Asiantuntija Malmön mellakoista: Ihmiset odottivat syytä lähteä liikkeelle – ”On tahoja, jotka haluavat provosoitua” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Asiantuntija Malmön mellakoista: Ihmiset odottivat syytä lähteä liikkeelle – ”On tahoja, jotka haluavat provosoitua”

Erikoistutkija Pasi Saukkonen ei usko, että vastaavia mellakoita voitaisiin nähdä Suomessa.

­

31.8. 6:40

Malmön kaupunki Skånessa, Etelä-Ruotsissa, on viime vuosina ollut usein uutisissa levottomuuksiensa ja jengirikollisuutensa vuoksi. Tuorein tapaus on viime perjantailta, kun muslimien pyhän kirjan Koraanin poltosta raivostuneet ihmiset rynnivät kaupungin kaduille riehumaan ja sytyttämään tulipaloja.

Ruotsalaisen Dagens Nyheter -sanomalehden mukaan Koraanin polttivat tanskalaisen Stram Kurs -äärioikeistopuolueen edustajat Emilstorpin kaupunginosassa Malmössä. Lehden mukaan kaupungin Stortorget-torilla oli myös potkittu Koraania loukkaamistarkoituksessa.

Mellakat saivat alkunsa, kun äärioikestolaiset polttivat Koraanin Malmössä­

Ruotsi antoi perjantaina tanskalaisen äärioikeistolaisen puolueen puheenjohtajalle Rasmus Paludanille kahden vuoden maahantulokiellon. Hänen oli tarkoitus osallistua Malmössä muslimeita vastustavaan mielenosoitukseen. Paludan pyysi, että mielenosoittajat polttaisivat protestissa Koraanin.

Malmön poliisista kerrottiin uutistoimisto AFP:lle perjantaina, että Paludanin uskottiin rikkovan Ruotsin lakeja.

– Oli myös olemassa riski, että hänen käytöksensä uhkaisi yhteiskuntaa.

Perjantai-iltana alkaneissa ja myöhään yöhön jatkuneissa mellakoissa otettiin kiinni parikymmentä henkilöä. Ruotsin poliisi alkoi lauantaina tutkia useita poliisin väkivaltaisia vastustamisia, vahingontekoja ja tuhopolttoja.

Helsingin kaupungilla työskentelevän maahanmuuton ja kotoutumisen erikoistutkijan Pasi Saukkosen mukaan Malmön viimepäiväisiä tapahtumia on hankala yhdistää suoraan aikaisempiin Ruotsin levottomuuksiin tai esimerkiksi jengiväkivaltaan.

– Ennemmin yhdistän tämän sellaiseen kansainvälisempään kuvioon. On olemassa tahoja, jotka haluavat provosoida ja on olemassa epäilemättä myös tahoja, jotka haluavat provosoitua, Saukkonen sanoo.

Saukkosen mukaan tapahtumien toisella laidalla on äärioikeisto, joka pyrkii tietoisesti provosoimaan. Toisen osapuolen hahmottaminen on sen sijaan vaikeampaa. Saukkonen huomauttaa, että Malmön muslimiyhteisö on irtisanoutunut osallisuudestaan mellakointiin.

Maahanmuuton ja kotoutumisen erikoistutkija Pasi Saukkonen pitää Malmön perjantain mellakoita varsin pienimuotoisina.­

Muun muassa Malmön lähistöllä sijaitsevan Arlövin moskeijan imaami Samir Muric kertoi lauantaina ruotsalaiselle uutistoimisto TT:lle tuomitsevansa niin Koraanin polton kuin mellakoinninkin.

Muric sanoi tarkkailleensa mielenosoittajien käyttäytymistä, pukeutumista ja kielenkäyttöä. Jos he olisivat olleet uskontoaan harjoittavia muslimeja, he olisivat Muricin mukaan pitäneet taukoja ja rukoilleet ajallaan.

– Kukaan ei tehnyt niin. He myös kiroilivat paljon ja käyttäytyivät tavalla, joka viittaa siihen, etteivät he olleet uskontoaan harjoittavia muslimeja. Minun arvioni on, että he halusivat vain rähistä. He eivät olleet sellaisia ihmisiä, joita yleensä näen moskeijassa, Muric sanoi TT:lle.

Parikymmentä ihmistä otettiin kiinni Malmön perjantaisissa mellakoissa.­

Saukkonen arvelee, että mellakoihin on osallistunut ihmisiä, jotka ovat odottaneet syytä lähteä liikkeelle. Hän painottaa, että kyse on vain spekulaatiosta, eikä tarkkaa tietoa tapahtumien kulusta ole vielä saatavilla.

– Tätä tulkintaa kuitenkin tukee se, että siellä on ilmeisesti elänyt sellaista ajatusta, jossa poliisi olisi antanut luvan tälle mielenosoitukselle, jossa sitä Koraania potkittiin ja poltettiin. Poliisi kieltää, että näin olisi tapahtunut.

