Korona leviää Euroopassa vauhdilla, mutta vie yhä harvemmin sairaalaan tai hautaan – ”Jotakin on muuttunut merkittävästi” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Korona leviää Euroopassa vauhdilla, mutta vie yhä harvemmin sairaalaan tai hautaan – ”Jotakin on muuttunut merkittävästi”

Koronaviruksen vuoksi sairaalaan joutuneiden ja kuolleiden määrän vähenemistä on selitetty useilla tekijöillä. Asiantuntijat kuitenkin varoittavat, että tämänhetkisestä tilanteesta ei tulisi vetää liian hätäisiä johtopäätöksiä.

8.9. 7:35

Kesän kääntyessä syksyyn koronavirustartuntojen määrät ovat nousseet eri puolilla Eurooppaa siinä määrin, että useissa maissa on puhuttu epidemian toisesta aallosta. Jotakin vaikuttaa kuitenkin muuttuneen kevään pahimpiin aikoihin verrattuna, sillä viruksen aiheuttaman covid-19-taudin vuoksi sairaalaan joutuneiden ja kuolleiden määrät eivät ole kasvaneet tartuntamäärien kanssa samaan tahtiin.

– Jotakin on muuttunut merkittävästi, Espanjan Alicantessa sijaitsevan Miguel Hernández -yliopiston kansanterveyden professori Ildefonso Hernández toteaa The Times -lehden sunnuntaina julkaisemassa artikkelissa.

Poliisi jakoi ilmaisia kasvomaskeja metroasemalla Madridissa elokuun puolivälissä.­

Viruksen toisesta aallosta on puhuttu etenkin Espanjassa, jossa tartuntojen määrät lähentelivät elokuun lopulla jo maaliskuun lopun noin 10 000 tapauksen huippulukemia. Muutoksesta kielii kuitenkin se, että kun Espanjassa tilastoitiin maalis-huhtikuun taitteessa lähes 1 000 koronan aiheuttamaa kuolemantapausta päivässä, viime viikolla kuolleiden määrä pysytteli perjantain lukemaa (184 kuolemaa) lukuun ottamatta noin 30–60 tapauksessa päivää kohti.

Vastaava kehitys on ollut nähtävissä myös Britanniassa, jossa tartuntojen määrät ovat jälleen kohonneet toukokuun tasolle, mutta kuolemat ovat sen sijaan jääneet viime viikkoina noin 10–20:een päivittäiseen tapaukseen. Vielä toukokuussa koronavirus vei Britanniassa päivittäin hengen 200–500 ihmiseltä.

Sairaalaan ja tehohoitoon joutuneiden määrät romahtivat Euroopassa

Suotuisan kehityksen yleisyys Euroopassa saa tukea Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen ECDC:n julkaisemista, sairaala- sekä tehohoitoa koskevista tilastoista.

Esimerkiksi Ranskassa koronaviruksen vuoksi sairaalahoidossa oli huhtikuun ensimmäisenä päivänä 25 543 ihmistä. Tehohoitopotilaita samalle päivälle tilastoitiin 5 940.

Viimeisimmät tilastotiedot ovat viime viikon keskiviikolta, jolloin Ranskassa oli koronan vuoksi sairaalassa 4 632 ihmistä ja tehohoidossa 446 potilasta. Ero huhtikuun alkuun on merkittävä etenkin siksi, että Ranskassa päivittäin todettujen koronatartuntojen määrät ovat olleet viime päivinä roimasti suurempia (noin 7 000–9 000 tapausta päivässä) kuin keväällä (noin 4 000–5 000).

Kasvomaskeista on tullut koronapandemian myötä yleinen näky Euroopan kaupunkien katukuvassa. Kuva Ranskan Bordeaux’sta lauantailta.­

Euroopassa viruksesta pahiten kärsineisiin maihin kuuluvassa Italiassa tartuntojen määrät on saatu pidettyä kevättä paremmin kurissa. Sairaalaan ja tehohoitoon päätyneiden määrät ovat kuitenkin romahtaneet niitä huomattavasti vauhdikkaammin.

Muutos on nähtävissä myös pienemmissä maissa kuten Tanskassa, jossa päivittäisten tartuntojen määrät ovat viime päivinä olleet noin 100–200, mikä on karkeasti laskettuna puolet huhtikuun alun määristä. Tanskassa oli huhtikuun alussa sairaalahoidossa 535 koronapotilasta ja tehohoidossa 146, mutta viime viikon alussa vastaavat lukemat olivat enää 20 ja 4.

Kyse useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta?

Asiantuntijat ovat esittäneet ilmiölle useita mahdollisia selityksiä.

