Miksi Venäjä turvautuu myrkkyyn? Jäljet johtavat Leniniin ja ”Laboratorio 12:een”

Lenin käskystä perustetun tutkimuslaitoksen myrkkyperintöä käytetään yhä Kremlin vihollisten tappamiseen ja pelotteluun.

Aleksei Navalnyi lennätettiin hoidettavaksi sairaalaan Berliinissä.

26.8.2020 7:35

Salamurha myrkyttämällä kuulostaa tarinalta historian hämärästä, mutta Venäjällä keino on yhä käytössä etenkin presidentti Vladimir Putinin hallinnon vastustajia kohtaan.

– KGB hioi Neuvostoliiton aikana tämän strategian täydelliseksi. Myrkyttäminen on siitä ainutlaatuinen keino, että kärsijäksi ei joudu vain uhri. Myös perhe ja ystävät joutuvat jakamaan uhrin kärsimykset, kertoo venäläistoimittaja Andrei Soldatov.

Myrkytyksillä pyritään myös levittämään pelkoa.

– Se on eräänlainen viesti – myrkytystä pelkäävä ei voi tuntea missään oloaan turvalliseksi. Kuka tahansa voi olla kohteena, toteaa Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin Venäjän politiikan professori Vladimir Gelman.

– Menet vaikka juomaan kupin teetä ja sitten kuolet, tai muuta vastaavaa. Sala-ampujalta voi yrittää suojautua käyttämällä luotiliiviä tai turvamiehiä, mutta myrkyttäminen on jotain aivan muuta. Se on signaali siitä, että voit olla seuraava kohde, eikä pakopaikkaa ole edes ulkomailla, toteaa Gelman IS:lle.

Jo Kylmän sodan aikana Neuvostoliitto panosti erilaisten myrkkyjen kehittämiseen ja työ on jatkunut näihin päiviin saakka.

Vuonna 1921 perustettiin Leninin käskystä Moskovan liepeille tutkimuslaitos, joka sai sittemmin nimekseen Laboratorio 12. Siellä keskityttiin tutkimaan ja valmistamaan erilaisia myrkkyjä ja huumeita.

Myrkkyjen käytölle on myös käytännön syitä.

– Jos hallinto on valmis tappamaan vihollisiaan kotimaassa tai ulkomailla niin se voi valita, tehdäkö murha helpolla, hienovaraisella vai teatraalisella tavalla, kertoo Lontoossa toimivan Mayak Intelligencen johtaja Mark Galeotti.

– Toisen ja kolmannen vaihtoehdon kohdalla myrkyttäminen on usein paras keino, huomauttaa Galeotti Washington Postille.

Tuorein epäillyn myrkytyksen uhri on oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi, joka sai hengenvaarallisia oireita kesken lennon Siperiassa. Berliiniläinen Chariten yliopistollinen sairaala kertoi maanantaina alustavien tutkimusten perusteella, että myrkkynä olisi voitu käyttää koliiniesteraasin estäjiä.

Navalnyilla on vihamiehiä muuallakin kuin Kremlissä, mutta myrkytysjuoniin tarvitaan erityistä tietotaitoa ja tarkkaa ennakkosuunnittelua.

– Oli kyse murhan yrityksestä tai vain pelottelusta, niin myrkytykset ovat lähes aina kytköksissä turvallisuuspalveluihin, kirjoittaa Carnegie Moscow Center -ajatushautomon tutkija Tatjana Stanovaja Telegram-viestisovelluksessa.

Koska myrkkyjäämät voivat poistua uhrin elimistöstä ja niitä on muutoinkin vaikea analysoida, tarjoaa se tekijälle keinon kiistää rikoksen.

Tiistaina Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov ehtikin huomauttaa, ettei saksalaisklinikka ole vielä täsmällisesti identifioinut syytä Navalnyin tilaan ja ihmetteli saksalaislääkäreiden kiirettä käyttää ”myrkytys”-termiä.

– Poliittisesta syystä salamurhaa hautoville myrkky tarjoaa yhdistelmän helppoa saatavuutta ja julmaa teatraalisuutta. Vaikka murhaaja kiistäisi edes häijysti hymyillen osallisuutensa, niin uhri joutuu kärsimään hirvittävän ja tuskaisen kuoleman, toteaa Mark Galeotti.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?