Saukkonen huomauttaa, että viime perjantaisten mellakoiden osallistujamäärät vaikuttavat verrattain pieniltä, vaikka vahinkoa onkin saatu paljon aikaan. Hän vertaa tapahtumia erityisesti Tukholman Husbyssa vuonna 2013 puhjenneisiin mellakoihin, jotka kestivät pari viikkoa ja jälki oli huomattavasti tuhoisampaa.

– Muistettakoon, että Rosengårdissa on enemmän ihmisiä kuin Iisalmessa. Jos siellä joitain satoja on kokoontunut rettelöimään, niin ei se vielä mikään massatapahtuma ole, Saukkonen toteaa.

Rosengård on Malmön kaupunginosa, joka rakennettiin 1960-luvulla osana Ruotsin niin kutsuttua miljoonaohjelmaa. Sen asukkaista yli 80 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia ja suurin osa työttömiä. Rosengård on tullut tutuksi Malmöä ravistelevien levottomuuksien näyttämönä.

Saukkosen mukaan Malmön rooli levottomuuksien näyttämönä on hieman ylikorostunut. Hänen mukaansa Malmön kaupunkisuunnittelun rakenne vaikuttaa siihen, että se nousee herkemmin esille mediassa kuin esimerkiksi Tukholma ja Göteborg.

– Etenkin Tukholman ja Malmön välillä on se ero, että monet Tukholman suurista lähiöistä ovat kaukana keskustasta. Malmössä taas esimerkiksi Rosengård on huomattavan lähellä kaupungin keskustaa, Saukkonen sanoo.

Rosengårdin alueella Malmössä yli 80 prosenttia asukkaista ovat maahanmuuttajataustaisia.­

Saukkonen ei näe, että Suomessa olisi nyt odotettavissa vastaavaa käyttäytymistä maahanmuuttajayhteisön keskuudessa kuin Ruotsissa. Hänen mukaansa on kuitenkin ”hyvä olla hereillä” ja seurata tilanteen kehittymistä.

– Ei ole odotettavissa, että ihan helposti mennään näin pitkälle. Monet peruselementit ehkäisevät tällaista ainakin toistaiseksi, Saukkonen toteaa.

Suomesta puuttuu Saukkosen mukaan todella suuret ja eristyneet lähiöt, joiden asukkailla on suurimmaksi osaksi sosiaalisia vaikeuksia, työttömyyttä ja köyhyyttä.

– Helsingin kaupungin sosiaalityö ja asuntopolitiikka ovat saaneet paljon tunnustusta. Mitä tulee maahanmuuttajiin, heitä on loppujen lopuksi hyvin vähän verrattuna muiden rikkaiden länsimaiden suuriin kaupunkeihin jopa pääkaupunkiseudulla.

Husbyn mellakat vuonna 2013 Tukholmassa jatkuivat parin viikon ajan.­

Saukkosen mukaan Ruotsissa on maahanmuuttajia huomattavasti enemmän kuin Suomessa, ja samaan aikaan heidän integroiminen osaksi yhteiskuntaa on ollut haastavaa.

– On ollut haasteita saada kaikki nämä ihmiset kokemaan olevansa ruotsalaisia ja antamaan oma panoksensa ruotsalaiselle yhteiskunnalle. Toisaalta haastavaa on ollut myös saada koko ruotsalainen yhteiskunta ymmärtämään, että nämä ihmiset ovat osa ruotsalaista yhteiskuntaa ja heillä on täysi oikeus olla siellä.

Lisäksi äärioikeiston historia Suomessa on Saukkosen mukaan heikko. Ruotsissa uusnatseja on ollut läpi sodanjälkeisen ajan, kun taas Suomessa nämä ovat pitkään olleet marginaalisia liikkeitä.

– Toki tänä päivänä näkyy selvästi, että eduskuntaa myöten on aika jyrkästi asioista ajattelevia ihmisiä, jotka helposti varmaan itse provosoivat tai tukevat provokaattoreita.

Saukkosen mukaan on vaikea nähdä, että lähitulevaisuudessa Suomessa oltaisiin samassa tilanteessa kuin Ruotsissa. Hänen mukaansa lähiökehityksen ja väestöryhmien välisten suhteiden kehityksen seuraaminen Suomessa on kuitenkin erittäin tärkeää.

– Varsinkin, kun tämä Suomessa syntynyt toinen sukupolvi alkaa kasvaa ja aikuistua, on tärkeää, että heillä on täysi mahdollisuus päästä eteenpäin elämässään ja heitä pidetään suomalaisina. Nämä asiat ovat sellaisia, jotka eivät tapahdu itsestään. Niistä täytyy pitää huolta, Saukkonen toteaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?