– Nyt testataan enemmän, ja positiivisia tuloksia tulee enemmän. Mutta tapaukset eivät johda enää yhtä usein kuolemaan. Sama kaava toistuu kaikkialla Euroopassa sitä mukaa kun virusta löydetään voimakkaasti laajentuneessa testauksessa. Mutta kuolemien ja tehohoidossa olevien määrät eivät ole olleet samassa suhteessa, professori Hernández sanoo Timesille.

Espanjalaismieheltä otettiin koronavirusnäyte Madridiin avatussa väliaikaisessa testauspisteessä elokuun puolivälissä.­

Monissa maissa tartuntoja on löydetty nyt enemmän nuorilta aikuisilta, jotka harvemmin sairastuvat vakavasti tai kuolevat koronavirukseen. Esimerkiksi Italiassa viruksen saaneiden keski-ikä on pudonnut 60 vuodesta suunnilleen puolella.

– Monet hauraista ja haavoittuvaisista vanhemman ikäpolven edustajista ovat jo kuolleet. Sitä osaa väestöstä ei enää ole. Ja nyt vanhemmat ihmiset myös varautuvat paremmin. Parempi sairaalahoito auttaa myös vähentämään kuolemia, Hernández arvioi.

Muuallakin kehitystä on selitetty hoidon paranemisella ja hoitohenkilökunnan lisääntyneellä tietoisuudella koskien viruksen käyttäytymistä. Lisäksi apua on tullut jo aiemmin käytössä olleista lääkkeistä, joiden tutkimukset ovat vahvistaneet auttavan potilaan hengissä pitämisessä.

Myös kasvomaskeilla ja turvavälien pitämisellä on arvioitu olevan vaikutusta kuolemien määrään. Maskien toimivuudesta tartuntojen ehkäisyssä on erimielisiä arvioita, mutta niiden uskotaan vähintään hillitsevän ihmisestä toiseen siirtyvien viruspartikkelien määrää, jolla taas on arvioitu olevan vaikutusta sairastumisen vakavuuteen.

Jalankulkija käveli kasvomaskeja myyvän liikkeen ohi Skotlannin Glasgow’ssa viime viikolla.­

Espanjassa kasvomaskeja koskevat määräykset ovat olleet Euroopan tiukimpiin kuuluvia. Tartuntojen määrän uutta, vauhdikasta kasvua on kuitenkin selitetty maskien holtittomalla käytöllä sekä muiden rajoitustoimien liian varhaisella purkamisella.

Timesin mukaan asiantuntijat eivät ole yksimielisiä siitä, mitkä näistä tekijöistä ovat pääasiassa vaikuttaneet vakavien sairastumisten ja kuolemien vähenemiseen, mutta todennäköisenä pidetään, että kyse on useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta.

Vastaavia selityksiä tilanteen muuttumiselle ovat antaneet myös tiedelehti New Scientistille sekä lääketieteen julkaisulle Statille puhuneet asiantuntijat.

Asiantuntijat varoittavat liian hätäisistä johtopäätöksistä

Britanniassa tehohoitoa tutkiva Icnarc-keskus kertoi hiljattain raportissaan niin ikään tehohoitopotilaiden määrän ja kuolleisuuden romahtamisesta. Bristolin yliopiston professori Tim Cook kuitenkin varoittaa vetämästä liian hätäisiä johtopäätöksiä.

– Icnarcin raportissa – tai laajemmin muuallakaan – ei ole tullut ilmi mitään siihen viittaavaa, että virus olisi muuttumassa vähemmän kuolettavammaksi, Cook sanoo Timesille.

Ikäihmisten pelätään joutuvan alttiimmiksi koronavirukselle jälleen talven tultua. Kuva Britannian Peterboroughista elokuun alusta.­

Cook muistuttaa, että talven lähestyessä useimmat viettävät enemmän aikaa sisätiloissa, jolloin myös iäkkäämmät sekä muihin riskiryhmiin kuuluvat perheenjäsenet altistuvat enemmän tartunnoille. Hänen mukaansa odotettavissa voi jälleen talven tullessa olla muutos tartuntoja eniten saavissa ryhmissä – ja sitä mukaa myös kuolemissa.

– Olisi hyvin vaarallista levittää ajatusta siitä, että virus olisi ”kuivumassa kasaan”, Southamptonin yliopiston tutkija Michael Head puolestaan sanoo.

Myös barcelonalainen globaalin terveystieteen professori Pedro Alonso pelkää talven kääntävän tilanteen jälleen toiseen suuntaan, sillä vakavalle sairastumiselle ja kuolemalle alttiita on yhä paljon.

– Mielestäni nyt on olemassa todellinen riski. Ennemmin tai myöhemmin virus pääsee käsiksi ikäihmisiin, Alonso arvioi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?