Gotlannin lähellä havaittiin Venäjän maihinnousualuksia – asiantuntija: tämä seikka venäläiskalustossa saattoi herättää huolen Ruotsissa - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Gotlannin lähellä havaittiin Venäjän maihinnousualuksia – asiantuntija: tämä seikka venäläiskalustossa saattoi herättää huolen Ruotsissa

Itämerellä riittää nyt sotilaallista toimintaa.

Ruotsi on tehostanut valvontaa Itämeren alueella merellä sekä ilmasssa.­

26.8. 16:16

Kolme suurta venäläisalusta ohitti Gotlannin itäpuolitse tiistaina, kertoo Dagens Nyheter.

Tiistaina Ruotsin puolustusvoimat kertoi maan kohottaneen sotilaallista valmiuttaan Itämerellä ja Gotlannin saarella syynään Venäjän ja länsimaiden lisääntynyt sotilaallinen toiminta merialueella sekä tapahtumat Valko-Venäjällä.

Puolustusvoimien mukaan tavoitteena on tehostaa valvontaa Itämeren alueella niin meren pinnalta kuin ilmasta käsin.

Lue lisää: Ruotsi kohotti valmiuttaan Itämerellä ja Gotlannissa – syynä Venäjän ja länsimaiden lisääntynyt sotilaallinen toiminta

Puolustusvoimien operaatiopäällikkö Jan Thörnqvist vahvisti lehdelle, että Ruotsin toiminnan taustalla on Venäjän viikon kestävä sotaharjoitus. Hän kutsui toimintaa operaatioksi.

Thörnqvistin mukaan Ruotsi haluaa seurata alusten toimintaa, liikkeitä ja mahdollisesti sitä, millä ne on lastattu. Hän sanoo, että toiminnalla yksinkertaisesti seurataan tilannetta, eivätkä he ole huolissaan.

Suomen ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak sanoo, että Ruotsin puolustusvoimat korostivat viestinnällään, ettei kyseessä ole tavanomainen harjoitus tai valmiustarkastus.

– Operaatio-termin käytöllä he halusivat halusivat alleviivata, että ottavat tilanteen vakavasti, ja tehdä selväksi, että joukoilla, jotka osallistuvat operaatioon on käytännössä eri valtuudet. He voivat käyttää eri asetuksia sensoreissa tai jopa aseita.

Venäläisten harjoitus liittyi Venäjän meri- ja jalkaväen maihinnousujoukkojen siirtämiseen Kaliningradista Suomenlahden läpi Pietariin päin. Salonius-Pasternak huomauttaa, että asevoimien harjoittelu ei sinänsä ole huono asia.

– Tämä kuitenkin poikkesi hieman aikataulusta, jota oli odotettu. Muut maat huomaavat jokaisen tällaisen poikkeaman. Aikataulun mukaan toimiminen viestii luottamusta, kun taas tällainen poikkeama herättää itsessään huolta.

Venäjän harjoitukseen osallistuu suuria Roputsha-luokan maihinnousu­aluksia. Salonius-Pasternakin mukaan myös tämä saattoi herättää Ruotsin puolustusvoimien huolen.

– Juuri tämän tyyppiset joukot ovat monen vuoden ajan olleet erilaisissa skenaarioissa sellaisia, joita Venäjä luultavammin käyttäisi, jos se pyrkisi ottamaan esimerkiksi osan Gotlannista haltuunsa.

Tutkijan mukaan tällaisten alusten mukana on yleensä myös muita pienempiä aluksia.

– Venäjän harjoituksessa kuljetetaan satoja sotilaita ja sotatarvikkeita, joten siihen tarvitaan useita aluksia.

Suomen ulkopoliittisen instituutin Charly Salonius-Pasternak arvioi, että Ruotsi halusi välittää muille maille viestin kasvaneesta puolustuskyvystään.­

Vaikka syy ruotsalaisten päätökseen kohottaa valmiuttaan oli kerätä lisätietoa, Salonius-Pasternak arvioi, että yhtä tärkeä on viesti, jonka he voivat sitä kautta lähettää muille.

– Kansalleen ja Venäjälle Ruotsi haluaa kertoa, että se on hereillä ja valmis toimimaan. Kumppaneille ja länsimaille viesti on, että Ruotsin puolustuskyky on kasvava ja suurempi kuin 10–15 vuotta sitten.

Tutkijan mukaan tilanne on vielä lähempänä rauhaa kuin sodankäyntiä.

– Aika monta porrasta vielä käymättä. Ruotsi ei ole lähtenyt laajempiin toimiin.

Uniikkia Ruotsin operaatiossa on juuri viesti.

– Se olisi operaation sijaan voinut esimerkiksi sanoa, että valmiutta kohotettu, Salonius-Pasternak pohtii.

Salonius-Pasternak uskoo, että Suomessa on jo reagoitu tilanteeseen, vaikka mitään tietoa ei ole julkisuuteen tuotu.

– Olisin yllättynyt, jos Suomessa puolustusvoimat ei olisi miettinyt, mitä kaikkea se voisi tehdä, ja mahdollisesti jopa toteuttanut tai toteuttaa niitä tulevien päivien aikana.

Hän huomauttaa, että vaikka Suomi ja Ruotsi tekevät puolustusyhteistyötä, ne eroavat huomattavasti kommunikoinnissa. Ruotsissa ollaan avoimempia, kun Suomessa tiedot ovat salaisia.

– Suomessa tehdään asioita, vaikka ulkomaalaisten katselijoiden näkökulmasta saattaa näyttää siltä, että Ruotsi toimii ja Suomi istuu käsillään, Salonius-Pasternak sanoo.

Hänen mukaansa Suomessa oletetaan, että ne, joille halutaan viestiä näkevät sen. Poikkeuksena on tapahtumat, joiden julkisuudelta ei voida välttyä kuten vuonna 2014, jolloin Ilmavoimat lennätti Hornetit Helsinki-Vantaalle.

– Ulkomaalaisten tiedustelupalvelut kyllä näkevät, jos Suomi nostaa valmiuttaan, jos esimerkiksi paikassa x on enemmän aluksia perillä tai hävittäjiä on lähetetty muihin tukikohtiin.

Vaikka tutkijalla ei ole tietoa Suomen puolustusvoimien siirroista, hän huomauttaa valmistautumisen kuuluvan puolustusvoimien normaaliin toimintaan. Hän käyttää esimerkkinä koronakevättä.

– Uudenmaan rajojen sulkeminen vaati puolustusvoimilta toiminta­suunnitelmaa, kun varusmiehiä tarvittiin rajoille.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?