittäviä tekijöitä Espanjan pahentuneelle tilanteelle ovat muun muassa turismin ja matkailun lisääntyminen sekä päätös palauttaa vastuu viruksen torjunnasta alueviranomaisille maanlaajuisen sulkutilan päätyttyä.

Osa tartuntamääristä selittyy myös kasvaneella testauskapasiteetilla.

Edinburghin yliopiston epidemiologi, professori Mark Woolhouse totesi CNN:lle, että kevään kovat rajoitustoimet hidastivat epidemian kulkua hetkeksi ja ”ne vain siirsivät ongelmaa pari kuukautta eteenpäin”.

– Nyt kohtaamme maaliskuussa olleen ongelman, jossa virus on olemassa ja se voi aiheuttaa suuren epidemian aivan kuten maaliskuussakin. Siinä mielessä emme ole päässeet eteenpäin lainkaan – me yksinkertaisesti viivästytimme kaikkea, Woolhouse sanoi.

Madridin terassit olivat auki 7. syyskuuta.­

Koronaa levittävät nyt pääasiassa nuoret, ja huolena on, että he tartuttavat taudin riskiryhmään kuuluville. New York Times kertoo, että koronatautiin sairastuneiden mediaani-ikä on Espanjassa pudonnut noin 60:sta 37:een.

Espanjassa suhtaudutaan nihkeästi ajatukseen uudesta, totaalisesta sulkutilasta, mutta monia muita toimia epidemian hillitsemiseksi on tehty. Madridissa esimerkiksi koulun aloitusta on osittain lykätty ja joissain paikoissa yökerhoja on suljettu. Myös maskit on määrätty pakollisiksi tietyissä tilanteissa, ravintoloiden asiakaspaikkoja on vähennetty ja suuret kokoontumiset kielletty.

Myös Ranskassa, jossa koronarajoitukset olivat keväällä Euroopan tiukimpia, uutta ”lockdownia” halutaan välttää kaikin keinoin, sillä se olisi tuhoisa maan taloudelle. Osassa Ranskaa esimerkiksi kasvomaskien käytöstä on tullut pakollista.

Euroopassa on huomattu, että toinen aalto näyttää ainakin vielä poikkeavan ensimmäisestä yhdellä merkittävällä tavalla: nyt harvempi kuolee tautiin, eivätkä teho-osastot ole niin täynnä kuin keväällä. Jotkut asiantuntijat ovat arvelleet, että korona olisi heikentynyt, mutta asiasta ei ole yksimielisyyttä.

– Virus ei näyttäisi sairastuttavan enää niin voimakkaasti, eikä se vaikuta olevan yhtä tappava kuin epidemian alkuvaiheessa. Se muistuttaa enemmän muita hengitystieinfektioita, sanoi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin ylilääkäri, lääkintäpäällikkö Eero Hirvensalo Ylelle viime perjantaina.

CNN:n Johns Hopkinsin yliopiston tilastoihin perustuvan analyysin mukaan kuolemantapauksia todetaan Euroopassa nyt seitsemässä päivässä keskimäärin 300, kun huhtikuun alussa lukema oli noin 4 000.

Koronatartuntojen määrä on viime viikkoina noussut myös Suomessa, mutta tehohoidossa se ei näy. Esimerkiksi viime perjantaina koronaviruksen vuoksi oli koko Suomessa tehohoidossa vain yksi ihminen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?