Näissä Euroopan maissa koronakuolemat ovat nousussa – täällä puhutaan jopa hälytysmerkistä - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Näissä Euroopan maissa koronakuolemat ovat nousussa – täällä puhutaan jopa hälytysmerkistä

Covid-19-taudista on tilastojen mukaan tullut vähemmän tappava kuin keväällä – tutkijat selvittävät syitä muutokseen.

28.8. 6:15

Suomen terveysviranomaiset julkaisivat tällä viikolla koronaepidemian liikennevalomallin. Se kertoo selkeästi, missä maissa tartunnan riski on suuri ja missä riski ei merkittävästi eroa Suomesta.

Mallia kuvaavalla kartalla hehkuu punaisena lähes koko Eurooppa. Vihreitä maita ovat Suomen lisäksi vain Viro, Latvia ja Unkari.

Tautitilanne on erityisen huolestuttava niissä maissa, joissa koronan vuoksi sairaalaan – joko osasto- tai tehohoitoon – joutuneiden määrä on noussut. Euroopan tartuntatautiviraston ECDC:n elokuun alkupuolen tilastoissa nämä maat olivat Bulgaria, Kroatia, Tshekki, Luxemburg, Romania ja Slovenia. ECDC luokittelee ne korkean riskin maiksi, sillä sairaalahoidon tarpeen kasvu on aina vahva osoitus taudin leviämisestä.

Myös taudista johtuvan kuolleisuuden nousu suhteessa koko väestöön on hälytysmerkki. Tässä tilastossa ECDC raportoi elokuun alussa merkittävää nousua Bulgariassa, Sloveniassa ja Kroatiassa, verrattuna edelliseen raportointijaksoon heinäkuussa.

Saksan tilastollisen keskusviraston mukaan Romania on Euroopan covid-kuolleisuustilastoissa silti yhä ykkönen: elokuun kahdella ensimmäisellä viikolla siellä raportoitiin kolme kuolemantapausta 100 000 asukasta kohti. Bulgariassa luku oli 1,6, Sloveniassa 0,4, Kroatiassa 0,4 – ja Suomessa 0,1. Tässä Saksan tilastokeskuksen taulukossa Belgian tilanne näyttää synkältä: siellä kuolemantapauksia oli 0,8 per 100 000 asukasta samana ajanjaksona.

Tilastoista selviää myös se, että tauti leviää monissa Euroopan maissa tällä hetkellä nopeasti. Näissä maissa ECDC ja Maailman terveysjärjestö WHO raportoivat torstaina yli 70 uutta tartuntaa kahdessa viikossa 100 000 asukasta kohden: Espanjassa, Moldovassa, Maltassa, Bosniassa, Montenegrossa, Luxemburgissa, Romaniassa, Pohjois-Makedoniassa, Armeniassa, Kroatiassa, Albaniassa ja Ranskassa.

Suomen liikennevalomallissa punaisella merkitään maat, joissa tämä sama taudin ilmaantuvuutta kuvaava luku on yli 25. Espanja on tässä tilastossa aivan omissa karmeissa lukemissaan: ilmaantuvuus on ECDC:n mukaan peräti 191,9 tapausta kahdessa viikossa per 100 000 asukasta.

Unkari on Suomen liikennevalomallissa vihreällä merkitty maa. Kuva terveysviranomaisten johtamasta harjoituksesta Budapestissa torstaina.­

Yleiskuva Euroopasta antaa taudin leviämisestä huolimatta tutkijoille kuvan siitä, että covid-19 olisi vähemmän tappava kuin viime keväänä. Sama koskee koko maailmaa. Globaali tapauskuolleisuus – kuolemantapausten määrä suhteessa vahvistettuihin tartuntoihin – on laskenut kolmen viime kuukauden aikana, kertoi Financial Times -lehti tiistaina.

New Scientist -lehden tuoreen artikkelin mukaan tutkijat saavat koko ajan selkeämpää näyttöä siitä, että potilaiden riski kuolla covid-19-tautiin on matalampi kuin pandemian alkuvaiheessa. Syitä tähän kehitykseen ei tarkasti tiedetä.

Britanniassa taudin tapauskuolleisuus on New Scientistin mukaan laskenut 55–80 prosenttia verrattuna kesäkuun lopun tilanteeseen. Vaihteluväli on suuri johtuen muutoksista tilastoinnissa.

Ero viime huhtikuun tilanteeseen on vielä selkeämpi kuin kesäkuuhun. Elokuun 17. päivänä alkaneella viikolla tautiin kuoli Britanniassa 95 ihmistä, kun varmistettuja tartuntoja raportoitiin koko maassa vähän yli 7 000. Huhtikuun ensimmäisellä viikolla 7 164 potilasta menehtyi tautiin, ja 40 000 sai positiivisen testituloksen.

Toisin sanoen: tapauskuolleisuus oli elokuussa Britanniassa karkeasti arvioiden runsas yksi prosentti, kun se vielä huhtikuussa oli 18 prosenttia. Tämä laskelma on vain suuntaa antava, sillä kuolintilastot tulevat aina viiveellä tartuntatilastojen perässä, ja menettelytavat testauksessa ovat tällä välin muuttuneet.

– Tauti ei näytä olevan samanlainen tai ei ainakaan yhtä tappava kuin aikaisemmin, jolloin kuolleiden määrä oli valtava, kommentoi Oxfordin yliopiston tutkija Jason Oke lehden mukaan.

 Tauti ei näytä olevan samanlainen tai ei ainakaan yhtä tappava kuin aikaisemmin, jolloin kuolleiden määrä oli valtava.

Syitä tapauskuolleisuuden vähenemiseen on useita. Ensinnäkin, testejä tehdään aiempaa enemmän. Myös covid-19-taudin hoidot ovat kehittyneet viime keväästä, ja hoitohenkilökunta osaa hoitaa vaikeasti sairaita paremmin kuin ennen. Lisäksi yhä useampi sairastunut on iältään keski-ikäinen tai nuori, ja heillä on paremmat mahdollisuudet selvitä taudista kuin ikäihmisillä.

Joidenkin tutkijoiden mukaan myös D614G:ksi kutsuttu mutaatio on saattanut tehdä koronaviruksesta entistä tartuttavamman ja vähemmän tappavan. Tästä ei kuitenkaan ole varmaa näyttöä, ja tutkijoiden näkemykset vaihtelevat.

Lontoon Imperial Collegen tutkijat esimerkiksi tarkastelivat koronaviruksen genomia 19 000:lta brittiläiseltä potilaalta saaduista näytteistä. Tämä laaja tutkimus ei löytänyt todisteita siitä, että D614G:n aiheuttaman taudin kuolemanriski olisi alhaisempi kuin viruksen muiden varianttien. New Scientistin siteeraamaa tutkimusta ei ole vielä vertaisarvioitu.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?